Posts Tagged ‘yhtiöittäminen’

Mitkä ovat syyt tyytymättömyyteen?

Lahti on ollut tyytyväisyystutkimuksissa häntäpäässä. Tietämättä tutkimuskysymyksiä, on vaikea arvioida tieteellisesti tulokseen johtaneita syitä. Onkin siis syytä popularisoida hieman tuloksia ja heittää arvauksia. Lehdistö ottaa usein tällaiset kyselyt annettuina totuuksina, koska ei ole aikaa selvittää taustoja. Jos katukyselyissä kysellään ihmisiltä mielipiteitä, niin vastauksilla ei päästä asian ytimeen.

Voisiko siis olla niin, että kaupunkilaiset eivät ole tyytymättömiä kaupunkiinsa? Voisiko olla niin, että kaupunkilaiset ovat tyytymättömiä päätöksen tekijöihin ja päätöksiin? Voisiko olla niin, että useat 1 äänen enemmistöllä tehdyt päätökset, jotka osuvat kaupunkilaisten kukkaroon, aiheuttavat tyytymättömyyttä? Onko mahdollista, että näin tehtyjen päätösten demokraattisuutta epäillään? Onko ne saatu painostamalla tai ketun häntä kainalossa?

Entäpä sitten kuntaliitoksessa annetut lupaukset, joiden nyt jälkeenpäin voidaan katsoa olevan harkittua harhaanjohtamista? Tavallisessa kuntalaisessa tällainen herättää varmasti tyytymättömyyttä ja pahaa mieltä. Trendiksi tällainen harhaanjohtaminen muodostuu silloin, kun voidaan todistaa, että edellisessäkin kuntaliitoksessa nastolalaisia vedätettiin. Tosin siitä on niin kauan, että nyt päätöksiä tehneet eivät edes tiedä, että viimeksi tehty liitos ei ollut ensimmäinen.

Salailu on myös muodostumassa kunnissa maan tavaksi. Tähän on keksitty oiva väline. Sitä kutsutaan yhtiöittämiseksi. Peitetarina on, että sillä saadaan lisää tehokkuutta, kun päästään kilpailemaan avoimesti muiden yksityisten toimijoiden kanssa. Varjopuoli tässä on kuntademokratian kannalta se, että osakeyhtiössä tehdyt päätökset, etenkin huonot, voidaan kätkeä liikesalaisuuksien piiriin. Samoin voidaan jakaa vaihtoehtoisia totuuksia toiminnasta!

Kun tähän vielä lisätään uuden uljaan kuntayhtymän muodostaminen säästöt ensin ja asiakkaat vasta sitten, alkaakin jo kuppi mennä nurin. Käytännössä terveyspalvelut ovat menneet huonompaan suuntaan ja palvelujen tilalle on syntynyt säästöjä. Halleluja! Suurin syy ei ehkä ole tietojärjestelmien karkaaminen lapasesta suorahankinnan myötä. Sen myötä potilasturvallisuus on vähintäänkin uhanalainen monelta osin.

Suurin syy on 10 cm organisaation tunkeminen 5 cm putkeen. Erilaiset kulttuurit ja jopa suuresti toisistaan poikkeavat palkkausjärjestelmät, puhumattakaan työajoista, eivät todellakaan voi johtaa sormia napsauttamalla parempaan palveluun. Jättämällä perusterveydenhuolto suurimmassa kunnassa eli Lahdessa oman onnensa nojaan, sotketaan hyvin toiminut keskussairaalakin kaaokseen. Tämä on myös johtanut siihen, että Akuutista on muodostunut Lahden läntinen terveysasema, joka sekin on tukkeutunut!

Ja kuten aina kukaan ei ota vastuuta. Päättäjät, jotka sössivät yhtymisen, palkittiin hyvillä luottamustehtävillä ainakin Lahdessa. Poliittisten päättäjien vastuunkanto on pahasti hakusessa. Viranomaisten pitäisi toimia virkavastuulla, mutta kukaan ei näytä ottavan sitä vastuuta kantaakseen. Tämä on Suomessa maan tapa. Hallinto-oikeusjärjestelmä on hampaaton. Vanhemmissa demokratioissa osataan erota ihan itse, jos on kerran mokan tehnyt. Suomessa virkavastuu on saavutettu etu, jossa päätöksen tekijä voi siirtää vastuun vaikka asiakkaalle tai potilaalle. Virkakoneisto on aina vähän enemmän oikeassa kuin kansalainen!

