Posts Tagged ‘tasavero’

Verot ja vähennykset

Verot ja vähennykset

Suomalaisen verotusjärjestelmän vähennykset ovat varsinainen viidakko. Vähennyksiä tuloista ja eläkkeistä on niin kirjava joukko, että suuri osa verovelvollisista ei varmaan enää pysy mukana? Nyt on taas vaihteeksi nostettu tikun nokkaan VATT:n ja PT:n tutkimus, jonka päätelmä oli, että kotitalousvähennyksestä ei ole mitään hyötyä. Siis kenelle? Tutkimuksessa on tarkasteltu ”laajojen rekisteriaineistojen avulla sitä, miten kotitalousvähennysjärjestelmän muutokset vaikuttavat palveluiden kysyntään Suomessa ja Ruotsissa”. Mitä nämä laajat rekisteriaineistot ovat, ei selviä lehtitiedoista.

Epäilen, että tutkimuksen tekijät eivät ole kuitenkaan huomioineet aikaa ennen kotitalousvähennystä. Kotitalousvähennys otettiin käyttöön vuonna 1997 tukikokeiluna Etelä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä. Verosta tehtävän vähennyksen rinnalla muualla Suomessa kokeiltiin suoran yritystuen mallia. Kokeilun jälkeen päädyttiin verovähennysmallin käyttöönottoon. Verovähennys laajennettiin vuoden 2001 alusta koko maahan, ja suorasta tuesta luovuttiin. Muistan ajan ennen kotitalousvähennystä ja silloin remontteja tehtiin runsaasti ”puhtaana käteen” ilman kuittia.

Kotitalousvähennyksen käyttöönotto lisäsi valtavasti pienten yritysten määrää ja nosti samalla hintoja hiljalleen. Toki myös inflaatio vaikutti hintoihin. Väite, että kuluttajat ostaisivat samoja palveluita yhtä paljon, vaikkei vähennystä olisikaan, ei perustu tieteelliseen tutkimukseen millään tavoin. Tutkimuksessa olisi syytä esittää myös ikäjakauma, koska etenkin palvelut keskittyvät vanhempiin ikäluokkiin. Tämä merkitsee sitä, että palvelujen kysyntä ja siis myös kotitalousvähennysten määrä, vähenee lähivuosina merkittävästä.

Jos puhutaan yleisellä tasolla vähennyksistä, niin tutkimattakin Suomi olisi kärkisijoilla. Verovähennyksissä on kaksi perusmallia. Jos otetaan verrokeiksi vaikkapa Viro ja Yhdistyneet Kuningaskunnat, niin erot ovat valtavat. Kummassakaan näistä maista ei tuloista ja eläkkeistä voi tehdä mitään vähennyksiä. Myöskään vuosittaisia veroilmoituksia ei tehdä. On kuitenkin tiettyjä poikkeuksellisia olosuhteita, jolloin ilmoituksen voi tehdä verottajan harkintaan. Näissä maissa verotus tapahtuu työnantajien ilmoitusten perusteella. Virossa tulovero on 20 %, eikä varsinaista kunnallisveroa ole lainkaan. Britanniassakin perusvero n. 42 000 € on 20 %, mutta suuremmista tuloista peritään sitten reilummin eli n. 40 %.

Ollaanko liikennepäästöjen osalta sukeltamassa entistä syvemmälle vähennysviidakkoon. Suunnitelmat viittaavat siihen suuntaan, että harvaan asutuilla seuduilla oleville auton käyttäjille sallittaisiin jonkinlainen vähennys tulevista maksuista tai korotuksista. On kuitenkin poliittisesti täysin mahdotonta uusia koko järjestelmä, toimimaan ilman vähennyksiä. Nähtäväksi jääkin, mitä vähennyksiä tulevasta maakuntaverosta saamme tehdä. Siinä on päättäjille ja Valtiovarainministeriölle pohdittavaa, miten säilytetään kokonaisveroaste nykyisellään.

Kummanko kaltainen järjestelmä on parempi järjestelmä, jossa verot ovat reilusti alhaisemmat vai järjestelmä, joka meillä on kirjavina vähennyksineen? Yksi asia kuitenkin on selvä. Suomalainen verotusjärjestelmä työllistää veronkerääjiä huomattavasti enemmän kuin virolainen ja brittiläinen järjestelmä. Tätä todistaa kymmeniä vuosia sitten tehty amerikkalainen tutkimus. Sen mukaan yhden veroilla kerätyn dollarin uudelleen jakaminen maksaa kaksi dollaria. Aina ei saa sitä, mitä tilaa tai toivoo.

