Posts Tagged ‘sähköiset palvelut’

Pallo hukassa?

Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymän rakentamisessa näyttäisi olevan ongelmia. Vaikka yhtymä on vasta alkutaipaleellaan, niin asioihin on syytä ottaa kantaa jo tässä vaiheessa. Eräs suurimmista ongelmista on se, että jotakuinkin kaikilta valtuuston ja hallituksen jäseniltä puuttuu kokemusta julkisen terveydenhoidon hoitoketjuista. Jäsenet ovat kuuluneet ja kuuluvat ehkä edelleen työterveydenhuollon piiriin.

Työterveydenhuollossa ei ole likikään samanlaisia ongelmia kuin julkisella puolella. Työterveydessä pääsee lääkärin vastaanotolle nopeasti jopa samana päivänä. Samoin jatkohoitoon pääsy on nopeampaa kuin julkisella puolella. On siis kiistattoman selvää, että kansalaiset eivät ole perustuslain edellyttämässä tasa-arvoisessa hoitosuhteessa.

Myös paikallisessa yhtymässä on selkeitä ongelmia. Nykyisessä yhtymässä, jossa hoitoketju on yhtenäisen hallinnon alla ja sen pitäisi toimia joustavasti, terveyskeskukset ja keskussairaala toimivat edelleen kuten ennen. Mitään suoraa ja joustavaa hoitoketjua ei vielä toistaiseksi ole? Lahden ongelmia vielä lisää muusta yhtymästä poikkeava tietojärjestelmä, joita Lahden sisälläkin lienee kaksi. Nastola kuulunee samaan kuin muu yhtymä, joten Lahden yhteydenpito Nastolaan nilkuttaa.

Yhtenä esimerkkinä ovat keskussairaalan uudet käytännöt. Potilaskertomusta ja siihen liittyviä mahdollisia ohjeita jatkohoidosta terveyskeskuksessa ei lähetetä kirjallisena potilaalle, ellei sitä osaa erikseen pyytää. Lääkärit laittavat kiireidensä mukaan ne Kanta-ohjelmaan, josta ne löytyvät luettaviksi Omakannasta. Kuitenkin esimerkiksi kroonikoiden lääkärit sanovat, että Lahdessa on tuhansia ja jopa enemmän, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää, syystä tai toisesta, sähköisiä palveluja.

Valtakunnallisesti on Kelan tutkimuksen mukaan yli 2 miljoonaa suomalaista, jotka eivät ole antaneet lupaa jakaa potilastietojaan. Lupa annetaan Hyvis.fi-ohjelmaan. Tässäkin on syytä ihmetellä, miksi potilastiedot ovat Hyviksessä, mutta potilaskertomukset tulevat Kanta-ohjelmaan. Onko potilaan itse päivitettävä ne hyvikseen? Miten potilastietojen jako toimii nyt esimerkiksi Keskussairaalan ja Lahdessa toimivien terveyskeskusten välillä? Oman kokemukseni mukaan ei toimi, ellei potilas ole itse valppaana. Ainakin toistaiseksi mahdolliset jatkohoito-ohjeet on itse printattava Omakannasta ja toimitettava terveyskeskukseen. Miten se käytännössä onnistuu, en osaa neuvoa!

Potilaiden, tai siis asiakkaiden, kuten heitä nyt kutsutaan, mielipiteet on vaikea saada järjestelmässä, oikeisiin osoitteisiin. Jälleen kerran on mahdollista antaa palautetta sähköisesti osoitteessa www.phhyky.fi. Mutta, mitä sitten tapahtuu, ei olekaan kovin läpinäkyvää. Keskussairaalalla on oma asiakasraati, mutta se keskittyy vain keskussairaalaan, eikä koko hoitoketjuun. Tarvittaisiinko koko yhtymälle oma asiakasraati, jotta käyttäjien mielipiteet saataisiin riittävän tehokkaasti päättäjien tietoon?

Mikä sitten on Lahden kaupunginsairaalan tuleva tehtävä. Sen varustetaso on liian vaatimaton edes monien syöpien diagnosointiin. Tämä edellyttää edelleen lähetteitä erikoissairaanhoitoon keskussairaalaan? Lehdistössä liikkuvien huhujen mukaan, kaupunginsairaalan pääterveysasemalle keskitettäisiin joitakin alueterveyskeskuksia. Lahtihan ei enää näistä asioista päätä, joten yhtymän päättäjien on tarkkaan mietittävä päätöksensä ja niiden seuraukset.