Kommentit pois päältä artikkelissa Mitkä ovat syyt tyytymättömyyteen?

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhtiöittäminen

Osakeyhtiön perustaminen on nykyisin varsin yksinkertainen prosessi. Sen sijaan otsikossa mainitunlaisen yrityksen perustaminen on hyvin monimutkainen tehtävä. Hallitus kuitenkin aikoo lähteä tälle tielle, mutta en ole missään nähnyt perustamismallia. Päijät-Hämeessä ollaan asiassa etunojassa, mutta täälläkään en ole nähnyt minkäänlaisia kommentteja juridiikan asiantuntijoilta?

Osakeyhtiön perustamisessa ´lähtökohtana ovat sijoittajat ja pääoman tarve eli osakepääoman suuruus. Tässä tapauksessa osakkaita ovat alueen kunnat, jotka ovat halukkaita sijoittamaan pääomia yhteiseen yhtiöön. Osakeyhtiön osakkaaksi pakottaminen ei onnistu!

Seuraava ongelma on, mitä sijoitetaan? Sijoitetaanko silkkaa kahisevaa vai kiinteää omaisuutta? Rahan sijoittamien vaatisi ilmeisesti lainan ottoa, koska tällaisia summia ei kuntien kassoista taida löytyä. Sen sijaan kunnilla on terveyskiinteistöjä, joita voidaan sijoittaa apporttina osakepääomaan. Jos omaisuudella on kaupallista arvoa, niin suurta ongelmaa ei ole. Nyt kuitenkin esim. vuodeosastoja on lakkautettu, joten niitä ei voida käyttää apporttiomaisuutena.

Suuri ongelma tulee myös olemaan tällaisen omaisuuden arvon määrittely, koska Heinolan tapauksessa on nähty, että sairaalakiinteistön myynti ei ole helppo tehtävä, eikä arvo vastaa kustannuksia. Jos kuitenkin jonkinlainen arvo löytyy ja omaisuus hyväksytään sijoitukseksi, niin joka tapauksessa omaisuuteen kohdistuvat velat jäävät osakkaan kontolle. Jos yhtiö ottaisi velat vastatakseen, niin silloinhan olisi kyseessä nollasummapeli, eikä ainakaan äänioikeutta syntyisi.

Kun velat siis jäävät sijoittajan vastuulle, niin sijoitukselle on saatava tuottoa, jotta sijoituksista voidaan huolehtia. Tämä puolestaan edellyttää, että yhtiön on tuotettava voittoa. Kun yhtiön tarkoitus on tuottaa palveluita omistajilleen ja muille halukkaille kuluttajille, niin palveluiden hinnoittelu tulee olemaan haastava tehtävä. Jos yhtiö myy palvelujaan omistajilleen halvemmalla kuin ulkopuolisille, niin verottaja katsoo sen peitellyksi osingonjaoksi. Tästä syntyy mielenkiintoinen ongelma, koska kunnathan eivät ole verovelvollisia. Tällainen hinnoittelu voi myös vääristää markkinoita.

Sitten koko tilanne muuttuu jälleen, kun valtio astuu maakuntien kautta kuvaan mukaan ja alkaa rahoittaa osakeyhtiön toimintaa. Osakeyhtiön osakkaiden valtaa yhtiössä voi muuttaa ainoastaan, jos valtio tai maakunta ostaa koko yhtiön. Toinen vaihtoehto on sosialisointi Venäjän öljy-yhtiöiden malliin. Tällaisessa tapauksessa sosialisoija joutuisi kyllä ottamaan myös velat vastattavakseen, mutta siitä se soppa syntyisi. Varmaankin pitäisi asettaa totuuskomitea arvioimaan, paljonko kunnilta velkoja siirretään. Olisiko Lahdessa vastapeluri konsernipankki?

Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhtiöittämisessä on siis vielä hyvin paljon avoimia kysymyksiä, jotka pitäisi ratkaista laillisesti ja oikeudenmukaisesti. Toistaiseksi joudutaan menemään vanhalla tilaaja-tuottajamallilla. Tässä mallissa PHHYKYssä on valtuusto ja hallitus, mutta mallin muuttaminen osakeyhtiöksi ei ole mikään läpihuutojuttu. Valtakin muodostuu täysin uudelta pohjalta.

