Posts Tagged ‘tehokkuus’

Onko tehokkuus demokratian tuho?

Harkimo on osittain oikeassa arvostellessaan hallitusta tehottomuudesta. Kiky sopimus on esimerkki finnin puristelusta, kun pitäisi puhkaista paise. Jo kymmeniä vuosia sitten Porter kirjoitti, että valtion tehtävä on luoda yrityksille kilpailukykyinen toimintaympäristö. Ainoastaan yrittämisen ja yritysten kautta syntyy se jakovara, jolla hyvinvointiyhteiskunta on mahdollista ylläpitää.

Demokratian piti alun perin olla yhteisten asioiden hoitamista, mutta se on muuttunut omien toveripiirien (puolue) etujen ajamiseksi. Kompromissit vesittävät päätöksen teon ja vain ja ainoastaan lisäävät kustannuksia. Tästä esimerkkejä ovat tehoton YK, tehoton EU, tehoton Suomi, tehottomat kunnat jne.

Globalisaatiossa myös valtiot joutuvat yhä enemmän kilpailemaan siitä, miten tehokkaita ne ovat. Vain tehokkuudella voidaan tarjota yrityksille riittävän kilpailukykyinen toimintaympäristö. Suomen bruttokansantuotteesta n. 60 % kierrätetään erilaisten julkisen vallan himmeleiden kautta takaisin kentälle. Tämä 60 % kerätään veroina ja erilaisina maksuina yrityksiltä ja yksityisiltä. Sen jälkeen viisaat viranomaiset päättävät sen uudelleen jaosta. Vaikutus on pääasiassa byrokraatteja työllistävä!

Tämä jako perustuu kymmeniin tuhansiin lakipykäliin, joita ei enää hallitse se kuuluisa Erkkikään. Joka päivä on julkisuudessa tietoja, että jako on mennyt vähän pieleen. Joku on kuollut kotihoidon tietämättä kotiinsa ja jäänyt sinne viikkokausiksi. Byrokratia on kohonnut toimimattomuutensa tasolle ja muuttunut tehottomuudeksi. Hallitus toisensa jälkeen on epäonnistunut rakenteiden muuttamisessa dynaamisemmiksi.

Tämä johtaa lopulta siihen, että hyvinvointivaltio romahtaa varojen puutteeseen. Veroja ei voi enää nostaa! Se keino on tullut tiensä päähän. Tehottomuus tuhoaa myös demokratian, joka ei ole pystynyt ymmärtämään globaalin maailman uusia normeja. Hyvä todiste tästä on se, että jopa EKP huutaa inflaatiota avuksi. Inflaatio on kuitenkin tulonsiirto palkansaajilta omistavalle luokalle. Omaisuuksien arvot päivittyvät aina inflaation myötä ja velkojen arvo laskee.

Suurimpia kärsijöitä ovat tavalliset palkansaajat ja eläkeläiset. Inflaation syö heidän ostovoimaansa, jota sitten vielä erikseen leikataan jättämällä inflaatiokorotukset tekemättä. Inflaatio nostaa aina myös korkotasoa, joka sekin osuu tavallisiin palkansaajiin ja asuntovelallisiin. Suomen tapauksessa se sattuu pahasti myös valtion ja kuntien talouteen, joita on rahoitettu huolettomalla velanotolla. Kun korot nousevat vaikka 5 %, niin siihen eivät sitten enää veronkorotukset riitä maakuntauudistuksen jälkeen.

Onko mitään tehtävissä hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi. ON! Kauhuskenaario on, että valtio voi sosialisoida yksityiset eläkeyhtiöt ja ottaa sieltä käyttöön 200 miljardia. Kun eläkejärjestelmä on saatettu valtion haltuun, kuten muualla EU:ssa, niin sitten onkin helppo alkaa leikata työeläkkeitä. Tämähän voidaan toteuttaa helposti kolmikantakonsensuksella ilman suurempaa huolta tulevista vaaleistakaan, kun vaihtoehtoja ei ole tarjolla. Tälläkin konstilla ongelmat jäävät ja rahat loppuvat ajan myötä.

Onko mahdollista rakentaa tehokas hyvinvointiyhteiskunta – siinäpä kysymys!

Kommentit pois päältä artikkelissa Onko tehokkuus demokratian tuho?

Valinnanvapaus

Yksityisten ja julkisten terveyspalvelujen välillä on yksi perustavaa laatua oleva ero. Yksityisellä puolella menee sitä paremmin, mitä enemmän on asiakkaita. Julkisella puolella puolestaan menee sitä paremmin, mitä vähemmän on asiakkaita. Löytyykö tälle yhtälölle minkäänlaista yhteistä nimittäjää?

