Posts Tagged ‘työpaikat’

Vetovoimatekijöistä

Lahdessa on vuosikymmeniä ollut strategia, joka perustuu kaupungin väkiluvun kasvuun. Nastolan liittämistä lukuun ottamatta tämä toiveajattelu on pettänyt strategistit vuosi toisensa perään. On hyvin perustelua kysyä miksi? Tässä yhteydessä on puhuttu kaupungin vetovoimatekijöistä, mutta mitä ne oikeasti ovat? Onko kukaan kaupungin organisaatiossa miettinyt, miksi ihmiset muuttavat ja etenkin mitkä ovat kohderyhmät, jotka muuttoa harkitsevat?

Kohderyhmiä voisi kuvitella olevan ainakin kolme. Työn perässä muuttajat, paikkakunnalle opiskelemaan tulevat ja eläkeläiset. Mitä sitten ovat ne tekijät, jotka näitä ryhmiä kaupunkiin vetäisivät. Ensimmäinen ryhmä edellyttää työpaikkoja ja mielellään kilpailua työntekijöistä, jotta on mahdollisuus myös vaihtaa työpaikkaa paikkakunnalla. Seuraava edellytys on palkkaa sopivat asunnon saanti. Asumiskustannukset ovat kaikenlisäksi Laahdessa korkeat!

Työnperässä muuttajat ovat useimmiten nuoria lapsiperheitä, joille lasten tarpeet ovat tärkeitä. Miten tämä asia on hoidettu Lahdessa? Päiväkotipaikoista ja niiden henkilökunnasta on pulaa. Kouluissa toimitaan suuressa määrin parakeissa ja koulukuljetuksissakin on ongelmia. Lapset eivät kuulu työterveyden piiriin, joten terveys ja sosiaalipuolellakin mennään säästöt edellä. Kaiken lisäksi kiusaamista ei oikein ole saatu kouluissa hallintaan, mutta tämä on koko maan yhteinen ongelma. Houkutteleeko lapsiperheitä muuttamaan etenkin, kun niitä työpaikkojakaan ei tunnu tänne syntyvän suurin määrin???

Tutkimusten mukaan opiskelijat tulevat Lahteen käymään vaan, mutta ei olemaan. Kun valmistutaan, niin muutetaan sinne, missä työpaikkoja on eli Uudellemaalle, Tampereen seudulle, Turkuun, Ouluun jne. Opiskelijoiden verotuotto kaupungin kassaan ei sekään ole suuren suuri. Jos asiaa tutkittaisiin, niin saattaisi osoittautua, että opiskelijat kuluttavat enemmän kaupungin varoja, kuin maksavat veroja. Mutta onhan se niin hienoa, että Lahti voi kutsua itseään yliopistokaupungiksi. Eikö?

No, entäpä sitten eläkeläiset? Mikä heitä vetäisi Lahteen? Eläkeläiset tuskin kaipaavat omakotitontteja, vaan enemmän tulee mieleen edulliset asunnot. Asunnon sijainti hiljaisessa ja autiossa kaupungin keskustassa on tietenkin houkutteleva. Hinnatkaan eivät ole Helsinkiin verrattuna korkeita. Sitten tietenkin ryhdytään miettimään, että mitä Lahden korkeilla veroilla saa täällä palveluita. No eläkeläisellä, joka Lahteen muuttaa, ei eläke voi olla kovin pieni, mutta kyllä se vero kuitenkin on maan korkeimpia, vaikka voisikin käyttää yksityisiä palveluja. Se on katsokaas niin, että eläketulonvähennyksen tuloraja on 25 000 euroa. Sen ylittävistä eläkkeistä joutuu maksamaan täyden kunnallisveron!

Kaiken edellä olevan perusteella kaupungin päättäjät ovat toimineet juuri päinvastoin, kun strategioissa on esitetty ja toivottu. Jollei asia olisi niin vakava meidän vanhojen lahtelaisten veronmaksajien osalta, niin alkaisi naurattaa tällainen päätön touhu. Oikein kovasta naurattaisi, jos se tapahtuisi jossain kilpailevassa kunnassa. Mitä sitten pitäisi tehdä?