Lopuksi on korostettava, että hoitohenkilökunnan palvelevat kädet tekevät näissäkin olosuhteissa parhaansa. Ongelma on hallinnon muutosjohtajien ja hallituksen hapuilevissa käsissä. Kaikki riippuu siitä, kuinka nopeasti ko. kädet saavat oikean otteen hoitoketjuista niin, että potilaat saavat parhaan mahdollisen palvelun.

Kommentit pois päältä artikkelissa Pallo hukassa?

Digiloikka

Katselin keittiön ikkunasta kaamosmaisemaa, kun yhtäkkiä orava hyppäsi pitkän loikan palotikkailta suoraan lintulaudalle keskelle auringonkukan siemeniä. Toi oli varmaan se digiloikka, tuli heti mieleeni. Ammattilaisena orava tietysti osui maaliinsa, mutta kuka tietää, mihin digiloikka päättyy? Onko kenties kyse loikasta tuntemattomaan?

Digiloikallahan pyritään lisäämään tehokkuutta ja saavuttamaan säästöjä. On todettu, että siirtymävaiheessa on suuria ongelmia monistakin eri syistä. Organisaatioissa ei ole kouluteta riittävästi ja osa eläkettään varttuneiden asenteista on EVVK. Täydellinen hyödyntäminen vaatii mitä ilmeisimmin myös sukupolviloikan.

Jonkin verran kyseenalaista on myös haave tehokkuuden lisääntymisestä. Yksityinen mesettely työaikana ja roikkuminen naamakirjoissa sun muissa applikaatioissa, on aika lailla työnantajan valvonnan ulottumattomissa. Voi siis olla, että se mikä yrityksen toimintojen digitalisoinnissa voitetaan, hävitään somelle.

Katselin shanghailaisessa metrossa, kuinka jokaisella matkustajalla oli kännykkä kädessä ja sitä näplättiin sivuille vilkuilematta. Suomalaisten peliyritysten menestys ja siirtyminen kansainvälisiin omistuksiin, varmistaa tilanteen. Vielä parivuosikymmentä sitten ihmiset lukivat joukkoliikennevälineissä lehtiä ja kirjoja ja Suomessakin jopa juttelivat keskenään. Sellainen kulttuuri on katoamassa maapallolta.

Kotona Britanniassa tehtiin laaja tutkimus. Siinä todettiin, että eläköityvät ikäluokat osaavat lukea paremmin kuin kouluista valmistuvat. Suomessa taas tutkimusten mukaan jopa 10 % koulusta valmistuvista pojista ei pärjää lukutaidoillaan työelämässä. Vastaavia tutkimustuloksia saadaan eri puolilta kehittyneitä länsimaita.

Viimeisimpänä niittinä olivat Yhdysvaltain presidentinvaalit, joissa gallup-tutkimukset menivät täysin pieleen. Kun tohtori George Horace Gallup aloitti lehtien levikkien tutkimukset 1935 ja äänestäjien tutkimusmittaukset vuotta myöhemmin, tutkimukset tehtiin kasvokkain (face to face). Nyt tehdään vastaavat tutkimukset sähköisesti. Nämä vaalit todistivat, että amerikkalaiset punaniskat (rednecks) eivät perusta sähköisistä kyselyistä. Taitaa Suomessakin olla niin, että perustotuudet löytyvät sieltä huoltoaseman baarista.

Edellä olevilla perusteilla voisi heittää pitkän varjon monille nykypäivän mielipidekyselyille. Joku ihmeellinen ohjelma latasi itsensä läppärilleni, Kun poistin sen, niin se esitti mielipidekyselyn. Otti niin päähän, että valehtelin sinne kaiken mahdollisen ja ajattelin, että repikää siitä. Näitä kyselyjä tulee sähköisesti nyt niin paljon, että alkaa raivostuttaa.

Sähköiset ja digitaaliset toiminnot eivät siis taida olla pelkkää hunajaa. Jos digitaalisuus vähentää lukutaitoa niin, on varsin todennäköistä, että se vähentää myös kirjoitustaitoa. Kun nyt vielä kaunokirjoituskin poistetaan oppiaineista ja siirrytään sormenjälkitunnistukseen eli takaisin puumerkkiin, miten säilytetään korkea sivistystaso? Kuka osaa kirjoittaa muutaman ajan kuluttua kynällä paperille?

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Digiloikka

WP Login