Posts Tagged ‘sote-uudistus’

Kahden kerroksen väkeä

Terveydenhuolto on jaettu Suomessa kahteen eri kerrokseen, joka kehityksen myötä on osoittautumassa Perustuslain vastaiseksi ja syrjiväksi. Työterveydenhuollossa olevat henkilöt pääsevät tapaamaan lääkäriä vaikka samana päivänä, mutta julkisessa terveydenhuollossa se kestää. Julkisella puolella hoidot myös maksavat. Ironiaa tässä on se, että tästä epätasa-arvoisuudesta päättäneistä henkilöistä suurin osa saa nyt nauttia päätöksistään julkisen terveydenhuollon helmassa. No toki varojensa mukaan yksityisistä palveluista.

THL:n pääjohtaja Juhani Eskola arvioi Aamulehdelle, että nykyisenkaltainen sairauksien hoitamiseen keskittyvä työterveyshuoltojärjestelmä tulee väistämättä muuttumaan.
– Jos sote-uudistuksen tavoitteet otetaan tosissaan, siihen pitää puuttua. Kyse on paitsi tasa-arvosta, myös siitä, että kaikille saadaan järjestettyä niin hyvät palvelut kuin mahdollista, Eskolan mielestä työterveyshuollon laajeneminen sairauksien hoitamiseen on johtanut siihen, että työterveyshuollon ulkopuolella olevat ovat eriarvoisessa asemassa.

Edellä oleva todistaa myös sitä, että työssä olevat toimittajat eivät ole kovin kiinnostuneita yhä kasvavan julkisen terveydenhuollon todellisista ongelmista. Työterveydenhuollon rahoitus on lainsäädännöllä turvattu niin, että osan maksaa työnantaja ja loput Kela. Tästä yritysten kustannuserästä ei ole tietoinen ilmeisesti Sipiläkään, koska sitä ei esiintynyt Kiky-keskusteluissa.

Julkisen sektorin kustannuksista vastaavat potilaat, kunta ja valtio (veronmaksajat). Tulevaisuudessa kunnan kustannukset siirtyvät maakunnan kautta kiertäen veronmaksajille. Toistaiseksi on puhuttu vain sote-uudistuksesta ja verorakenteiden uudistaminen on jäänyt sivuraiteelle. On aika tyhmää olettaa, että julkisen puolen kustannuksia pitäisi vuosi vuodelta laskea, kun samaan aikaa potilasmäärät ja käynnit kasvavat. Päättäjät ilmeisesti käyttävät vaihtoehtoista epäsymmetristen yhtälöiden kustannuslaskentaa?

Lahdessa ollaan myös melkoisessa murroksessa, ei vain tietojärjestelmien suhteen, vaan myös potilaiden hoitoketjun suhteen. Paavolan pääterveysaseman siirtäminen kaupunginsairaalaan on alkanut. Samalla poistuvat potilailta ilmaiset pysäköintipaikat. Kaupunginsairaalan alle oli suunniteltu pysäköintihalli, mutta rahat loppuivat ja ajatus kuopattiin. Nykyiset pysäköintipaikat eivät tule riittämään kasvavaan kysyntään!

Kaupunginsairaalan pysäköinti on maksullista ja siellä järjestelmä on sellainen, että on maksettava arvion mukaan riittävästi tai otettava riski pysäköintivirhemaksusta. Rostedt on Facebookissa ilmoittanut, että asia ei ole ongelma. Se hoituu älypuhelin applikaatiolla. Mutta jos ei ole älypuhelinta tai jos käyttäjä on älytön? Suurin osa julkisten terveydenhuollon asiakkaista on aika iäkkäitä, eikä heillä välttämättä ole laitteita ja taitoja tällaisten applikaatioiden käyttöön!

Mutta, mitä väliä. Velkasaneerausta lähellä olevan kaupungin on poimittava viimeinenkin sentti vaikka pysäköintimittareista pitääkseen yllä haavekuvaa houkuttelevasta kaupungista. Uudessa Lahdessa mainittu ISO KUVA taitaa olla pahasti kateissa. Tarkempi kuva olisi siitä kuuluisasta variksesta tervatulla laudalla.

Hei, mitä tuolla isojen markettien takana oikein on? Se on vaan Lahti, aja ohi vaan. Olisikohan visio eteläisen kehätien käyttäjien asenteista???

Kommentit pois päältä artikkelissa Kahden kerroksen väkeä

Hoitokulttuurien fuusio

Fuusio on strateginen päätös, jolla etsitään synergiaa ja säästöjä. Säästöt ovat tavoite, johon pyritään, mutta ensin on saatava synergia toimimaan. Tämä edellyttää heti alussa rakenteiden sopeuttamista, jonka seurauksena säästöt syntyvät. Fuusioissa siis ei yleensä mennä eurot edellä, koska muutosvaiheessa on aina päällekkäisiä kustannuksia.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä on tarkoituksena fuusioida perus- ja erikoissairaanhoito yhdeksi hoitoketjuksi. Peruslähtökohtana on kaksi erilaista organisaatiota ja hoitokulttuuria. Perusterveydenhoito on toiminut kuntien kustannusvastuulla ja erikoissairaanhoito kuntien yhteisenä haasteena.