Niitä työpaikkoja olisi ensiksi saatava! Entisessä vilkkaassa teollisuuskaupungissa päätettiin 70-luvun lopulla tehdä strateginen päätös siirtyä teollisesta yhteiskunnasta jälkiteolliseen palveluyhteiskuntaan. Strategisia virheitä on siis tehty ennenkin. Tässähän toki seurattiin vaan maailmalla yleistyvää megatrendiä. Ideoiden ja tuotteidenkin kopiointi vaatii kuitenkin perusteellista harkintaa ja oman paikkakunnan vahvuuksien tunnistamista. Lahdessa ei ymmärretty sitä, että teollisuus on eniten jakovaraa tuottava yritysmuoto. Tästä hyvä esimerkki on Kreikka, joka yrittää selvitä palvelemalla turisteja.

Esitän lopuksi rakentava ehdotuksen, jonka olen jo aiemmin tuonut julki FB:ssani. Rakennetaan Lahteen radan varteen vaihteeksi asuntojen keskelle toimistokaupunki- Tämä siis BW Towerin esimerkin mukaan. Sen ehdottomat vetovoimatekijät ovat nopeat yhteydet Helsinkiin, Lentokentälle ja Pietariin. Tällä voisi houkutella jopa ulkomaisten yritysten edustustoja Lahteen. Koska teollisuutta ei näytä syntyvän lisää, niin tällä tavoin olisi mahdollista saada työpaikkoja ja jopa niitä veronmaksajia lisää kaupunkiin.

Kommentit pois päältä artikkelissa Vetovoimatekijöistä

Miten Lahti nousuun

Meille on eri yhteyksissä esitetty toiveita tehdä ehdotuksia, joilla Lahti saataisiin nousuun. Kun olemme sellaisia tehneet, niin meille on kuittailtu raskaalla kädellä. Ehdotuksemme on kuitattu olan kohautuksella ja vähättelyllä. Nykyisen johdon asenteella tuskin päästään eteenpäin. Näennäisvirat lisääntyvät, mutta siinä onkin kaikki.

Tähänastiset toimenpiteet kuitenkin osoittavat, että viimeisten 35 vuoden aikana työpaikat eivät ole Lahdessa lisääntyneet. Siitä voi suoraan päätellä, että tänä aikana tehdyt toimenpiteet ovat täysin epäonnistuneet työpaikkojen lisäämisessä.

On siis tehty yritysten ja investointien houkuttelemiseksi vääriä päätöksiä. Miten työpaikkojen lisäämistä ja tuottavia investointeja tukevat esimerkiksi toriparkki, Aleksin remontit ja Matkakeskus? Yritysten ja työpaikkojen kannalta tällainen keskustan elvyttäminen on kosmetiikkaa. Kuleksijat ehkä lisääntyvät, mutta työpaikat eivät lainkaan!

Investointien ja yritysten saamisessa Lahteen on aivan ilmeinen kohtaanto-ongelma. Lahden ulkopuolinen koti- tai ulkomainen investoija ei tiedä Lahdesta mitään – ainakaan investointikohteena. Toki ulkomainen investoija saattaa tietää Lahden olemassa olosta jotain, mutta tietääkö kukaan Ladecista? Aivan ensimmäiseksi kaupungin tulisi laittaa omille sivuilleen linkki Invest in Lahti- sivulle. Tämä uusi sivu toimisi yhden luukun periaatteella.

Sinne kerättäisiin tiedot karttasijainteineen vapaista teollisuus yms. tonteista, vapaista vuokrattavista tai myynnissä olevista valmiista tiloista, kunnallisteknisistä liittymismaksuista (vesi, sähkö) sekä yhteystiedot henkilöön, joka hoitaa investoijalle kaikki tiedot yhdellä kertaa.

Lisäksi sivulla on oltava perustiedot itse kaupungista, saatavilla olevasta työvoimasta, suurimmista yrityksistä ja niiden toiminnasta sekä koulutus- ja asumismahdollisuuksista. Verkostoituminen on tämän päivän megatrendi ja tänne tulijoille on tarjottava perustiedot verkostoitumismahdollisuuksista.

