Posts Tagged ‘verotus’

Investoinnit

Julkisuudessa ollaan jälleen kerran huolissaan investoinneista Suomeen ja kyseenalaistetaan osinkoja. Investoinneilla on kuitenkin omat aikataulusääntönsä, jotka eivät kriitikoille aina avaudu. Sellu- ja paperiteollisuus investoivat aina 1980-luvulle saakka nousukauden aikana. Siitä yleensä seurasi, että investoinnit valmistuivat laskukauden kynnyksellä. Tämä merkitsi sitä, että investoinneista ei saatu heti alussa täyttä hyötyä, vaan jouduttiin odottelemaan nousukautta. Se saattoi myös haitata huippukysynnän tuloksen tekoa.

Sittemmin tilanne on muuttunut. Mutta esiin on noussut toinen ongelma. Investointien aloittaminen laskukauden aikana rasittaa pahasti kassavirtoja. Näin ei ole kaikissa kilpailijamaissa. Viro on hyvä esimerkki, koska siellä voi hyvinä aikoina säästää tulevia investointeja varten, kun säästöistä ei tarvitse maksaa veroja.

Suomessa on asiasta keskusteltu, mutta sillä on niin kova vastustus, että tuskin se menee koskaan läpi. Sen sijaan voisi olla mahdollista lainmuutoksilla sallia yrityksille investointirahasto. Sinne voisi tuloksesta siirtää tietyn osan verotta tulevia investointeja varten. Myös suunnitelman mukaiset poistot ovat selvä ongelma investointeja ajatellen. Etenkin laskusuhdanteissa saattaa syntyä tilanteita, joissa poistot vievät tuloksen pahasti pakkaselle.

Suomen säännöt on laadittu valtion talouden kannalta, ei yritysten ja kansantalouden kokonaisuutta ajatellen. Jos lamakausien aikana olisi mahdollista käyttää investointeihin, niin myös työttömyys olisi paremmin hallinnassa. Verolakeja laadittaessa olisi ymmärrettävä kansantalouden kokonaiskuva, eikä vain tuijotettava yksittäisen lain valtiolle tuomiin hetkellisiin voittoihin. Taistelun voi helposti voittaa, mutta sodan hävitä.

Kommentit pois päältä artikkelissa Investoinnit

Maakuntauudistus ja verotus

Maakuntauudistuksen yhteydessä on verotuksen muutoksista kirjoitettu satoja sivuja. On keskusteltu lähinnä siitä pitäisikö maakunnille antaa verotusoikeus ja siitä, että kunnilta poistuu n. 60 % kuluista. On myös mainittu, että kunnille pitää muutoksen jälkeen asettaa verokatto. Tässä on kuitenkin vain jäävuoren huippu. Kyseessä on laajempi ja radikaalimpi verotuksen muutos kuin, mitä jostain syystä annetaan ymmärtää. Sanoja on paljon, mutta minkäänlaisia laskelmia vaikutuksista ei ole?

Kuinka uudella jopa yli puolet pienemmällä kunnallisverolla katetaan kuntien velat? Tämä on kuntien kannalta oleellinen kysymys. Kun korot ovat olleet pitkään alhaalla, kunnat ovat olleet iloisia lainanottajia. Jos ja kun korot väistämättä nousevat, vaikkeivät nyt edes euroa edeltävälle tasolle 6 – 10 % välille, niin korotukset saavat aikaan rumaa jälkeä.

Toinen ja ehkä suurempi kysymys veronmaksajien kannalta on kuntien tasaverosta siirtyminen valtion progressiiviseen veroon. Onko tämä syy salata asiaa, koska kyllä Valtiovarainministeriössä pitää olla käsitys muutoksen laajuudesta ja riskeistä. Sekä kuntaverotuksessa että valtionverotuksessa on suuri määrä erilaisia vähennyksiä, jotka väistämättä joudutaan arvioimaan uudelleen. Tiedossa on vain, että invalidivähennys poistuu kuntaverotuksesta ja eläkevähennys pienenee – mitä muuta?

