Posts Tagged ‘sähköiset palvelut’

Julkisen sektorin sähköiset palvelut

Kun lääkärin määräämät lääkkeet ovat pitkään olleet Suomesta loppu, jouduin tilaamaan niitä Saksasta. Sielläkään ei ollut samannimistä lääkettä, mutta korvaavia löytyi. Se oli kuitenkin alkuperäistä kotimaassa joskus myynnissä ollutta lääkettä n. kolme kertaa kalliimpaa. Päätinkin kokeilla, kuinka Kelasta haetaan tuontilääkkeelle korvausta.

Menin siis kela.fi/lomakkeet-sivustolle etsimään sopivaa lomaketta. Sieltä löytyi kuitenkin vain lomakkeita, joiden selitys alkoi: Jos olet ollut ulkomailla. Ne eivät kuitenkaan näyttäneet soveltuvan netistä tilattujen tuontilääkkeiden korvaushakemuksiksi. Laitoin sitten palautuskaavakkeeseen asiasta palautetta ja lisäsin loppuun oman sähköpostiosoitteeni. Olin varsin tietoinen, että kun palautteessa ei ollut palautteen palautteelle osoitetta, niin todennäköisesti niitä ei lue kukaan.

No menin sitten kohtaan sähköiset palvelut ja kirjauduin pankkitunnuksilla. Ensimmäiseksi pyydettiin tarkistamaan omat yhteystiedot. Sieltä avautui lomake, jossa oli nimeni, vaimoni nimi ja katuosoite.  Lisäsin siihen puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteen ja klikkasin lähetä. Sitten ilmestyikin vihaisen oloinen punainen teksti: Lisää päivämäärä. Ilmoita avopuolison tiedot. Ja tosiaan lomakkeessa kysyttiin avopuolison nimeä, henkilötunnusta, osoitetta ja eroamispäivää. Mitä ihmettä, vaatiiko Kela siis, että pitää olla vaimon lisäksi avovaimokin.

No kun en saanut yhteystietojani lähetettyä ilman avovaimoa, niin palasin takaisin viestiosioon ja kirjoitin sinne viestini. Mutta siihenkin tuli vastaus: On tapahtunut virhe. Yritä uudelleen tai kirjaudu ulos! Yritin tätä useana päivänä, mutta koskaan en saanut viestiä läpi. Sitten huomasin ilmoituksen: jos sinulla on vaikeuksia, niin ota yhteyttä tekniseen palveluun.

Klikkasin käskystä teknistä palvelukohtaa, mutta sieltäkään ei löytynyt yhteystietoja. Sivulla oli ainoastaan nämä tyypilliset logot esim. Facebook. No klikkasin sitten sitä ja kun se avautui, niin siellä oli teknisetpalvelut@? Laitoin sitten ongelmani Facebookiin ja lähetin vielä viestin osoitteeseen teknisetpalvelut@kela.fi. Viesti ei ole palautunut, joten se on mennyt perille, mutta viikkoon ei ole kukaan vastannut?

Henkilökohtaista palvelua varten olisi pitänyt Kelan paikallisesta toimipisteestä varata aika, mutta kun sinnekään ei olut sähköpostia. Yritin soittaa, mutta: olette jonossa sijalla …. 11! Kirsikkana kakun päälle sain postista sähköpostia:” Osoitteeseen XXX on tulossa lähetys XXX seuraavien päivien aikana (arkisin klo 8:00-16:00). Jos et ole paikalla, se viedään noudettavaksi Kauppakatu 13, Lahti. Jos haluat muuttaa toimitustapaa, pääset vaihtoehtoihin tästä: https://isms.fi/a/P1luxuT   vastaus tänään klo 18:00 mennessä. Valitettavasti en sattunut olemaan kotona tänään!

Koneeni Norton ilmoitti, että linkki ei ole turvallinen. Päätin kuitenkin kokeilla. Siellä oli kolme vaihtoehtoa; lähetyksen voi toimittaa pakettiautomaattiin, jos mahtuu. Automaatin osoitetta ei ollut, eikä kysytty. Toinen lähetyksen voi jättää oven ulkopuolelle ja lähetti voi itse kuitata lähetyksen luovutetuksi. Mitä ihmettä? Onko tämä edes postilain mukaan mahdollista. Tuli aika turvaton olo, joten jäin odottelemaan, tuleeko lähetys perille, tuleeko ilmoitus postitse vai tekstiviestinä. Nyt on useampi päivä odoteltu toimitusta lähipäivinä. Katsoin vielä postin seurannasta. Siellä oli viesti, että asiakkaalle on ilmoitettu sähköpostilla, mutta ei ole vastattu. Mitä olisi pitänyt vastata?

