Posts Tagged ‘Porter’

Investoinnit ja työpaikat

Yhteiskuntasopimuksen jouduttua vähintäänkin jäähylle, on syytä palauttaa mieliin, mitä kansainväliset tutkimukset asioista sanovat. Hallitus, eduskunta, poliitikot, puolueet ja kaikenlaiset kaikkitietävät besserwisserit eivät voi luvata investointeja eivätkä työpaikkoja edes juhlapuheissaan. Kansainväliset tutkimukset (esim. Porter) todistavat, että valtiovalta voi ainoastaan luoda puitteet investoinneille ja niiden mahdollisesti synnyttämille työpaikoille.
Michael Porterin julkaisi kirjansa kansojen kilpailukyvystä (The Competitive Advantage of Nations) vuonna 1990. Hänen helposti ymmärrettävä selvityksensä kansallisista kilpailueduista (competitive advantage) sisältää käsityksen mm. avainasemassa olevasta maantieteellisestä sijainnista. Se on ristiriidaton yhä kasvavan tutkimusten määrän kanssa siitä riippuvuussuhteesta, joka vaikuttaa yritysten, teollisuuden, julkisten ja kvasi- julkisten instituutioiden innovaatioihin ja kasvuun alueellisissa keskittymissä.
Porterin työ käsittää case-tutkimuksia useiden maiden kilpailukyvystä todisteita yritysten ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta yritysten kasvuun ja innovaatioihin. Yhdysvaltalainen tutkimus on kaiken kaikkiaan enemmän sidoksissa käytäntöön kuin meillä Suomessa. Porterin ja muiden tutkijoiden tutkimukset osoittavat selvästi, että globaaleilla markkinoilla toimittaessa valtiot, niiden hallitukset ja poliittiset toimijat voivat vain luoda edellytykset kilpailukykyisen toimintaympäristön kilpailukykyisille yrityksille. Innovaatiot puolestaan liikkuvat pääomien perässä.
Valitettavasti Suomi ei kuulu globaalien kilpailukykyisten valtioiden joukkoon oman valuutan ja devalvaatiomahdollisuuksien siirryttyä historiaan. Maan rajojen ulkopuolelta on kyllä yritetty ohjeistaa Suomea uuteen uljaaseen globaaliin markkinatalouteen. Nämä asiantuntijat eivät ole kuitenkaan osanneet ottaa huomioon sitä, että Suomi on oman valuutan aikana rakennettu hyvinvointivaltioksi, jota on käytännössä mahdoton purkaa.
1990-luvun lamasta alkaen on rakenteita yritetty muuttaa mitä erilaisimmin keinoin. Yhteiskuntasopimus 2.0 näyttää sekin epäonnistuvan. Tämä todistaa kiistatta sen, että valta ei ole kansan valitsemalla eduskunnalla. Valta on Suomessa työntekijöiden valitsemalla ammattiyhdistysliikkeellä. Vain vastuut on delegoitu kansan demokraattisesti valitsemalle eduskunnalle.
Demokratian irvikuva tässä nykyisessä järjestelmässä on vielä sekin, että suurimman osan työssä kävijöistä työllistävät pienet- ja keskisuuret yritykset on täysin sivuutettu neuvottelupöydistä. Tätä yritettiin muuttaa paikallisella sopimisella, mutta laihoin tuloksin. Käteen jäi vain luu. Paikallisesti voidaan edelleen sopia vain konkursseista!
Eräs hyvin vaikea taustatekijä koko rakennelmassa on se, että ammattiyhdistysliike on niin vauras, että vaikka jäseniä ja jäsentuloja ei olisi lainkaan, niin nämä organisaatiot voivat toimia maailman tappiin. Siis vaikkei niillä olisi ainuttakaan jäsentä. Tämä mahdollistaa sen uhon, jota saamme nyt seurata.
On syytä pitää mielessä, että yritykset toimivat ja investoivat silloin ja siellä, missä toteavat investointien kannattavan. Uusia työntekijöitä palkataan samoin silloin, kun se on toiminnan ja tuottavuuden kannalta kannattavaa. Suurten suomalaisten yritysten liikevaihdosta jo yli 80 % tapahtuu Suomen rajojen ulkopuolelta. Nykyisessä tilanteessa pienten yritysten, jotka ovat etupäässä teollisia yrityksiä, toiminta tutkimusten mukaan loppuu kokonaan.
Moneen kilpailijamaahan verrattuna Suomessa yritysklustereita on vähän. Yksityisen sektorin rakenne on melko köyhä, joten se ei tarjoa riittävää suojaa kansantaloudellemme. Teollisuus ja rakentaminen ovat kaikkein eniten kansantalouteen jakovaraa tuottavia aloja. Jos ja kun pienet teolliset yritykset katoavat markkinoilta, maamme on entistä alttiimpi globalisaation haittavaikutuksille. Historia on todistanut, että uhoa seuraa aina tuho. Se olisi syytä muistaa nyt ennen, kuin on liian myöhäistä.

Kommentit pois päältä artikkelissa Investoinnit ja työpaikat

WP Login