Posts Tagged ‘säästöt’

Investoinnit

Demarinaisten kolmikko kirjoitti Etelä-Suomen Sanomissa eräänä vaihtoehtona tulopohjan laajentamista investoinneilla. Yksityisen sektorin ja julkisensektorin investoinneilla käsitetään hieman eriasioita. Julkisissa investoinneissa oleellista on pitää lainanhoitokulujen määrä tuotannon kasvua pienempänä, ja kiinnittää huomiota julkisten investointien hyödyllisyyteen, tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen. He peräänkuuluttavat tarkemmin erittelemättä investointien tavoitteeksi uusien veronmaksajien, yritysten ja matkailijoiden saamista kaupunkiin.

Tässä kohden kaupungin strategiat ovat joko ristiriitaisia tai sitten ylisuuria rahoitettaviksi. Tähän saakka kaupungin suuret investoinnit ovat keskittyneet keskustan eheyttämiseen toriparkin ja Aleksin yksisuuntaistamisen avulla. Matkakeskuksen voidaan olettaa olevan tarkoitettu houkuttelemaan matkailijoita kaupunkiin. Mitä on investoitu yritysten saamiseksi kaupunkiin? Toteutuneen perusteella näyttääkin siltä, että kaupungin raskaista investoinneista ei ole ollut Lahden viehätysvoiman lisääjiksi.

Kaikki edelliset ja mahdollisesti muutkaan investoinnit eivät ole juuri lisänneet kaupungin väkilukua tavoitteiden mukaisesti. Yrityksetkään eivät ole rynnänneet joukolla kaupunkiimme. Se, mitä todellisuudessa on tapahtunut, on kaupungin velkaantuminen. Yksityinen investointi edellyttää säästämistä, eli taloudellisen vaurauden kerryttämistä ja/tai lainaa. Keynesin teorian mukaan myös julkiset investoinnit edellyttävät säästämistä hyvinä aikoina. Tämä näyttää unohtuneen poliitikoilla ihan globaalisti.

Investointi on suppeimmassa merkityksessään pääoman eli tuotantovälineiden tai maan hankintaa tuotantoa varten. Investoinnin tarkoituksena on yleensä tuotannon aloittaminen tai lisääminen. Muitakin tavoitteita voi olla, kuten tuotannon tehostaminen, työnteon helpottaminen, ympäristökuormituksen vähentäminen. Investointi on yleensä suuri sijoitus, jonka oletetaan maksavan itsensä pitkällä aikavälillä takaisin.

Lahti on myös investoinut valtavia summia maan hankintaan ja kaavoitukseen. Nyt monet kaavoitetuista alueista lepäävät tyhjän pantteina. Puut on hakattu aukkohakkuuperiaatteella ja tehty tilaa pusikoille ja vatuille. Yksityisen tehdessä hakkuita, seuraa aina istutusvelvollisuus. Tämä laki ei ilmeisesti koske lainkaan kuntia. Näitä kaavoitettuja pusikoita, joista puuttuu mm. kunnallistekniikka, on kaupungissa kymmenien miljoonien edestä. Onko kyseessä hukkainvestointi vai investointi tulevaisuuteen esim. 2050-luvulle?

Toisaalta kaupunkia ei voida syyttää säästämisen laiminlyönneistäkään. Säästetty on etenkin koulujen ja julkkisten rakennusten huolloissa. Näiden säästöjen seurauksena meillä tarvitaan nyt kymmeniä miljoonia koulujen remontteihin, mutta missä ovat kouluissa tehdyt säästöt? Kuka käytti nämä säästöt ja mihin? Jos ne säästöt on käytetty matkakeskukseen, toriparkkiin ja sen ympäristöön niin, mitkä ovat perusteet? Onko priorisointi osunut kohdalleen? Pitäisikö poliitikkojen mennä peilin eteen ja kysyä, anteeksi, kuka sinä olet. En taida tuntea sinua?

 

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Investoinnit

Hoitokulttuurien fuusio

Fuusio on strateginen päätös, jolla etsitään synergiaa ja säästöjä. Säästöt ovat tavoite, johon pyritään, mutta ensin on saatava synergia toimimaan. Tämä edellyttää heti alussa rakenteiden sopeuttamista, jonka seurauksena säästöt syntyvät. Fuusioissa siis ei yleensä mennä eurot edellä, koska muutosvaiheessa on aina päällekkäisiä kustannuksia.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä on tarkoituksena fuusioida perus- ja erikoissairaanhoito yhdeksi hoitoketjuksi. Peruslähtökohtana on kaksi erilaista organisaatiota ja hoitokulttuuria. Perusterveydenhoito on toiminut kuntien kustannusvastuulla ja erikoissairaanhoito kuntien yhteisenä haasteena.