Valtion tuloveron osalta ei voida mennä suoraan kiristämään progressioruuvia, koska se varmasti johtaisi tilanteeseen, jossa verovelvollisten oikeusturva menisi vessasta alas. Uudesta verotusmallista pitäisi nopeasti tehdä simulaatioita ja katsoa, miten olisi paras toimia. Toinen vielä radikaalimpi vaihtoehto olisi siirtyä vaikkapa Viron mallin mukaiseen tasaveroon myös valtion tuloveroissa.

Viron tasaveromallissa ei ole lainkaan mitään vähennyksiä, mutta on olemassa poikkeustapauksia, joissa vähennyksiä voi saada. Palkansaaja ei Virossa, kuten ei esim. Britanniassa, tee veroilmoitusta lainkaan. Verotus tapahtuu työnantajan tekemän ilmoituksen mukaan. Jos verovelvollisella on verotukseen huomautettavaa, hän voi täydentää ilmoitustaan.

Kun tarkastellaan Lahden tilannetta, niin veroäyrin pitäisi laskea 20,75 % 8,28 % tämän hetken tietojen mukaan vuodesta 2019 alkaen. Verotuksesta em. osa siirtyy siis kunnallisesta tasaverosta progressiiviseen valtion veroon. Samalla kunnallisveron poistoista poistuu kokonaan mm. invalidivähennys ja kunnallinen eläkevähennys pienenevät. Miten tämä radikaali veromuutos toteutetaan, näyttää olevan avoin kysymys. Muutos on kuitenkin suurin, jota verotuksessa on Suomessa koskaan tehty.

Lahden vuoden 2017 tilinpäätöksessä verokertymä oli ilman erittelyä n. 453 milj. Tämä varmaan sisältää myös yhteisöveron, jonka osuus vastaisuudessa myös pienenee. Veromuutos merkitsisi sitä, että Lahden verotuotto putoaisi n. 185 miljoonaan. Kuitenkin ensi vuoden talousarviossa verotuotoiksi on arvioitu 473 milj. eli pientä kasvua. Vuoden 2020 arvioitu verotuotto on 487 milj. Tämä yhtälö ei nyt jotenkin toimi. Jos kerran maakuntauudistus siirtää verotusta kunnilta valtiolle niin, miten tämä on huomioitu Lahden talousarviossa?

Tämän hetkisten tietojen mukaan yksikään Suomen kunta ei ole talousarvioissaan millään tavoin huomioinut nyt tiedossa olevaa kunnallisveron muutosta? Miksi? Miten tämä asia hoidetaan verovuoden keskellä, kun verohallinto siirtyy uuteen veromalliin?   

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Maakuntauudistus ja verotus

Perintövero

Perintöjen verotuksesta on tieteellisessä tutkimuksessa olemassa suuri joukko erilaisia malleja ja hypoteeseja. Mallit kuitenkin perustuvat oletukseen siitä, että on jotain, minkä voi jättää perinnöksi. Elinkaarimalli on kuitenkin lähellä arvoketjumallia. Elinkaarimallikaan ei kuitenkaan puutu oleelliseen asiaan eli perintöjen moninkertaiseen verotukseen.

Kun tarkastellaan perinnön arvoketjua eli sitä, miten perintö on syntynyt, kasvanut ja elänyt, joudutaan pohtimaan, mikä on oikeus ja kohtuus. On olemassa perintöjen perintöjä, jotka jatkuvat sukupolvelta toiselle hamaan tulevaisuuteen. Lopulta nekin jakautuvat niin pieniin osiin, että niiden merkitys vähenee. Yrittäjäsuvuissa sen sijaan perintö saattaa kumuloitua huomattavastikin, jolloin sukupolvenvaihdokset törmäävät ongelmiin.

Suurin osa perinnöistä on kuitenkin ansaittu kovalla työllä, josta on maksettu ankara tulovero. Vanhemmista omaisuuksista on aikoinaan maksettu myös rankka omaisuusvero. Kiinteän omaisuus puolestaan sisältää näiden lisäksi kiinteistöveron, raaka-aineiden ALV:n, työntekijöiden työvoimakustannukset, jotka sisältävät runsaasti erilaisia veroja ja veronluonteisia maksuja. Kaiken kruunaa vielä varainsiirtovero, joka joudutaan maksamaan, kun perintö joudutaan realisoimaan.