Myös alihankinta on nykyisin yleistä, koska kaikkea ei kannata tehdä itse. Silloin on investoijan myös hyvä tietää, mitä mahdollisuuksia koko Lahden talousalue tarjoaa. Nykyisin ei ole kannattavaa tehdä kaikkea itse kuten vuosikymmeniä sitten. Liikenteen solmukohtana Lahti tarjoaa erinomaisen laajat mahdollisuudet alihankintapalveluille.

Meitä on myös ihmetyttänyt alueen yritysten passiivisuus kannustaa alueelle uusia, myös heiudän yrityksiään palvelevia uusia tulokkaita. Etenkin 1960-1970-luvuilla Lahdessa oli varsinainen pöhinä käynnissä. Yritysjohtajat ja yrittäjät olivat aktiivisesti mukana tausta- ja vuorovaikuttajina. Tämä dynaaminen ja kunnianhimoinen pioneeripolvi on nyt eläkkeellä tai jäämässä eläkkeelle. Muutamaa yritystä lukuun ottamatta valtaan astuneet ehkä ajattelevat, että kun kerran menee hyvin, niin menkööt.

Kuten on moneen kertaan todettu, Lahden sijainti on erinomainen. Yhteydet Helsinkiin ja Pietariin ovat nopeita. Satamat ovat suhteellisen lähellä, joten maantiede ei ole este. Lahti siis ansaitsee paljon parempaa kuin, mitä sillä tällä hetkellä on. Tässä on varmaan käynyt kuten aikoinaan Neuvostoliitossa: Aate oli hyvä, mutta jätkät pilas.

Investoijat tarkastelevat mahdollisia kohteitaan huomattavasti tarkemmin ja monipuolisemmin kuin tavalliset kaupunkiin muuttajat. Kaikkien vuosien jälkeen on nyt uutisoitu, että Lahti, Nastolan esimerkin mukaan, ryhtyy etsimään mahdollisille tänne tuloa suunnitteleville yrityksille toimitiloja. Tämän on tapahduttava kilpailukykyisin hinnoin. Vaikka yritys kantaa pääasiallisen riskin, niin kaupunkikaan ei voi välttyä täysin riskeiltä. Ainakin jonkinlaisia riskejä joutuvat ottamaan kaupungin konserniyhtiöt.

Teollisuuden tilat ovat yksilöllisiä ja riippuvat tuotannon laadusta ja laajuudesta. Myös määräykset eri tuotannonalojen rakentamisessa poikkeavat toisistaan. Tällöin tarvitaan joustoja paikallisten viranomaisten taholta korjaustöiden-, muutosten ja lisätöiden osalta.

Tähän asti Lahti on ollut tekevinään jotain ja tehnyt perässä sitä, mitä muutkin kaupungit ovat tehneet. Omaperäisyys ja oma-aloitteisuus ovat puuttuneet täysin. Ennen uuteen vaiheeseen siirtymistä, yrityksissä analysoidaan, mikä on mennyt pieleen. Nyt pitäisi selvittää syy, miksi Lahtea ei ole saatu nousuun, eikö meistä tykätä?