Tällaisesta asetelmasta johtuen ainakin osa kunnista on pyrkinyt hoitamaan jopa erikoisosaamista vaativat tehtävät itse, jotta lähetteitä keskussairaalaan voitaisiin vältellä mahdollisimman laajasti. Tämän toiminnan seurauksena monet tapaukset ovat päätyneet keskussairaalaan viime hetkellä, jolloin niiden kustannukset pääsääntöisesti kallistuvat. Tämä osoittaa, että on säästetty väärässä paikassa. Vaikka Lahdessa tiedetään, että kaupungilla ei ole tarvittavia laitteita esim. monien syöpäsairauksien diagnosoimiseen, niin potilasta on pyöritetty henkihieveriin oman organisaation sisällä.

Toivottavaa säästöjen syntymiseksi on, että tällainen pyörittely poistuu ja potilaiden hoitoketju lyhenee ajallisesti, jolloin on säästöjä odotettavissa. Hoitoketjujen lyhentäminen kahden erilaisen toimintakulttuurin välillä ei ole läpihuutojuttu. Organisaatiossa ei ole riittävästi auttavia käsi, mutta hallinnossa syntyy huomattavaa päällekkäisyyttä niin kuin yleensä kaikissa fuusioissa. Hallinnon harvennusta tarvitaan etenkin kuntien perusterveyshuollossa.

Kun nyt vielä pari vuotta toimitusjohtajana toiminut henkilö erotetaan, niin ollaan kyllä todella heikolla jäällä. Kaiken lisäksi erottaminen on kuin etusormen näyttö edelliselle hallitukselle, joka johtajan valitsi. Tällainen historia antaa tulevalle johtajalle mahdollisuudet vaatia todella rankkaa ja kallista johtajasopimusta.

Hallintohimmelien alkupäässä on hoitoketjussa runsaasti esikuntaupseereita, joista osa jopa haluaa takaisin kenttätöihin. Osa puolestaan vastustaa muutosta, joka on säästöjen syntymiseksi tehtävä, huolimatta tiukasta kollegiaalisuudesta lääkärien kesken. Tämä on pakollinen muutos, jotta tekeviä käsiä saadaan lisää ja sen myötä syntymään säästöjä.

Mikäli yhtymästä muodostetaan nyt tai myöhemmin osakeyhtiö, niin myös palkkapolitiikkaa on muutettava. Palkkoja on tarkasteltava tehtävien mukaan, eikä siihen tarvita nimityksiä ylilääkäreiksi tai muiksi titteliherroiksi palkkaluokkavaatimusten täyttymiseksi. Palkkojen pitää perustua osaamiseen ja työn määrään tavalla tai toisella.

Kun ajatellaan osakeyhtiötä ja sen budjetointia, niin budjetit laaditaan yhtiön organisaatiossa sisäisesti. Budjettia eivät laadi osakkaat! Nyt on kuitenkin käynyt täysin kiistatta selväksi, että uuden yhtymän budjettia laativat kaikki kunnat omien reunaehtojensa mukaan.

Pitää ottaa huomioon, että kunnat ovat vuoden 2017 alusta palvelujen ostajia ja markkinataloudessa on aina niin, että se joka tilaa myös maksaa. Jos on kilpailua, niin silloin voi valita. Kunta ei kuitenkaan voi mennä yhtymään kuin tekemään sopimuksia – ei määräämään hintoja. Omituista tällaisessa kuviossa on se, että myyjät ja ostajat ovat samoja henkilöitä. Uuden organisaation budjettia ei laadita tarpeiden mukaan, vaan kunnallisten säätötavoitteiden perusteella.

Kunnille tilanne tulee olemaan erinomaisen vaikea, mikäli valinnan vapaus toteutuu. Kunnan on käytävä läpi Kelan tautinimikkeet ja kilpailutettava hoitopalvelut case by case, jotta edullisin mahdollinen palvelumyyjä selviää. Kuinka tämä ratkaistaan sote-uudistuksessa vuoden 2019 jälkeen, on varsin mielenkiintoista. Edellyttääkö EU laajaa kilpailutusta, jossa esimerkiksi Viro on mukana?

Nykyinen budjettihässäköinti on siis täysin perusteetonta ja muistuttaa enemmän elävältä hautaamista kuin loogista fuusion suunnittelua. Valinnan vapaus saattaa pahimmillaan johtaa uuden yhtymän hoitokapasiteetin vajaakäyttöön.

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Hoitokulttuurien fuusio

WP Login