Perinnöstä on siis maksettu jo ennen varsinaista perintöveroa moninkertaiset verot. Tätä perinnön arvoketjun tai elinkaaren aikana syntynyttä verokertymää ei ole tutkimuksissa tarkasteltu. Verottajan ja kansanedustajien kannaltahan tämä on erinomainen asia, koska voidaan ainoastaan tuijottaa siihen, että jos perintövero poistetaan, niin valtio menettää 720 miljoonaa euroa verotuloja.

Perintöverotuksessa ei ole myöskään ajateltu perinnöllisten hyvin erilaisia olosuhteita, vaan verottajan kirves heilahtaa armottomasti. Otetaan todellinen esimerkki. Jos perinnön saaja on orvoksi jäänyt peruskoululainen, joka on saanut perinnöksi velkaisen asunnon. Perintöveron vuoksi hänen edunvalvojansa on myytävä asunto, jolloin hänestä tuleekin vuokralainen. Jos oikein huonosti käy, niin yhteiskunta maksaa perintöveron takaisin monin kerroin erilaisina sosiaalisina tukina. Tällaisia tapauksia varten perintöverolaissa pitäisi olla myös varaa harkinnalle. Näinhän kävi 1990-luvun konkurssin tehneille yrittäjille!

Perintöjen jättäjien enemmistyönä ovat nyt suuret ikäluokat ja hieman heitä ennen syntyneet. Nämä ikäluokat ovat ansainneet omaisuutensa kovalla työllä rakentaessaan hyvinvointisuomea, joka toivottavasti jää myös perinnöksi tuleville sukupolville. Nämä sukupolvet ovat siinä samalla kouluttaneet lapsensa ilman nykyisenkaltaisia tukia ihan omalla kustannuksellaan.

Kun sitten tarkastellaan pitkällä tähtäimellä perintöveroa, niin sen tulevaisuus ei näytä kovin ruusuiselta. Kun suurten ikäluokkien perinnöt on jaettu ja verotettu, niin entä jatko? Tilastojen mukaan seuraavana on vuorossa kuluttajasukupolvi, joka on pahasti velkaantunut. Toki syntyvyys vähenee huimaa vauhtia, joten perillisiä on tulevaisuudessa vähemmän. Onko tälle vähäiselle joukolle enää perintöjä jaossa, onkin arvoitus. Joka tapauksessa on täysin selvää, että 2030-luvulta alkaen perintöveron tuotto laskee oleellisesti. Kuinka se on tarkoitus korvata?

Perintövero onkin edellisen perusteella kostovero. Jos olet kovalla työllä yrittänyt turvata lapsillesi paremman tulevaisuuden, niin sitähän ei heille sallita. Viedään ne kuuluisat tuhkatkin pesästä!

 

 

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Perintövero

Liikenteenpäästöt

Ollaanko varmasti ihan vakavissaan, kun puhutaan liikenteenpäästöjen vähentämisestä? Liikennepolttoaineet ja verotus liittyvät toisiinsa kaikissa EU-maissa kuin paita ja peppu. Jos aletaan oikein miettiä, puhuvatko hallitukset liikennepäästöjen vähentämisestä tosissaan, nousee esiin monta ihmetyksen aihetta.

Vedyllä toimivien polttokennoautojen valmistus loppui kuin seinään 2006. Miksi myös autojen valmistajat lopettivat lupaavasti alkaneen valmistuksen niin nopeasti?  Yksi syy saattoi olla se, että vetyä voi valmistaa kotioloissa vaikka järvivedestä.  Tämä olisi katkaisut pahasti polttoaineen verotusketjun ja vähentänyt radikaalisti valtioiden verotuloja. Olisi pitänyt säätää kieltolaki, joka kieltää vedyn valmistuksen kotona kuin pontikan keiton. Tällainen olisi kuitenkin ollut mahdoton valvoa.