Yksityisellä puolella tulovirta on suoraan verrannollinen asiakaskäyntien määrään. Julkisella puolella puolestaan yhteiskunnan kulujen määrä on suoraan verrannollinen asiakaskäyntien määrään. Toisessa on tavoitteena voiton maksimointi, kun taas toisessa kulujen minimointi!

Nyt julkisessa keskustelussa ovat polttopisteessä palvelusetelit ja henkilökohtaiset budjetit. Todellisuudessa kyse on kuitenkin tehokkuudesta ja kustannusten minimoinnista. Erityisesti ns. asiantuntijat pelkäävät erikoissairaanhoidon joutumista kilpailun alaiseksi. Tässä ilmeisesti unohdetaan tarkoituksella se, että erikoissairaanhoitoon julkisella puolella pääsee vain lähetteellä tulipa se yksityiseltä puolelta tai omasta organisaatiosta.

Tässä asetelmassa unohdetaan jälleen se tosiasia, että soteuudistuksessa ei enää olla kahden kerroksen väkeä, vaan saman hoitopolun osia! Ainakin Lahdessa ongelma on ollut se, että kaikenlaisten keikkalääkärien muutaman viikon työsuhteissa, diagnosointi on ollut aika heikkoa. Onko kaupungilla ihan ollut säästösyistä ohjeistus, että lähetteitä keskussairaalaan on kaikin keinoin vältettävä?

No onko mitään tehtävissä? Yksityisen puolen markkinaehtoinen järjestelmä toimii ajanvarauksella joko netissä tai manuaalisesti. Siellä asiakas voi valita hoitopaikkansa ja hoitavan lääkärinsä omien oireidensa ja tuntemustensa perusteella. Siellä on päteviä ja kokeneita jo eläkkeelläkin olevia erikoislääkäreitä, jotka voivat olla työssä oman kykynsä ja halunsa mukaan. Heidän vapaat vastaanottoaikansa ovat näkyvissä päivä/tuntikohtaisesti. Vastaanottoaika on siis vain klikkauksen päässä!

Julkisella puolella käydään kiivasta keskustelua siitä, että asiakkaan on sitouduttava yhteen ja samaan terveyskeskukseen ainakin puoleksi vuodeksi. Miksi??? Miksei asiakas voi valita vapaata aikaa sieltä, mistä se hänelle parhaiten sopii – vaikka Hollolasta tai Asikkalasta. Samaa organisaatiota ollaan kaikki. Ongelma ja ero ovat siinä, että hyvinvointiyhtymässä ei ole halua tai kykyä siirtyä yksityisellä puolella hyvin toimivaan digitaaliseen ajanvaraukseen. Miksi? Pelätäänkö sitä, että silloin on kaikkien nähtävissä, koska ne lääkärit oikein ovat töissä?

Syynä ei ainakaan voi olla potilasturvallisuus, koska se on parhainta omalääkärijärjestelmässä. Nykyisessä järjestelmässä tavallinen potilas tuskin koskaan näkee samaa lääkäriä. Keikkalääkäreillä ei kokemukseni mukaan ole myöskään aikaa katsella potilaan sairaushistoriaa Omakannasta. Mennään vain pärstäkertoimella ja sen hetkisillä oireilla. Tästä on julkisuudessakin runsaasti ikävää näyttöä. Vakaviin sairauksiin on määrätty närästyslääkettä tai särkylääkkeitä.

Tähän vielä laitetaan kotihoidon lisääminen, mutta miten se toteutetaan? Kotihoito taajamissa kerrostaloissa asuville on huomattavan erilaista, kuin haja-asutusalueella omakotitaloissa asuville. Kuka auttaa kotihoitolaisia nurmikonleikkuussa ja lumitöissä? Omakotitaloissa on läpi vuoden kaikenlaista huoltamista, johon tarvitaan hoidettavalle apua. Onko asiantuntijoilla jokin ratkaisu tähän? Posti luopuu nurmikonleikkuusta – ainakin talveksi. Odotellaan avauksia lumitöihin. Linko vaan siihen postiauton keulaan, niin johan homma hoituu, vaiko torppa myyntiin ja muutto kerrostaloasuntoon?

On täysin selvää, ilman perusteellisia laskelmiakin, että jos julkisella puolella lähennyttäisiin yksityisen puolen toimintatapoja, tehokkuus paranisi, asiakastyytyväisyys paranisi ja kustannukset todellisuudessa laskisivat. Kyllähän se vaan taitaa olla niin, että eutanasia tulee olemaan oleellinen osa Sote-uudistusta???

Kommentit pois päältä artikkelissa Valinnanvapaus

WP Login