Posts Tagged ‘YEL’

Eläkejärjestelmät tulevaisuudessa

Kun nykyistä eläkejärjestelmää luotiin, niin Suomi eli suuren muutoksen aikaa. Agraariyhteiskunta oli teollistumassa ja kaupunkeihin muutto muistutti kansainvaellusta. Hallitus ja eduskunta, joka lait siunasivat, olivat syntyneet 1900-luvun alkuvuosina. Heille se oli suuri muutos, koska agraariyhteiskunnassa perheet olivat suuria, jossa lapset ja kyläyhteisö huolehtivat toisistaan.

Eläkejärjestelmä oli siis suunniteltu lähinnä suurille ikäluokille ja heidän jälkeläisilleen. Tämä aiheutti sen, että 1940-luvulla ja heitä ennen syntyneet eivät päässeet täysimääräisesti hyötymään työeläkejärjestelmästä. Ennen 1960-lukua eläketurva oli vain harvojen oikeus. Hallitukset olivat ns. punamultahallituksia ja liekö se ollut syy, että vasta 1970 astui voimaan yrittäjien YEL. Rinnakkaisena järjestelmänä vanhemmille ikäluokille toimii kansaneläkejärjestelmä.

Työeläkejärjestelmä on  ollut koko historiansa jatkuvasti keskustelujen tikun nenässä. Peruskysymys on ollut, riittävätkö eläkerahastot tuleville sukupolville. Jo kymmeniä vuosia sitten eläkematemaatikot väittivät vakavissaan, että eläkemaksut on nostettava yli 40 % palkoista. Mikäli näin kävisi, niin Suomi voitaisiin lakkauttaa saman tien. Kilpailukyky on jo nyt tiukoilla ja työvoimakustannusten ehkä suurin rasite on juuri yritysten eläkemaksu.

Useimmissa maissa eläkemaksut kerätään veroina ja lisänä ovat erilliset eläkevakuutukset, joita yritykset tarjoavat työntekijöilleen tai ne maksetaan yksityisesti. Tanska ja Hollanti ovat esimerkkejä siitä, kuinka yrityksiä ja kilpailukykyä ei kuormiteta suurilla palkkojen sivukuluilla, vaan ne on jaettu koko yhteiskunnan kannettaviksi.

Kun tarkastellaan eläkejärjestelmiä pitkällä aikavälillä, niin muuttujia on useita. Vähäinen syntyvyys, suuret ikäluokat ja elinajanodotteen nousu ovat vain joitakin muuttujia. Lääketiede kuitenkin kehittyy jatkuvasti ja 100-vuotiaiden määrä kasvaa tulevaisuudessa nopeasti. Onko tulevaisuudessa korkea ikä tai peräti kuolemattomuus mahdollista? Lääketieteen trendit näyttäisivät menevän siihen suuntaan. Jos viimeinen suomalinen syntyy 2050-luvulla, niin mikä on hänen elinaikaodotteensa ja miten hänen eläkkeensä hoidetaan.

On epätodennäköistä, että nykyinen järjestelmä toimii edes kymmeniä vuosia, vaan joudutaan yhteiskuntapohjaiseen eläkejärjestelmään ja joustavaan eläköitymiseen. Pystyvätkö nykyiset päättäjät tiedostamaan muutokset riittävän ajoissa, vai ajaudutaanko taas tilanteeseen, missä syntyy eläkesotku?

Kommentit pois päältä artikkelissa Eläkejärjestelmät tulevaisuudessa

Mikroyrittäjän toimintaympäristö

Kun nyt niin kiivaasti syytellään yrittäjiä ahneiksi voiton tavoittelijoiksi, niin laitetaan pieni käytännön esimerkki yksin yrittäjän eli mikroyrittäjän ansioista.

Yksityiset remonttimiehet laskuttavat keskimäärin noin 53 euroa tunnilta. Siitä maksetaan ALV:a 24 % eli 12,72. Muita maksuja ja kuluja kuten puhelimet, auto, vakuutukset jne. ovat n. 22,00 euroa. Omaksi ansioksi (palkaksi) jää 18,28 euroa, josta menee yrittäjän eläkemaksua n. 4 euroa. Jos kuukaudessa on joka päivälle töitä, niin kuukausi palkaksi jäisi n. 1800 euroa. Tästä sitten verottaja ottaa veroja n. 480 eli käteen jää 1320 euroa kuussa.

Yksinyrittäjä on monessa tapauksessa verrattavissa pätkätyöläiseen, koska töitä ei välttämättä ole joka päivä ja joka viikkokaan. Vuositulo saattaa siis hyvällä onnellakin jäädä n. 10 000 euroon käteen jääviä euroja. Tämä on myöskin Tilastokeskuksen tieto yksinyrittäjien tulosta. Poliitikot kuitenkin kannustavat kaikkia ryhtymään yrittäjiksi. Tässäkin on se ongelma, että avustuksilla voisi hankkia enemmän tekemättä muuta kuin hakemuksia.

Jos kuitenkin yrityksellä riittää töitä niin, että pitäisi palkata vaikkapa yksi henkilö auttamaan, niin yhtälö on seuraava. Yrittäjän liikevaihto 53 euron tuntiveloituksella olisi vuodessa noin 90 000 euroa verollisena. Jos uusi työntekijä otetaan, niin töitä pitäisi olla niin paljon, että liikevaihto nousisi 220 000 euroon. Kaksinkertainen liikevaihto ei riitä, koska ulkopuolinen aiheuttaa yrittäjältä esim. työterveydenhuoltoa. Mikäli liikevaihto ei kasva tarpeeksi, se on kaikki pois yrittäjän omasta tulosta.

Jos tähän tulee siis vielä kallis irtisanomisprosessi, niin voi olla konkurssi lähellä. Olen toiminut yrittäjänä Suomen lisäksi Ruotsissa, Englannissa ja Virossa. Suomi on näistä kaikkein vaikein paikka. Jos yrityksellä on yksi ulkopuolinen työntekijä, niin opittavaksi tulee yli 7 500 lakia, asetusta ja muuta sääntöä. Esimerkiksi Virossa yksinyrittäjän ALV-raja vastaisi Suomessa n. 50 000 euron liikevaihtoa/myyntiä. Sekin helpottaisi yksinyrittäjän elämää. Virossa ei myöskään ole yrittäjäeläkemaksua.

Tällaista yhtälöä ei voi kutsua ahneudeksi ja riistämiseksi.

Kommentit pois päältä artikkelissa Mikroyrittäjän toimintaympäristö

WP Login