Jos joku edellisen perusteella ajattelee, että julkiset sähköiset palvelut ovat pelkkä vitsi, niin hän on varmaan aivan oikeassa. Hallitusta myöden kansalaisia kehotetaan käyttämään sähköisiä palveluita ihan karttakepillä huitoen. Se on niin väärin, kun julkinen sektori ei edes itse osaa luoda niitä sähköisiä palveluitaan!

Kommentit pois päältä artikkelissa Julkisen sektorin sähköiset palvelut

Pallo hukassa?

Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymän rakentamisessa näyttäisi olevan ongelmia. Vaikka yhtymä on vasta alkutaipaleellaan, niin asioihin on syytä ottaa kantaa jo tässä vaiheessa. Eräs suurimmista ongelmista on se, että jotakuinkin kaikilta valtuuston ja hallituksen jäseniltä puuttuu kokemusta julkisen terveydenhoidon hoitoketjuista. Jäsenet ovat kuuluneet ja kuuluvat ehkä edelleen työterveydenhuollon piiriin.

Työterveydenhuollossa ei ole likikään samanlaisia ongelmia kuin julkisella puolella. Työterveydessä pääsee lääkärin vastaanotolle nopeasti jopa samana päivänä. Samoin jatkohoitoon pääsy on nopeampaa kuin julkisella puolella. On siis kiistattoman selvää, että kansalaiset eivät ole perustuslain edellyttämässä tasa-arvoisessa hoitosuhteessa.

Myös paikallisessa yhtymässä on selkeitä ongelmia. Nykyisessä yhtymässä, jossa hoitoketju on yhtenäisen hallinnon alla ja sen pitäisi toimia joustavasti, terveyskeskukset ja keskussairaala toimivat edelleen kuten ennen. Mitään suoraa ja joustavaa hoitoketjua ei vielä toistaiseksi ole? Lahden ongelmia vielä lisää muusta yhtymästä poikkeava tietojärjestelmä, joita Lahden sisälläkin lienee kaksi. Nastola kuulunee samaan kuin muu yhtymä, joten Lahden yhteydenpito Nastolaan nilkuttaa.

Yhtenä esimerkkinä ovat keskussairaalan uudet käytännöt. Potilaskertomusta ja siihen liittyviä mahdollisia ohjeita jatkohoidosta terveyskeskuksessa ei lähetetä kirjallisena potilaalle, ellei sitä osaa erikseen pyytää. Lääkärit laittavat kiireidensä mukaan ne Kanta-ohjelmaan, josta ne löytyvät luettaviksi Omakannasta. Kuitenkin esimerkiksi kroonikoiden lääkärit sanovat, että Lahdessa on tuhansia ja jopa enemmän, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää, syystä tai toisesta, sähköisiä palveluja.

Valtakunnallisesti on Kelan tutkimuksen mukaan yli 2 miljoonaa suomalaista, jotka eivät ole antaneet lupaa jakaa potilastietojaan. Lupa annetaan Hyvis.fi-ohjelmaan. Tässäkin on syytä ihmetellä, miksi potilastiedot ovat Hyviksessä, mutta potilaskertomukset tulevat Kanta-ohjelmaan. Onko potilaan itse päivitettävä ne hyvikseen? Miten potilastietojen jako toimii nyt esimerkiksi Keskussairaalan ja Lahdessa toimivien terveyskeskusten välillä? Oman kokemukseni mukaan ei toimi, ellei potilas ole itse valppaana. Ainakin toistaiseksi mahdolliset jatkohoito-ohjeet on itse printattava Omakannasta ja toimitettava terveyskeskukseen. Miten se käytännössä onnistuu, en osaa neuvoa!

Potilaiden, tai siis asiakkaiden, kuten heitä nyt kutsutaan, mielipiteet on vaikea saada järjestelmässä, oikeisiin osoitteisiin. Jälleen kerran on mahdollista antaa palautetta sähköisesti osoitteessa www.phhyky.fi. Mutta, mitä sitten tapahtuu, ei olekaan kovin läpinäkyvää. Keskussairaalalla on oma asiakasraati, mutta se keskittyy vain keskussairaalaan, eikä koko hoitoketjuun. Tarvittaisiinko koko yhtymälle oma asiakasraati, jotta käyttäjien mielipiteet saataisiin riittävän tehokkaasti päättäjien tietoon?

