Posts Tagged ‘himmelit’

Juoksuhiekalle rakennettu

Opettajat uupuvat, hoitajat uupuvat, lääkärit julkisella uupuvat jne. Päälliköiden määrä kasvaa, mutta inkkareita on yhä vähemmän? Onko hyvinvointivaltio rapautumassa? Koko suomalainen hyvinvointiyhteiskunta rakennettiin oman rakkaan markan aikana devalvaation petolliselle juoksuhiekalle. Juoksuhiekka on sikäli petollista, että ihminen pystyy seisomaan sen päällä, kunhan ei vaan rimpuile. Jos rimpuilee, niin se on sitten menoa!

Suomi oli turvallaan vahvan markan seurauksena ja joutui liittymään Emuun ja sitten Euroon. Silloin astuttiin juoksuhiekkaan, eikä nyt sitten rimpuilu auta. Sellaiset hallintorakenteet, jotka turvattiin maamme vientikykyä parantavilla devalvaatioilla, eivät enää ole mahdollisia. Viimeistään finanssikriisi 2007 – 2009 osoitti Suomellekin kaapin paikan. Valtion velka oli 2009 64,2 miljardia (35,4 %). Vuonna 2020 velkaa oli 124,8 miljardia (53,1 %), eli melkein kaksinkertainen määrä. Tämä tarkoittaa sitä, että devalvaatiot on korvattu velanotolla!

Kun devalvaatiot eivät siis enää ole mahdollisia, niin hyvinvointivaltion rahoituksessa tikun nokkaan nousee vientikilpailukyky ja vientipohjan laajentaminen. Toistaiseksi hallitukset ovat keskittyneet vain veropohjan laajentamiseen ja siten aiheuttaneet rakenteellisia ongelmia. Vaihtoehtojakin on. Valtion kulujen karsiminen, joka ei onnistu kuin tarpeettomia rakenteita purkamalla. EU ja EMA päättävät ylikansallisesti monista asioista, joita Suomessa hoidetaan edelleen vanhoilla päällekkäisillä organisaatioilla eli hallintohimmeleillä.

Edellä olevan megatrendin perusteella voidaan esittää visio, että ollaan menossa samanlaiseen umpikujaan kuin 1990-luvulla. Silloin uhrattiin markka ja sen myötä kymmeniä tuhansia yrityksiä! Nyt ei ole enää vastaavia uhrattavia, joten ainoat uhrattavat ovat valtion tarpeettomat kuluja aiheuttavat rakenteet. Toistaiseksi näistä himmeleistä vain puhutaan, mutta ei tehdä mitään?

Toiveikkaasti puhutaan talouskasvusta, mutta reaalitasolla talous ei ole viimeisten kymmenen vuoden aikana kasvanut lainkaan! Kun siis inflaatio huomioidaan. Tämä siis selittää velanoton kasvun. Ennusteiden mukaan vuonna 2022 olisi mahdollista päästä vuoden 2007 tasolle, mutta velkaa suhteessa kansantuotteeseen on edelleen liikaa. Koko viime vuosikymmen madeltiin pohjamudissa ja lisättiin vain valtion ja kuntien velkaa.

Tältä pohjalta voi sotenkin rahoitus olla vaarassa? Myös kuntien rahoitustilanne herättää kysymyksiä. Lahdessakaan ei oikein hallinto eivätkä päättäjät näytä olevan kiinnostuneita, mitä tapahtuu, kun veroäyri laskee ja jo menossa olevat ja suunnitellut isot investoinnit on jotenkin rahoitettava. Nyt alkaa olla viimeinen hetki miettiä tulevaisuutta 3 – 5 vuoden tähtäimellä!

Kommentit pois päältä artikkelissa Juoksuhiekalle rakennettu

WP Login