Kommentit pois päältä artikkelissa Verot ja vähennykset

Maakuntauudistus ja verotus

Maakuntauudistuksen yhteydessä on verotuksen muutoksista kirjoitettu satoja sivuja. On keskusteltu lähinnä siitä pitäisikö maakunnille antaa verotusoikeus ja siitä, että kunnilta poistuu n. 60 % kuluista. On myös mainittu, että kunnille pitää muutoksen jälkeen asettaa verokatto. Tässä on kuitenkin vain jäävuoren huippu. Kyseessä on laajempi ja radikaalimpi verotuksen muutos kuin, mitä jostain syystä annetaan ymmärtää. Sanoja on paljon, mutta minkäänlaisia laskelmia vaikutuksista ei ole?

Kuinka uudella jopa yli puolet pienemmällä kunnallisverolla katetaan kuntien velat? Tämä on kuntien kannalta oleellinen kysymys. Kun korot ovat olleet pitkään alhaalla, kunnat ovat olleet iloisia lainanottajia. Jos ja kun korot väistämättä nousevat, vaikkeivät nyt edes euroa edeltävälle tasolle 6 – 10 % välille, niin korotukset saavat aikaan rumaa jälkeä.

Toinen ja ehkä suurempi kysymys veronmaksajien kannalta on kuntien tasaverosta siirtyminen valtion progressiiviseen veroon. Onko tämä syy salata asiaa, koska kyllä Valtiovarainministeriössä pitää olla käsitys muutoksen laajuudesta ja riskeistä. Sekä kuntaverotuksessa että valtionverotuksessa on suuri määrä erilaisia vähennyksiä, jotka väistämättä joudutaan arvioimaan uudelleen. Tiedossa on vain, että invalidivähennys poistuu kuntaverotuksesta ja eläkevähennys pienenee – mitä muuta?

Valtion tuloveron osalta ei voida mennä suoraan kiristämään progressioruuvia, koska se varmasti johtaisi tilanteeseen, jossa verovelvollisten oikeusturva menisi vessasta alas. Uudesta verotusmallista pitäisi nopeasti tehdä simulaatioita ja katsoa, miten olisi paras toimia. Toinen vielä radikaalimpi vaihtoehto olisi siirtyä vaikkapa Viron mallin mukaiseen tasaveroon myös valtion tuloveroissa.

Viron tasaveromallissa ei ole lainkaan mitään vähennyksiä, mutta on olemassa poikkeustapauksia, joissa vähennyksiä voi saada. Palkansaaja ei Virossa, kuten ei esim. Britanniassa, tee veroilmoitusta lainkaan. Verotus tapahtuu työnantajan tekemän ilmoituksen mukaan. Jos verovelvollisella on verotukseen huomautettavaa, hän voi täydentää ilmoitustaan.

Kun tarkastellaan Lahden tilannetta, niin veroäyrin pitäisi laskea 20,75 % 8,28 % tämän hetken tietojen mukaan vuodesta 2019 alkaen. Verotuksesta em. osa siirtyy siis kunnallisesta tasaverosta progressiiviseen valtion veroon. Samalla kunnallisveron poistoista poistuu kokonaan mm. invalidivähennys ja kunnallinen eläkevähennys pienenevät. Miten tämä radikaali veromuutos toteutetaan, näyttää olevan avoin kysymys. Muutos on kuitenkin suurin, jota verotuksessa on Suomessa koskaan tehty.

Lahden vuoden 2017 tilinpäätöksessä verokertymä oli ilman erittelyä n. 453 milj. Tämä varmaan sisältää myös yhteisöveron, jonka osuus vastaisuudessa myös pienenee. Veromuutos merkitsisi sitä, että Lahden verotuotto putoaisi n. 185 miljoonaan. Kuitenkin ensi vuoden talousarviossa verotuotoiksi on arvioitu 473 milj. eli pientä kasvua. Vuoden 2020 arvioitu verotuotto on 487 milj. Tämä yhtälö ei nyt jotenkin toimi. Jos kerran maakuntauudistus siirtää verotusta kunnilta valtiolle niin, miten tämä on huomioitu Lahden talousarviossa?

Tämän hetkisten tietojen mukaan yksikään Suomen kunta ei ole talousarvioissaan millään tavoin huomioinut nyt tiedossa olevaa kunnallisveron muutosta? Miksi? Miten tämä asia hoidetaan verovuoden keskellä, kun verohallinto siirtyy uuteen veromalliin?   

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Maakuntauudistus ja verotus

WP Login