Sitten alkoivat tulla markkinoille biopolttoaineet. Suomen metsäteollisuus ei ollut lainkaan kiinnostunut tuotekehityksestä markka-aikana. Silloin tuotekehittelystä vastasi devalvaatio. Kun euro otettiin käyttöön, niin oli pakko ryhtyä harrastamaan tuotteiden kehittelyä. Jos tässäkin asiassa halliotus olisi vakavissaan vähentämässä päästöjä, niin kyllä biopolttoaineiden verotusta pitäisi muuttaa niin, että hinta olisi sama kuin hiilipohjaisilla.

Nyt on kuitenkin asia jätetty autoilija vastuulle, jonka pitää maksaa valtiolle siitä, että vähentää päästöjä. Eihän valtio voi omasta pussistaan päästöjen vähennyksiä maksaa – paitsi tietysti tuulivoimaloissa. Biopolttoaineet ovat siis muutaman prosentin kalliimpia kuin ne enemmän saastuttavat tavalliset bensat ja dieselit.

Sitten ovat nämä sähköautot. Ne ovat kovin kalliita ja ajomatkatkin vielä melko lyhyitä. Norjassa on subventoitu näiden autojen ostoa rajusti, mutta meillä tuki on mitätön. Sähköautoon on nyt kehitetty pieni diesel, joka lataa akkuja ja saa aikaan säätöjä ja samalla vähentää päästöjä. Sähköauton yleistymisen esteenä on hinnan lisäksi jälleen verotus. Sähköä autonlataukseen on vaikea verottaa raskaammin, kuin teollisuus- ja kotitalouskäyttöön.

Kotitalouksien verotus on jo tapissaan ja sähkölaskussa enää vain kolmannes on energian hintaa. Loput ovat sitten monopolin alaisia siirtomaksuja ja veroja. Jos yleistä sähkön verotusta nostettaisiin, niin se alentaisi ostovoimaa. Koko autokanan sähköistäminen siis pienentäisi jälleen roimasti valtion verotuloja. Se ei myöskään ole mahdollista, koska veropohjaa ei ole enää mahdo0llista laajentaa korvaamaan polttoaineiden verotusta. Polttoaineiden hinnasta yli 70 % on veroja ja sitä on vaikea korvata.

Edellä olevan perusteella siis voi tulla sellaiseen johtopäätökseen, että liikennepäästöjen vähentäminen on noidankehä, josta on vaikea päästä ulos. Jos tästä päästäisiin ulos, niin valtiolle jäisi Musta Pekka käteen ja olisi pakko purkaa rakenteita säästöjen saamiseksi. 100-vuotiaan Suomen veronkierrossa on jo niin paljon kolesterolia, että tulppa ei ole kaukana. Viroistaan kynsin hampain kiinnipitävien olisi jo aika hyväksyä tosiasiat!

Kommentit pois päältä artikkelissa Liikenteenpäästöt

Maakuntauudistuksen taustat

Miksi tarvitaan maakuntauudistus? VM:n tiedotteessa sanotaan seuraavasti:

Maakuntauudistus tarvitaan, koska palvelujen saatavuudessa ja laadussa on eroja kuntien ja alueiden välillä. Myös palvelujen rahoittaminen käy entistä vaikeammaksi, sillä väestö ikääntyy ja tarvitsee enemmän palveluja.

Edellistä ei perustella tarkemmin, mutta saattaa olla niin, että jäljet johtavat pitkälle 1990-luvun ankeisiin aikoihin. Tuolla vuosikymmenellä valtio alkoi innokkaasti säästää ja siirsi omia tehtäviään suurin määrin kunnille. Tarkoitus oli kompensoida kuntia näiden tehtävien suorittamisesta, mutta siihenkään eivät oikein rahat riittäneet. Valtio velkaantui kunnille, eikä kenelläkään taida vielä olla selvää kuvaa siitä, onko velat maksettu.

Lahden veroäyri oli 1993 vielä 17,75 ja säilyi samana käytännössä koko vuosikymmenen. Sama tapahtui useimmissa kunnissa, mutta nousu alkoi jo aiemmin. Mutta mistä johtuu näin suuri veroäyrin nousu erityisesti tällä vuosikymmenellä. Syitä varmaan on useita, mutta erään syyn avasi Jyrki Joensuu Etelä-Suomen Sanomien kirjoituksessaan 1.9.2017.