Tällaisesta asetelmasta johtuen ainakin osa kunnista on pyrkinyt hoitamaan jopa erikoisosaamista vaativat tehtävät itse, jotta lähetteitä keskussairaalaan voitaisiin vältellä mahdollisimman laajasti. Tämän toiminnan seurauksena monet tapaukset ovat päätyneet keskussairaalaan viime hetkellä, jolloin niiden kustannukset pääsääntöisesti kallistuvat. Tämä osoittaa, että on säästetty väärässä paikassa. Vaikka Lahdessa tiedetään, että kaupungilla ei ole tarvittavia laitteita esim. monien syöpäsairauksien diagnosoimiseen, niin potilasta on pyöritetty henkihieveriin oman organisaation sisällä.

Toivottavaa säästöjen syntymiseksi on, että tällainen pyörittely poistuu ja potilaiden hoitoketju lyhenee ajallisesti, jolloin on säästöjä odotettavissa. Hoitoketjujen lyhentäminen kahden erilaisen toimintakulttuurin välillä ei ole läpihuutojuttu. Organisaatiossa ei ole riittävästi auttavia käsi, mutta hallinnossa syntyy huomattavaa päällekkäisyyttä niin kuin yleensä kaikissa fuusioissa. Hallinnon harvennusta tarvitaan etenkin kuntien perusterveyshuollossa.

Kun nyt vielä pari vuotta toimitusjohtajana toiminut henkilö erotetaan, niin ollaan kyllä todella heikolla jäällä. Kaiken lisäksi erottaminen on kuin etusormen näyttö edelliselle hallitukselle, joka johtajan valitsi. Tällainen historia antaa tulevalle johtajalle mahdollisuudet vaatia todella rankkaa ja kallista johtajasopimusta.

Hallintohimmelien alkupäässä on hoitoketjussa runsaasti esikuntaupseereita, joista osa jopa haluaa takaisin kenttätöihin. Osa puolestaan vastustaa muutosta, joka on säästöjen syntymiseksi tehtävä, huolimatta tiukasta kollegiaalisuudesta lääkärien kesken. Tämä on pakollinen muutos, jotta tekeviä käsiä saadaan lisää ja sen myötä syntymään säästöjä.

Mikäli yhtymästä muodostetaan nyt tai myöhemmin osakeyhtiö, niin myös palkkapolitiikkaa on muutettava. Palkkoja on tarkasteltava tehtävien mukaan, eikä siihen tarvita nimityksiä ylilääkäreiksi tai muiksi titteliherroiksi palkkaluokkavaatimusten täyttymiseksi. Palkkojen pitää perustua osaamiseen ja työn määrään tavalla tai toisella.

Kun ajatellaan osakeyhtiötä ja sen budjetointia, niin budjetit laaditaan yhtiön organisaatiossa sisäisesti. Budjettia eivät laadi osakkaat! Nyt on kuitenkin käynyt täysin kiistatta selväksi, että uuden yhtymän budjettia laativat kaikki kunnat omien reunaehtojensa mukaan.

Pitää ottaa huomioon, että kunnat ovat vuoden 2017 alusta palvelujen ostajia ja markkinataloudessa on aina niin, että se joka tilaa myös maksaa. Jos on kilpailua, niin silloin voi valita. Kunta ei kuitenkaan voi mennä yhtymään kuin tekemään sopimuksia – ei määräämään hintoja. Omituista tällaisessa kuviossa on se, että myyjät ja ostajat ovat samoja henkilöitä. Uuden organisaation budjettia ei laadita tarpeiden mukaan, vaan kunnallisten säätötavoitteiden perusteella.

Kunnille tilanne tulee olemaan erinomaisen vaikea, mikäli valinnan vapaus toteutuu. Kunnan on käytävä läpi Kelan tautinimikkeet ja kilpailutettava hoitopalvelut case by case, jotta edullisin mahdollinen palvelumyyjä selviää. Kuinka tämä ratkaistaan sote-uudistuksessa vuoden 2019 jälkeen, on varsin mielenkiintoista. Edellyttääkö EU laajaa kilpailutusta, jossa esimerkiksi Viro on mukana?

Nykyinen budjettihässäköinti on siis täysin perusteetonta ja muistuttaa enemmän elävältä hautaamista kuin loogista fuusion suunnittelua. Valinnan vapaus saattaa pahimmillaan johtaa uuden yhtymän hoitokapasiteetin vajaakäyttöön.

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Hoitokulttuurien fuusio

WP Login