Mikä sitten on Lahden kaupunginsairaalan tuleva tehtävä. Sen varustetaso on liian vaatimaton edes monien syöpien diagnosointiin. Tämä edellyttää edelleen lähetteitä erikoissairaanhoitoon keskussairaalaan? Lehdistössä liikkuvien huhujen mukaan, kaupunginsairaalan pääterveysasemalle keskitettäisiin joitakin alueterveyskeskuksia. Lahtihan ei enää näistä asioista päätä, joten yhtymän päättäjien on tarkkaan mietittävä päätöksensä ja niiden seuraukset.

Lopuksi on korostettava, että hoitohenkilökunnan palvelevat kädet tekevät näissäkin olosuhteissa parhaansa. Ongelma on hallinnon muutosjohtajien ja hallituksen hapuilevissa käsissä. Kaikki riippuu siitä, kuinka nopeasti ko. kädet saavat oikean otteen hoitoketjuista niin, että potilaat saavat parhaan mahdollisen palvelun.

Kommentit pois päältä artikkelissa Pallo hukassa?

Digiloikka

Katselin keittiön ikkunasta kaamosmaisemaa, kun yhtäkkiä orava hyppäsi pitkän loikan palotikkailta suoraan lintulaudalle keskelle auringonkukan siemeniä. Toi oli varmaan se digiloikka, tuli heti mieleeni. Ammattilaisena orava tietysti osui maaliinsa, mutta kuka tietää, mihin digiloikka päättyy? Onko kenties kyse loikasta tuntemattomaan?

Digiloikallahan pyritään lisäämään tehokkuutta ja saavuttamaan säästöjä. On todettu, että siirtymävaiheessa on suuria ongelmia monistakin eri syistä. Organisaatioissa ei ole kouluteta riittävästi ja osa eläkettään varttuneiden asenteista on EVVK. Täydellinen hyödyntäminen vaatii mitä ilmeisimmin myös sukupolviloikan.

Jonkin verran kyseenalaista on myös haave tehokkuuden lisääntymisestä. Yksityinen mesettely työaikana ja roikkuminen naamakirjoissa sun muissa applikaatioissa, on aika lailla työnantajan valvonnan ulottumattomissa. Voi siis olla, että se mikä yrityksen toimintojen digitalisoinnissa voitetaan, hävitään somelle.

Katselin shanghailaisessa metrossa, kuinka jokaisella matkustajalla oli kännykkä kädessä ja sitä näplättiin sivuille vilkuilematta. Suomalaisten peliyritysten menestys ja siirtyminen kansainvälisiin omistuksiin, varmistaa tilanteen. Vielä parivuosikymmentä sitten ihmiset lukivat joukkoliikennevälineissä lehtiä ja kirjoja ja Suomessakin jopa juttelivat keskenään. Sellainen kulttuuri on katoamassa maapallolta.

Kotona Britanniassa tehtiin laaja tutkimus. Siinä todettiin, että eläköityvät ikäluokat osaavat lukea paremmin kuin kouluista valmistuvat. Suomessa taas tutkimusten mukaan jopa 10 % koulusta valmistuvista pojista ei pärjää lukutaidoillaan työelämässä. Vastaavia tutkimustuloksia saadaan eri puolilta kehittyneitä länsimaita.

Viimeisimpänä niittinä olivat Yhdysvaltain presidentinvaalit, joissa gallup-tutkimukset menivät täysin pieleen. Kun tohtori George Horace Gallup aloitti lehtien levikkien tutkimukset 1935 ja äänestäjien tutkimusmittaukset vuotta myöhemmin, tutkimukset tehtiin kasvokkain (face to face). Nyt tehdään vastaavat tutkimukset sähköisesti. Nämä vaalit todistivat, että amerikkalaiset punaniskat (rednecks) eivät perusta sähköisistä kyselyistä. Taitaa Suomessakin olla niin, että perustotuudet löytyvät sieltä huoltoaseman baarista.

Edellä olevilla perusteilla voisi heittää pitkän varjon monille nykypäivän mielipidekyselyille. Joku ihmeellinen ohjelma latasi itsensä läppärilleni, Kun poistin sen, niin se esitti mielipidekyselyn. Otti niin päähän, että valehtelin sinne kaiken mahdollisen ja ajattelin, että repikää siitä. Näitä kyselyjä tulee sähköisesti nyt niin paljon, että alkaa raivostuttaa.

Sähköiset ja digitaaliset toiminnot eivät siis taida olla pelkkää hunajaa. Jos digitaalisuus vähentää lukutaitoa niin, on varsin todennäköistä, että se vähentää myös kirjoitustaitoa. Kun nyt vielä kaunokirjoituskin poistetaan oppiaineista ja siirrytään sormenjälkitunnistukseen eli takaisin puumerkkiin, miten säilytetään korkea sivistystaso? Kuka osaa kirjoittaa muutaman ajan kuluttua kynällä paperille?

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Digiloikka

WP Login