Sama on pääteltävissä myös maakuntauudistuksen perusteluissa. Kun valtio alkoi siirtää omia tehtäviään kunnille 1990-luvulla, niin ainakin virkamieskunnalla piti olla hyvin tiedossa suomalaisten ikärakenne. Graafisesti se muistutti erehdyttävästi Rubensin leveälanteista neitoa. Leveän lantion muodostivat suuret ikäluokat. Hoikka yläpää muodostui vanhemmista ikäluokista. Alavartalo kertoi jo silloin, että syntyvyys laskee.

Tästä olisi ollut helppo päätellä, mitä tapahtuu, kun suuret ikäluokat siirtyvät yksityisestä terveydenhuollosta julkiselle sektorille. Jouduin tämän tosiasian eteen tehdessäni väitöstutkimusta. Lähetin silloin useita sähköposteja sekä Lahden kaupunginjohtajille että kansanedustajille. Kysyin viesteissäni, onko tilanteeseen varauduttu? Yksikään heistä ei vastannut. Asian voi siis tulkita: ei voisi vähempää kiinnostaa! (EVVK).

Kustannuspaineet ovat nyt terveydenhuollossa sellaiset, jotka olisi voitu ennakoida hyvissä ajoin ja varautua niihin pidemmällä aikavälillä. Kuten niin monet muutkin asiat, kuten esim. homekoulut, todistavat, suomalainen poliittinen päätöksentekokulttuuri on hyvin lyhytjänteinen. Vaalien välillä päätetään korkeintaan päivänpolttavista asioista. Vaalien alla tehdään päätöksiä ääntenkalastelumielessä. Loput päätöksistä ovat sulle-mulle-päätöksiä. Kuten Jyrki Joensuu totesi, kuntalaisten etu on EVVK!

Nyt avuksi on päätetty ottaa maakuntauudistus, mutta auttaako se? Eikö tämä kuitenkin ole muutoin nollasummapeliä paitsi, että hallintohimmeleitä tulee lisää ja kustannukset kasvavat. Kaiken lisäksi osa maakunnista on niin pieniä, että toteutuuko tavoite palvelujen tasa-arvoisesta laadusta ja saatavuudesta?

Onko tässäkin syytä pelätä, että kyseessä on jälleen silmänkääntötemppu, jolla yritetään vain peitellä vanhoja epäonnistuneita päätöksiä. Ikärakenteen muutos joka pelastaisi tilanteen, ei taida onnistua peitot heilumaan tai synnytystalkoillakaan. Joidenkin laskelmien mukaan viimeinen suomalainen syntyy nykyisen trendin mukaan joskus 2050-luvulla. Vaihtoehdot ovat siis vähissä. Joko peitot heiluu tai sitten vuosisadan loppupuolella Suomessa on enemmän muita kuin meitä eli olemme vähemmistönä omassa maassamme.

Lisäksi on vielä kysymys siitä, kuinka maakuntahallinto rahoitetaan. Suurin ongelma on se, että kukaan ei tiedä, paljonko tämä uusi systeemi maksaa. On esitetty, että kunnat pannaan laskemaan veroäyriään ja valtion verot nousevat. Uudistuksella väitetään saatavan säästöjä, mutta kun ei ole selvää tietoa kustannuksista, niin on vaikea puhua säästöistäkään. Varmaa on vain se, että julkisella puolella asiakasmäärät kasvavat, joten tehostamisella kulut voivat laskea vain per asiakas. Sen sijaan kokonaiskustannukset nousevat.

Jos sen sijaan maakunnat ryhtyvät itse kantamaan veroja toimintansa rahoittamiseksi niin, miten se rakennetaan? Onko veromalli valtionverotuksen kaltainen progressiivinen vai kuntamallin mukainen tasavero lukuisine vähennyksineen? Syntyykö maahan silloin jonkinlainen liittovaltio, jossa kunnat siirtyvät valtion alaisuudesta maakuntien alaisuuteen? Ei voi välttyä ajatukselta, että veronmaksaja on tulevaisuudessa yhtä aikaa sekä ojassa että allikossa!

Kommentit pois päältä artikkelissa Maakuntauudistuksen taustat

WP Login