Posts Tagged ‘tulovero’

Verotuksen tulevaisuuden haasteet

Yhteiskunnan eri tahojen yleiseksi käsitykseksi tuntuu vakiintuneen se, että me eläkeläiset olemme vain rasite kansantaloudelle. Useat peräkkäiset hallituksetkin ovat omaksuneet tämän käsityksen. Vahvana todisteena on vanhustenhoidon alennustila. Totuus on kuitenkin aivan tilastojen valossakin toisenlainen. Eläkkeen saajien yhä kasvava joukko ansaitsee kuulla muutakin kuin valeuutisia.

Valtion tuloverokertymä oli vuonna 2017 kokonaisuudessa n. 30 miljardia. Eläkkeistä peritty vero puolestaan oli n. 6,3 miljardia eli n. 21 % koko tuloverokertymästä. Ikärakenteen valossa eläkeläisten osuus verokertymästä on kasvamassa. Yhä suurempi osuus eläkkeistä tulee eläkerahastoilta ja pienenevä osuus on rahojen kierrätystä kansaneläkkeen muodossa. Työeläkkeiden merkitys on kansantaloudelle huomattava, koska ne eivät rasita valtion kassaa, vaan vero-osuus on siirto eläkevakuutusyhtiöiden rahastoista valtion pohjattomaan pussiin.

Tässä mielessä eläkeindeksin leikkaus onkin varsin ristiriitainen päätös valtion talouden kannalta. Ilman leikkausta valtion verotulot olisivat nyt huomattavasti suuremmat. Verotuksessa on eläketulovähennys, jonka tulorajan ylittänyt eläketulo ei enää saa tätä vähennystä hyväkseen. Tämä vähennyksen yläraja ja progressiivinen valtion verotus olisivat merkinneet huomattavaakin valtion verotulojen lisääntymistä eläkerahastoilta. Ylärajan alittavilla eläketuloilla indeksikorotuksen säilyttäminen olisi merkinnyt ostovoiman kasvua ja ehkä kulujen säästöä Kelassa. Kun tällaisia taustavaikutuksia ei päätöksiä tehtäessä oteta huomioon, niin on ihan pakko miettiä, millä perusteilla hallituksen ministerien avustajat valitaan.

Kun ennusteiden mukaan tulevaisuudessa on näkyvissä jonkinasteinen lama eli kulutuskysynnän väheneminen, niin se merkitsee, että eläkkeistä maksettujen verojen suhteellinen osuus kasvaa. Nykyisellä taloudellisella kehityksellä eläkeläisten osuus olisi vuonna 2025 ehkä 25-27 % koko verokertymästä. Mahdollinen talouslama voi kuitenkin johtaa siihen, että kertymä onkin 30 % tai jopa yli sen. Tämä johtuu siitä, että laman aikana palkansaajien verokertymä pienenee lomautuksien, irtisanomisien ja muista laman vaikutuksista johtuen.

Eläketulot ovat eräänlainen vakio, johon eivät vaikuta nousu- eivätkä laskusuhdanteet. Palkoista perittävät verot sen sijaan riippuvat voimakkaasti suhdanteista ja erityisesti kansainvälisestä kilpailukyvystä. Eläkeläisten kannalta tällainen yhtälö onkin erittäin pelottava. Kun valtion menot vain jatkavat kasvuaan ja veropohja on niin laaja, että verohallinto alkaa jo putoilla sen reunoilta niin, mitkä ovat hallituksen vaihtoehdot. Hyvin houkutteleva vaihtoehto on korottaa eläkeläisten verotusta. Eläkeläisten oma voima ei näytä riittävän vastustamaan ja verottajan kannalta verotulojen ennustettavuus on 100 %!

Valtiolla ja kunnilla toki riittää vaihtoehtoja, mutta näille vaihtoehdoille on sitten vahvoja vastustajia ”hyväveliverkostojen” kautta. Perinteinen demokratia onkin jo kriisissä. Tutkimusten mukaan demokratian suosio on länsimaissa ollut laskussa jo pitkään. Miksi? Onko demokratia joutunut hyväksikäytön uhriksi?

