Posts Tagged ‘tietojärjestelmät’

Kahden kerroksen väkeä

Terveydenhuolto on jaettu Suomessa kahteen eri kerrokseen, joka kehityksen myötä on osoittautumassa Perustuslain vastaiseksi ja syrjiväksi. Työterveydenhuollossa olevat henkilöt pääsevät tapaamaan lääkäriä vaikka samana päivänä, mutta julkisessa terveydenhuollossa se kestää. Julkisella puolella hoidot myös maksavat. Ironiaa tässä on se, että tästä epätasa-arvoisuudesta päättäneistä henkilöistä suurin osa saa nyt nauttia päätöksistään julkisen terveydenhuollon helmassa. No toki varojensa mukaan yksityisistä palveluista.

THL:n pääjohtaja Juhani Eskola arvioi Aamulehdelle, että nykyisenkaltainen sairauksien hoitamiseen keskittyvä työterveyshuoltojärjestelmä tulee väistämättä muuttumaan.
– Jos sote-uudistuksen tavoitteet otetaan tosissaan, siihen pitää puuttua. Kyse on paitsi tasa-arvosta, myös siitä, että kaikille saadaan järjestettyä niin hyvät palvelut kuin mahdollista, Eskolan mielestä työterveyshuollon laajeneminen sairauksien hoitamiseen on johtanut siihen, että työterveyshuollon ulkopuolella olevat ovat eriarvoisessa asemassa.

Edellä oleva todistaa myös sitä, että työssä olevat toimittajat eivät ole kovin kiinnostuneita yhä kasvavan julkisen terveydenhuollon todellisista ongelmista. Työterveydenhuollon rahoitus on lainsäädännöllä turvattu niin, että osan maksaa työnantaja ja loput Kela. Tästä yritysten kustannuserästä ei ole tietoinen ilmeisesti Sipiläkään, koska sitä ei esiintynyt Kiky-keskusteluissa.

Julkisen sektorin kustannuksista vastaavat potilaat, kunta ja valtio (veronmaksajat). Tulevaisuudessa kunnan kustannukset siirtyvät maakunnan kautta kiertäen veronmaksajille. Toistaiseksi on puhuttu vain sote-uudistuksesta ja verorakenteiden uudistaminen on jäänyt sivuraiteelle. On aika tyhmää olettaa, että julkisen puolen kustannuksia pitäisi vuosi vuodelta laskea, kun samaan aikaa potilasmäärät ja käynnit kasvavat. Päättäjät ilmeisesti käyttävät vaihtoehtoista epäsymmetristen yhtälöiden kustannuslaskentaa?

Lahdessa ollaan myös melkoisessa murroksessa, ei vain tietojärjestelmien suhteen, vaan myös potilaiden hoitoketjun suhteen. Paavolan pääterveysaseman siirtäminen kaupunginsairaalaan on alkanut. Samalla poistuvat potilailta ilmaiset pysäköintipaikat. Kaupunginsairaalan alle oli suunniteltu pysäköintihalli, mutta rahat loppuivat ja ajatus kuopattiin. Nykyiset pysäköintipaikat eivät tule riittämään kasvavaan kysyntään!

Kaupunginsairaalan pysäköinti on maksullista ja siellä järjestelmä on sellainen, että on maksettava arvion mukaan riittävästi tai otettava riski pysäköintivirhemaksusta. Rostedt on Facebookissa ilmoittanut, että asia ei ole ongelma. Se hoituu älypuhelin applikaatiolla. Mutta jos ei ole älypuhelinta tai jos käyttäjä on älytön? Suurin osa julkisten terveydenhuollon asiakkaista on aika iäkkäitä, eikä heillä välttämättä ole laitteita ja taitoja tällaisten applikaatioiden käyttöön!

Mutta, mitä väliä. Velkasaneerausta lähellä olevan kaupungin on poimittava viimeinenkin sentti vaikka pysäköintimittareista pitääkseen yllä haavekuvaa houkuttelevasta kaupungista. Uudessa Lahdessa mainittu ISO KUVA taitaa olla pahasti kateissa. Tarkempi kuva olisi siitä kuuluisasta variksesta tervatulla laudalla.

Hei, mitä tuolla isojen markettien takana oikein on? Se on vaan Lahti, aja ohi vaan. Olisikohan visio eteläisen kehätien käyttäjien asenteista???

