Posts Tagged ‘työterveys’

Kahden kerroksen väkeä

Terveydenhuolto on jaettu Suomessa kahteen eri kerrokseen, joka kehityksen myötä on osoittautumassa Perustuslain vastaiseksi ja syrjiväksi. Työterveydenhuollossa olevat henkilöt pääsevät tapaamaan lääkäriä vaikka samana päivänä, mutta julkisessa terveydenhuollossa se kestää. Julkisella puolella hoidot myös maksavat. Ironiaa tässä on se, että tästä epätasa-arvoisuudesta päättäneistä henkilöistä suurin osa saa nyt nauttia päätöksistään julkisen terveydenhuollon helmassa. No toki varojensa mukaan yksityisistä palveluista.

THL:n pääjohtaja Juhani Eskola arvioi Aamulehdelle, että nykyisenkaltainen sairauksien hoitamiseen keskittyvä työterveyshuoltojärjestelmä tulee väistämättä muuttumaan.
– Jos sote-uudistuksen tavoitteet otetaan tosissaan, siihen pitää puuttua. Kyse on paitsi tasa-arvosta, myös siitä, että kaikille saadaan järjestettyä niin hyvät palvelut kuin mahdollista, Eskolan mielestä työterveyshuollon laajeneminen sairauksien hoitamiseen on johtanut siihen, että työterveyshuollon ulkopuolella olevat ovat eriarvoisessa asemassa.

Edellä oleva todistaa myös sitä, että työssä olevat toimittajat eivät ole kovin kiinnostuneita yhä kasvavan julkisen terveydenhuollon todellisista ongelmista. Työterveydenhuollon rahoitus on lainsäädännöllä turvattu niin, että osan maksaa työnantaja ja loput Kela. Tästä yritysten kustannuserästä ei ole tietoinen ilmeisesti Sipiläkään, koska sitä ei esiintynyt Kiky-keskusteluissa.

Julkisen sektorin kustannuksista vastaavat potilaat, kunta ja valtio (veronmaksajat). Tulevaisuudessa kunnan kustannukset siirtyvät maakunnan kautta kiertäen veronmaksajille. Toistaiseksi on puhuttu vain sote-uudistuksesta ja verorakenteiden uudistaminen on jäänyt sivuraiteelle. On aika tyhmää olettaa, että julkisen puolen kustannuksia pitäisi vuosi vuodelta laskea, kun samaan aikaa potilasmäärät ja käynnit kasvavat. Päättäjät ilmeisesti käyttävät vaihtoehtoista epäsymmetristen yhtälöiden kustannuslaskentaa?

Lahdessa ollaan myös melkoisessa murroksessa, ei vain tietojärjestelmien suhteen, vaan myös potilaiden hoitoketjun suhteen. Paavolan pääterveysaseman siirtäminen kaupunginsairaalaan on alkanut. Samalla poistuvat potilailta ilmaiset pysäköintipaikat. Kaupunginsairaalan alle oli suunniteltu pysäköintihalli, mutta rahat loppuivat ja ajatus kuopattiin. Nykyiset pysäköintipaikat eivät tule riittämään kasvavaan kysyntään!

Kaupunginsairaalan pysäköinti on maksullista ja siellä järjestelmä on sellainen, että on maksettava arvion mukaan riittävästi tai otettava riski pysäköintivirhemaksusta. Rostedt on Facebookissa ilmoittanut, että asia ei ole ongelma. Se hoituu älypuhelin applikaatiolla. Mutta jos ei ole älypuhelinta tai jos käyttäjä on älytön? Suurin osa julkisten terveydenhuollon asiakkaista on aika iäkkäitä, eikä heillä välttämättä ole laitteita ja taitoja tällaisten applikaatioiden käyttöön!

Mutta, mitä väliä. Velkasaneerausta lähellä olevan kaupungin on poimittava viimeinenkin sentti vaikka pysäköintimittareista pitääkseen yllä haavekuvaa houkuttelevasta kaupungista. Uudessa Lahdessa mainittu ISO KUVA taitaa olla pahasti kateissa. Tarkempi kuva olisi siitä kuuluisasta variksesta tervatulla laudalla.

Hei, mitä tuolla isojen markettien takana oikein on? Se on vaan Lahti, aja ohi vaan. Olisikohan visio eteläisen kehätien käyttäjien asenteista???