Kommentit pois päältä artikkelissa Verotuksen tulevaisuuden haasteet

Perintövero

Perintöjen verotuksesta on tieteellisessä tutkimuksessa olemassa suuri joukko erilaisia malleja ja hypoteeseja. Mallit kuitenkin perustuvat oletukseen siitä, että on jotain, minkä voi jättää perinnöksi. Elinkaarimalli on kuitenkin lähellä arvoketjumallia. Elinkaarimallikaan ei kuitenkaan puutu oleelliseen asiaan eli perintöjen moninkertaiseen verotukseen.

Kun tarkastellaan perinnön arvoketjua eli sitä, miten perintö on syntynyt, kasvanut ja elänyt, joudutaan pohtimaan, mikä on oikeus ja kohtuus. On olemassa perintöjen perintöjä, jotka jatkuvat sukupolvelta toiselle hamaan tulevaisuuteen. Lopulta nekin jakautuvat niin pieniin osiin, että niiden merkitys vähenee. Yrittäjäsuvuissa sen sijaan perintö saattaa kumuloitua huomattavastikin, jolloin sukupolvenvaihdokset törmäävät ongelmiin.

Suurin osa perinnöistä on kuitenkin ansaittu kovalla työllä, josta on maksettu ankara tulovero. Vanhemmista omaisuuksista on aikoinaan maksettu myös rankka omaisuusvero. Kiinteän omaisuus puolestaan sisältää näiden lisäksi kiinteistöveron, raaka-aineiden ALV:n, työntekijöiden työvoimakustannukset, jotka sisältävät runsaasti erilaisia veroja ja veronluonteisia maksuja. Kaiken kruunaa vielä varainsiirtovero, joka joudutaan maksamaan, kun perintö joudutaan realisoimaan.

Perinnöstä on siis maksettu jo ennen varsinaista perintöveroa moninkertaiset verot. Tätä perinnön arvoketjun tai elinkaaren aikana syntynyttä verokertymää ei ole tutkimuksissa tarkasteltu. Verottajan ja kansanedustajien kannaltahan tämä on erinomainen asia, koska voidaan ainoastaan tuijottaa siihen, että jos perintövero poistetaan, niin valtio menettää 720 miljoonaa euroa verotuloja.

Perintöverotuksessa ei ole myöskään ajateltu perinnöllisten hyvin erilaisia olosuhteita, vaan verottajan kirves heilahtaa armottomasti. Otetaan todellinen esimerkki. Jos perinnön saaja on orvoksi jäänyt peruskoululainen, joka on saanut perinnöksi velkaisen asunnon. Perintöveron vuoksi hänen edunvalvojansa on myytävä asunto, jolloin hänestä tuleekin vuokralainen. Jos oikein huonosti käy, niin yhteiskunta maksaa perintöveron takaisin monin kerroin erilaisina sosiaalisina tukina. Tällaisia tapauksia varten perintöverolaissa pitäisi olla myös varaa harkinnalle. Näinhän kävi 1990-luvun konkurssin tehneille yrittäjille!

Perintöjen jättäjien enemmistyönä ovat nyt suuret ikäluokat ja hieman heitä ennen syntyneet. Nämä ikäluokat ovat ansainneet omaisuutensa kovalla työllä rakentaessaan hyvinvointisuomea, joka toivottavasti jää myös perinnöksi tuleville sukupolville. Nämä sukupolvet ovat siinä samalla kouluttaneet lapsensa ilman nykyisenkaltaisia tukia ihan omalla kustannuksellaan.

Kun sitten tarkastellaan pitkällä tähtäimellä perintöveroa, niin sen tulevaisuus ei näytä kovin ruusuiselta. Kun suurten ikäluokkien perinnöt on jaettu ja verotettu, niin entä jatko? Tilastojen mukaan seuraavana on vuorossa kuluttajasukupolvi, joka on pahasti velkaantunut. Toki syntyvyys vähenee huimaa vauhtia, joten perillisiä on tulevaisuudessa vähemmän. Onko tälle vähäiselle joukolle enää perintöjä jaossa, onkin arvoitus. Joka tapauksessa on täysin selvää, että 2030-luvulta alkaen perintöveron tuotto laskee oleellisesti. Kuinka se on tarkoitus korvata?

Perintövero onkin edellisen perusteella kostovero. Jos olet kovalla työllä yrittänyt turvata lapsillesi paremman tulevaisuuden, niin sitähän ei heille sallita. Viedään ne kuuluisat tuhkatkin pesästä!

 

 

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Perintövero

WP Login