Posts Tagged ‘tilastot’

Tilastot ja kuinka niitä käytetään

Erilaisia tilastoja laaditaan tolkuttomasti Suomessakin, mutta miten on niiden tulkinta?  Tulkitaanko niitä tarkoitusperäisesti eli subjektiivisesti vai tarkoitukseen sopivalla tavalla? Tilastoissa ja niiden tulkinnassa on suurin ongelma se, että tulkitsijoiden tiedossa ei juuri koskaan ole tilaston kaikkia muuttujia. Tiedossa ei myöskään usein ole, mihin tarkoitukseen tilasto on alun perin tehty.

Käytännön on lukemattomia esimerkkejä siitä, mitä ja miten tilastoja julkistetaan. Nyt on juuri saatu tilastoja siitä, että Lahdessa on työttömyys laskenut. Tämä on otettu annettuna totuutena, mutta sen vastaparametri on, ovatko työpaikat lisääntyneet. Työttömyyden lasku on muodostumassa trendistä megatrendiksi, koska suuret ikäluokat poistuvat markkinoilta eläkkeelle. Kaupungin talouden kannalta tärkeää on saada lisää työpaikkoja eli veronmaksajia.

Valtakunnallisesti ajatellen on helppo yhtyä Donnerin ajatukseen siitä, että Suomeen on saatava 40 000 hengen vuosittainen pakolaiskiintiö. Viime vuonna suomalaisten määrä lisääntyi vain reilulla 120 hengellä. Tämän verran oli syntyneitä enemmän kuin kuolleita. Tilastollinen todennäköisyys tältä pohjalta on se, että jo ensi vuosikymmenellä kuolleisuus ylittää syntyvyyden. Toisin sanoen suomalaiset ovat kuolemassa sukupuuttoon. Tätä trendiä vahvistaa rasismi ja muukalaisviha pyrkimällä estämään maahanmuuttoa!

Kaupunki on myös tiedottanut, että väkiluku vuoden 2014 lopussa oli Lahdessa 118 000. Aikaisemmin kaupunki ilmoitti: ”Lahti on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754.”  Jostain syystä kaupunki on halunnut ilmoittaa Nastolankin asukasmäärän jo 2014 tilastoon. Miksi? Tällaisella tilaston vääristämisellä on oltava jokin painava syy.

Joistakin tilastoista puolestaan ei piitata lainkaan. Parhaita esimerkkejä on Suomen väestön ikärakenne (demografia). Jo 2000-luvun alussa viimeistään oli selvää, että suuret ikäluokat alkavat siirtyä eläkkeelle 2010-luvulla. Päättäjiltä jäi joko huomaamatta tai ymmärtämättä, mitä seurauksia tästä on. Kirjoitin useaan kertaan Lahden kaupunginjohtajalle, että eläköityminen aiheuttaa suuria paineita terveyspalveluissa, koska eläkkeelle lähtevät siirtyvät työterveyshuollosta kuntien kustantamaan terveyshuoltoon.

Vieteistäni seurasi vain suuri hiljaisuus. Varmaan päättäjät ajattelivat silloin, että no se on monen vaalikauden päässä. Se on silloin toisten päättäjien murhe. Tätä täydellistä piittaamattomuutta paikataan nyt soteuudistuksella. Kunnat eivät jaksaneet tätä taakkaa yksin kantaa, joten asia oli pakko korjata, mutta vasta sitten, kun oli jo housuissa.

Sama todennäköisyys on nyt peruskoulutuksessa edessä. Syntyvyys vähenee hurjaa vauhtia ja kohta koulut ammottavat tyhjyyttään. Nyt kuitenkin korjataan homekouluja vanhan kapasiteetin mukaiseen kuntoon. Trendi kuitenkin näyttää siltä, että suuri osa näistä kouluista ammottaa tyhjyyttään jo 2030-luvulla. Vaihtoehto tietenkin on, että niissä opetetaan maahanmuuttajia, mutta ehkä heiltä ei vaadita enää pakkoruotsia.

Esimerkkejä tilastojen väärinkäytöstä, ymmärtämättömyydestä ja täydellisestä piittaamattomuudesta riittää niin paljon, että niitä on mahdoton listata yhdessä jutussa. Historia kuitenkin todistaa supisuomalaiseksi maan tavaksi sen, että Suomessa muutokset tehdään vasta pakon edessä. Onko tämä sukupolvi viisaampi kuin edeltäjänsä, vai jäävätkö ongelmat seuraaville sukupolville, jää nähtäväksi.

 

 

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Tilastot ja kuinka niitä käytetään

WP Login