Kommentit pois päältä artikkelissa Kahden kerroksen väkeä

Tilastot ja kuinka niitä käytetään

Erilaisia tilastoja laaditaan tolkuttomasti Suomessakin, mutta miten on niiden tulkinta?  Tulkitaanko niitä tarkoitusperäisesti eli subjektiivisesti vai tarkoitukseen sopivalla tavalla? Tilastoissa ja niiden tulkinnassa on suurin ongelma se, että tulkitsijoiden tiedossa ei juuri koskaan ole tilaston kaikkia muuttujia. Tiedossa ei myöskään usein ole, mihin tarkoitukseen tilasto on alun perin tehty.

Käytännön on lukemattomia esimerkkejä siitä, mitä ja miten tilastoja julkistetaan. Nyt on juuri saatu tilastoja siitä, että Lahdessa on työttömyys laskenut. Tämä on otettu annettuna totuutena, mutta sen vastaparametri on, ovatko työpaikat lisääntyneet. Työttömyyden lasku on muodostumassa trendistä megatrendiksi, koska suuret ikäluokat poistuvat markkinoilta eläkkeelle. Kaupungin talouden kannalta tärkeää on saada lisää työpaikkoja eli veronmaksajia.

Valtakunnallisesti ajatellen on helppo yhtyä Donnerin ajatukseen siitä, että Suomeen on saatava 40 000 hengen vuosittainen pakolaiskiintiö. Viime vuonna suomalaisten määrä lisääntyi vain reilulla 120 hengellä. Tämän verran oli syntyneitä enemmän kuin kuolleita. Tilastollinen todennäköisyys tältä pohjalta on se, että jo ensi vuosikymmenellä kuolleisuus ylittää syntyvyyden. Toisin sanoen suomalaiset ovat kuolemassa sukupuuttoon. Tätä trendiä vahvistaa rasismi ja muukalaisviha pyrkimällä estämään maahanmuuttoa!

Kaupunki on myös tiedottanut, että väkiluku vuoden 2014 lopussa oli Lahdessa 118 000. Aikaisemmin kaupunki ilmoitti: ”Lahti on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754.”  Jostain syystä kaupunki on halunnut ilmoittaa Nastolankin asukasmäärän jo 2014 tilastoon. Miksi? Tällaisella tilaston vääristämisellä on oltava jokin painava syy.

Joistakin tilastoista puolestaan ei piitata lainkaan. Parhaita esimerkkejä on Suomen väestön ikärakenne (demografia). Jo 2000-luvun alussa viimeistään oli selvää, että suuret ikäluokat alkavat siirtyä eläkkeelle 2010-luvulla. Päättäjiltä jäi joko huomaamatta tai ymmärtämättä, mitä seurauksia tästä on. Kirjoitin useaan kertaan Lahden kaupunginjohtajalle, että eläköityminen aiheuttaa suuria paineita terveyspalveluissa, koska eläkkeelle lähtevät siirtyvät työterveyshuollosta kuntien kustantamaan terveyshuoltoon.

Vieteistäni seurasi vain suuri hiljaisuus. Varmaan päättäjät ajattelivat silloin, että no se on monen vaalikauden päässä. Se on silloin toisten päättäjien murhe. Tätä täydellistä piittaamattomuutta paikataan nyt soteuudistuksella. Kunnat eivät jaksaneet tätä taakkaa yksin kantaa, joten asia oli pakko korjata, mutta vasta sitten, kun oli jo housuissa.

Sama todennäköisyys on nyt peruskoulutuksessa edessä. Syntyvyys vähenee hurjaa vauhtia ja kohta koulut ammottavat tyhjyyttään. Nyt kuitenkin korjataan homekouluja vanhan kapasiteetin mukaiseen kuntoon. Trendi kuitenkin näyttää siltä, että suuri osa näistä kouluista ammottaa tyhjyyttään jo 2030-luvulla. Vaihtoehto tietenkin on, että niissä opetetaan maahanmuuttajia, mutta ehkä heiltä ei vaadita enää pakkoruotsia.

Esimerkkejä tilastojen väärinkäytöstä, ymmärtämättömyydestä ja täydellisestä piittaamattomuudesta riittää niin paljon, että niitä on mahdoton listata yhdessä jutussa. Historia kuitenkin todistaa supisuomalaiseksi maan tavaksi sen, että Suomessa muutokset tehdään vasta pakon edessä. Onko tämä sukupolvi viisaampi kuin edeltäjänsä, vai jäävätkö ongelmat seuraaville sukupolville, jää nähtäväksi.

 

 

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Tilastot ja kuinka niitä käytetään

WP Login