Kommentit pois päältä artikkelissa Sosiaali- ja terveydenhuollon yhtiöittäminen

Soteurakka

Ulkopuolisena on vaikea puuttua soteuudistuksen yksityiskohtiin, mutta isompaa kuvaa on mahdollista tarkastella. Kansalaisen näkökulmasta nyt näyttää siltä, että ideologinenkin takki on monessa puolueessa kääntynyt edelliseltä vaalikaudelta. Nyt pitäisi kuitenkin ideologiat unohtaa, kun kyseessä on näin suuri uudistus. Nyt tarvitaan samaa henkeä, jolla sotakorvaukset maksettiin aikoinaan.

Yhteen hiileen pitäisi puhaltaa niin, että tuhkat eivät pöllyä toisten silmille. On aivan selvää, että näin suuri uudistus ei ole valmis pelkästään eduskunnan aamenella. Kyseessä on tuotanto- tai hoitoketjun uudistus, jossa kaksi täysin erilaista toimintakulttuuria yritetään yhdistää yhdeksi hoitoketjuksi. On täysin varmaa, että tällainen uudistus ei mene putkeen kerralla, vaan tarvitaan ongelmiin nopeasti reagoiva järjestelmä, jolla pakolliset muutokset voidaan hoitaa välittömästi.

Palautetta on odotettavissa niin potilailta kuin henkilöstöltäkin. Ne ovat käytännön toiminnassa ilmeneviä ongelmia, joiden korjaaminen ei voi kestää vuosien poliittista vääntöä. Aluksi muutokset on saatava voimaan nopeasti ja pragmaattisesti, eikä poliittinen asiantuntemattomuus saa niitä jarruttaa!

Suuren ongelman tulee muodostamaan myös potilasturvallisuus. Osakeyhtiölaki ei tunne potilasasiamiehiä, eikä nykyistä hallintomenettelyä. Osakeyhtiömuodossa ongelmat siirtyvät nykyisistä hallintomenettelyistä käräjäoikeuksiin, joten on selvää, että yhtiöittämistä varten tarvitaan uusi laki. Meillä on jo esim. Asunto-osakeyhtiölaki ja samankaltainen erikoislaki tarvitaan tähänkin. As. Oy lain suurin puute on sen valvonta. Käytännössä julkista valvontaa ei ole lainkaan, vaan yksittäisen osakkaan on haettava oikeutta käräjillä.

Ongelmallista on myös se, mitä voidaan sairaanhoidossa ja sosiaaliturvassa piilotella liikesalaisuuksien piiriin. Näistähän on esimerkkejä kuntakonserneista eri puolilta maata. Hallinto-oikeus-menettelyssä virkamiehen sanktio oli yleensä pään silitys vastakarvaan, mutta käräjillä on toisenlaiset tuomiot. Hyvinvointiosakeyhtiön haastaminen käräjille on myös yksityishenkilölle kallis juttu, vaikka jutun voittaisikin ja kulut maksaisi hävinnyt osapuoli. Uudessa laissa pitäisikin tarkastella syyttäjän tehtäviä tavallista tarkemmin.

Myös valinnan vapaus asettaa omat haasteensa. Tähän asti valinnan vapaus on ollut lähinnä valintapakko, kun julkiselle puolelle ei ole päässyt säädetyssä ajassa. Nyt valintapakko on myös akuuteissa tapauksissa taannut tarvittaessa lähetteen erikoissairaanhoitoon. Sitä on julkisella puolella terveyskeskuksissa saattanut joutua odottamaan kuukausia, ellei jopa vuosia. Valintapakko on syntynyt tilanteissa, joissa julkiselle puolelle ei ole päässyt ja on ollut varaa mennä yksityiselle. Olisiko siis täysin mahdotonta ajatella, että julkinen sektori antaa maksusitoumuksen silloin, kun se ei itse pysty antamaan lain säätämää palvelua? Siten täyttyisi vallinnanvapaus.

Kun nykyinen järjestelmä on todettu kansalaisten kannalta epätasa-arvoiseksi, niin jostain on joskus aloitettava. Kansa ikääntyy ja syntyvyys vähenee, joten koko palvelutarve muuttuu. Joudutaanko kohta lastenneuvoloista tekemään vanhusten neuvoloita? Jos tämä uudistus nyt haudataan, suuret ikäluokat ehtivät poistua keskuudestamme enne seuraava yritystä. Sitäkö oppositio haluaa?

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Soteurakka

WP Login