Christian van Niftri, Pekka Väisänen, Esko Passila

Kommentit pois päältä artikkelissa Miten Lahti nousuun

Euro ja EU

Jälkiviisauden korkein potenssi tuntuu olevan populismi. Suomessa on jatkuvasti tahoja, jotka haaveilevat markan paluusta. Nämä haaveilijat jakautuvat kahteen ryhmään. On vahva ryhmä populismin perässä hiihtäjiä, jotka eivät varsinaisesta tiedä asiasta mitään. Sitten on myös vaarallinen ryhmä, jonka markan palauttaminen nostaisi takaisin valtansa kukkuloille.
Suuri osa nykyisistä päättäjistä ei tiedä lainkaan sitä, että Suomi liittyi Euroopan Unioniin ja EMU:n pyssy ohimolla! Kaikki alkoi kehittyä vuoden 1982 devalvaation jälkeen. Silloin päätettiin mm. Suomen Pankissa, että devalvaatio-inflaatio kierre pitää pysäyttää. Tähän tarpeeseen syntyi vahvan markan politiikka, jota noudatettiin aika lailla perusteettomasti jopa revalvoimalla markka 1989.
Koko 1980-luvun talous kävi kuumana ja rakensi vahvan markan kuplaa. Inflaatio laukkasi kaikista torjuntayrityksistä hyvin korkeana. Asuntolainojen korot olivat jopa 15 %. Rahamarkkinoiden vapauttaminen kiihdytti entisestään talouden kuumenemista. Valuuttalainoja pankit suorastaan tyrkyttivät yrityksille järjestämällä kaikenlaisia iltatilaisuuksia, joissa tarjoilusta ei säästelty. Siellä pantiin nimiä velkakirjoihin ja aamulla olivat rahat tilillä. Ja krapula!
Yrityksillä, jotka eivät käyneet ulkomaankauppaa, ei ollut mitään käsitystä valuuttalainojen riskeistä. Samaa voi sanoa myös suurimmasta osasta valuuttalainoja jakavista pankeista ja pankkien johtajista. Suomen Pankin osaamattomuus rahamarkkinoiden vapauttamisessa johti siihen, että pankin valuuttavarannot olivat käytännössä olemattomat tultaessa 1990-luvulle. Rahaa yritettiin saada markkinoille nostamalla yliyön korkoja jopa 30 %. Yritykset, joilla oli hyvä kassavirta, sijoittivatkin perjantaina ylimääräiset rahansa viikonlopuksi näille korkean koron tileille.
Meno oli niin hurjaa, että VATT:n raportin mukaan Suomen Pankin nuoret ekonomistit vakuuttivat, että ”nyt saavat metsäteollisuuden vuorineuvokset tulla polvillaan rukoilemaan devalvaatiota!” Lopulta kuitenkin kävi niin, että vuorineuvokset eivät menneet polvilleen, vaan polvilleen meni Suomi. Vahvan markan tarina päättyi lopulta devalvaatioon, josta valtiovarainministeri Iiro Viinanen oli moneen kertaan vannonut ja vetoakin lyönyt siitä, että devalvaatiota ei tule.
Lopulta devalvaatiokaan ei riittänyt. Neuvostoliitto romahti ja samoin teki idän kauppa. Olosuhteet kääntyivät Suomea vastaan kaikilla mahdollisilla tavoilla ja markka jouduttiin laittamaan kellumaan eli markkinoiden määriteltäväksi. Vuoden 1982 jälkeen markka oli vahvistunut yli 30 % ja devalvaatio ja kelluttaminen pudottivat markan arvoa vielä 40 %. Tämä merkitsi valuutta lainaa ottaneille sitä, että lainaa olikin aamiaiselle mentäessä liki puolet enemmän.
Tästä seurasi yksityisen sektorin sopeuttaminen uusin olosuhteisiin. Avoimelta sektorilta hävisi noin 550 000 työpaikkaa ja noin 50 000 yritystä poistui markkinoilta. Tämä oli se todellinen vahvan markan krapula! Julkisen hallinnon rakenteita ei kuitenkaan ehditty VATT:n raportin mukaan uudistamaan, koska Nokia alkoi nostaa Suomen taloutta pinnalle pari vuotta liian varhain. Jos nousu olisi alkanut 1997, meillä ei todennäköisesti olisi nyt näitä ongelmia joiden ymmärtämisessä eri osapuolilla näyttää olevan kovin vähän yhteisymmärrystä.
Tätä markaako konkaripoliitikko Paavo ”VäyVäy” Väyrynen haluaa takaisin? Sanotaan, että sitä niittää, mitä kylvää. Nyt on globaali halla korjannut sadon ja pellot on kynnettävä uuteen kasvuun. Toivottavasti siemenviljaa on vielä jäljellä.

Kommentit pois päältä artikkelissa Euro ja EU

WP Login