Kommentit pois päältä artikkelissa Kahden kerroksen väkeä

Potilaspalveluiden tietojärjestelmät

Erilaisia potilaiden tietopalvelujärjestelmiä on maassamme kehitetty miljardeilla euroilla. Suurin osa rahoista on mennyt hukkaan. Sote-uudistusta on rakennuttu vuosia väellä ja voimalla. Nyt on kuitenkin vasta vedetty suuria linjoja. Käytännön tasoon, kuten esimerkiksi näihin digipalveluihin ei ole juuri ollut aikaa paneutua. Uusiakin on kehitteillä. Näitä ovat Apotti, Una ja Spotti. Keskustelevatko nämä keskenään eli siirtyvätkö tiedot järjestelmästä toiseen, ei taida olla kenenkään tiedossa. Mutta rahaa palaa! Miksi ei saada yhtä valtakunnallista järjestelmää, joka olisi kaikille yhteinen, kun Sote-uudistus valmistuu?
Nyt on käytössä kaksi valtakunnallista järjestelmää. Hyvis (hyvis.fi) on useiden sairaanhoitopiirien käyttämä järjestelmä. Siihen voi kirjautua mm. pankkitunnuksilla. Tietokantaan voi laittaa omat henkilö- ja potilastietonsa. Olen kuitenkin todennut, että lääkärit ja sairaanhoitajat eivät sieltä juuri vaivaudu potilaan tietoja hakemaan. Tällä hetkellä järjestelmässä voi lähinnä varata lääkärin lähetteellä tulevien laboratorionäytteiden ottopaikan ja ajan.
Toinen Hyviksen ongelma on se, että kun lääkäri laittaa sinne lähetteen näytteiden ottoa varten vaikkapa toukokuulle 2016. Hyvikseen tulee kuitenkin tieto, että näytteidenoton pitää tapahtua ennen huhtikuuta 2017. Eli aikaan tulee noin vuosi lisää. Vasta, kun tulee kirjallinen kutsu vastanotolle, voi Hyviksestä varata haluamansa laboratorion ja ajan netin kautta. Toisin sanoen tässä on tavallaan kaksinkertainen työ etenkin kroonikoiden osalta. On vain odotettava sitä kirjallista kutsua ja ohjeita laboratoriokäynnille.
Sekaannuksia on syntynyt. Kun Lahden ja PHKS:n laboratoriot yhdistettiin, niin keskussairaalaan ei enää tarvitse mennä näytteiden ottoon. Uusi konserniyhtiö ei voi kuitenkaan antaa asiakkaalle ”vapaita” käsiä, vaan näytteiden ottoon on mentävä kaupunginsairaalaan. Tämä johtuu siitä, että uudenkaan Lahden käyttämä Pegasus-tietojärjestelmä ei seurustele kenenkään tai minkään muun järjestelmän kanssa. Nastolan perukoiltakin joudutaan ajelemaan Lahteen näytteiden ottoon. Kaiken lisäksi kaupunginsairaalan näytteiden otto on ”parkkimaksullinen”.
Toinen valtakunnallinen järjestelmä on Kelan ylläpitämä Kanta (omakanta.fi) järjestelmä. Se on paljon laajempi ja sinne tulevat lääkärissä käynnit potilaskertomuksineen, laboratorionäytteiden tulokset, sähköiset reseptit jne. Nettisivulla on myös mahdollisuus antaa palautetta kuten Hyviksessäkin. Kanta-ohjelma palautteeseen reagoidaan nopeasti ja ohjelmaa muokataan kaiken aikaa asiakaslähtöisempään suuntaan. Hyviksen palaute puolestaan katoaa johonkin mustaan aukkoon, josta ei leviä minkäänlaisia gravitaatioaaltoja ohjelmaa ylläpitävälle Hyvis-ICT-yhtiölle.
Huvittavaa tässä on se, että laboratorioajat pitää varata Hyviksestä, mutta tulokset tulevat Omakantaan. Olisikohan syntynyt säästöjä, jos nämä järjestelmät olisi yhdistetty? Miksi ihmeessä Suomessa pitää kaikki tehdä näin monimutkaiseksi? On toki niin, että kun digiloikassa liikkuu paljon rahaa, niin jokainen kynnelle kykenevä haluaa siitä osansa. Mitä useampi projekti on vireillä, sitä useampi niistä hyötyy myös rahallisesti. Mitä väliä, kansa maksaa!
Kuitenkin kaikkein suurin ongelma näissä julkisen puolen tietojärjestelmissä on se, että ne suunnitellaan aina ylhäältä alaspäin. Hallinnon organisaatiot tilaavat, mitä luulevat toiminnan tehostamiseksi tarvittavan. Ohjelmistojen tekijät lisäävät yhtälöön omat luulonsa ja niillä mennään. Tässä systeemissä kukaan ei kuuntele asiakasta eli lopullista käyttäjää. Siihen voisi auttaa vain asiakkaan mahdollisuus interaktiiviseen palautteeseen, joka myös otettaisiin vakavasti. Siihen saattaa kuitenkin olla esteenä se, että projektien kustannukset ovat kertaluonteisia. Palautteen kautta ohjelman saaminen toimivaksi, merkitsee lisäkustannuksia.
Ehkä nyt olisi aika harkita näissä suurissa ja kalliissa ohjelmistojen kehittelyssä myös elinkaarimallin käyttöönottoa. Tätä puolustaisi se, että nykyinen konsensusmalli ei toimi, koska tärkein osapuolia eli asiakas, ei ole mukana. Toki ohjelmia olisi mahdollista testata asiakasnäkökulmasta, mutta eihän sellainen nähtävästi ole byrokratiassa soveliasta. Avoimella sektorilla tällaiseen töpeksi-miseen ei olisi varaa.

Kommentit pois päältä artikkelissa Potilaspalveluiden tietojärjestelmät

WP Login