Posts Tagged ‘osakeyhtiö’

Lahti Oyj

Suomalaiset kunnat ja kaupungit elävät konserniyhtiöhypetystä. Kaikki pyrkivät siirtämään kunnallisia palveluitaan osakeyhtiöihin, joissa ovat itse pääomistajia. Perustelut ovat yleisesti olleet, että näissä päätöksenteko on nopeampaa kuin kunnallisissa järjestelmissä. Veronmaksajat puolestaan ovat vahvasti sillä olettamalla, että näin pyritään salaamaa päätöksentekoa yrityssalaisuuksien taakse. Joka tapauksessa kuntalaisten valitusmahdollisuudet osakeyhtiöiden päätöksistä niiden konkretisoituessa, ovat varsin minimaaliset!

Lahdella on yli 50 osakeyhtiömuotoista tytäryhtiötä, joita virheellisesti kutsutaan konserniyhtiöiksi. Konserni nimittäin on kahden tai useamman yrityksen muodostama taloudellinen kokonaisuus, jossa emoyrityksellä on yksin tai yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien yritysten kanssa määräysvalta. Suuryritykset ovat tyypillisesti konserneja. Kaupunki tai kunta ei ole yritys – vielä!

Lahden kaupungin tytäryhtiöt hoitavat huomattavan osan pakollisista ja keksityistä ”mukayrityksistä”. Tällaiset ”mukayritykset” edustavat haavemaailmaan, jossa kuntaan voidaan luoda kaikenlaista hyvää vain sormia napsauttamalla. Lahti on siirtänyt myös tärkeät lakisääteiset palvelunsa PHHYKY:lle, joka puolestaan on siirtämässä niitä osakeyhtiömuotoiselle yhteisyritykselle. Tämä yhteisyritys ei kuitenkaan ole Lahden konserniyhtiö, koska päätösvalta on yhteistyökumppanilla.

Nyt onkin loogista kysyä, mitä Lahdelle jää sellaisia palveluita, joita julkinen osakeyhtiö ei voisi hoitaa? Ei niin mitään! Miksi ei siis perustettaisi loppuja kaupungin toimintoja hoitamaan Lahti Oyj? Jos kerran perusteina konserniyhtiöissä on käytetty tehokkuusmantraa niin, eikö olisi luontevaa tehdä velkaisesta Lahdestakin tehokas yhtiö? Siinä on sekin hyvä puoli, että jos vaikka konkurssi uhkaa, niin voisi ainakin kokeilla velkasaneerausta. Sillä saataisiin luotottajat hikoilemaan!

No miten tällainen yritys perustettaisiin? Annettaisiin jokaiselle lahtelaiselle ilmaisantina yksi osake, jolla on yksi ääni. Yhtiökokoukset voitaisiin kerran vuodessa pitää digitaalisesti, koska oy voisi niin tehdä. Yhtiöllä olisi tietysti toimitusjohtaja eikä mitään pahuksen kuvernööriä. Toimitusjohtaja valittaisiin hakemusten perusteella. Johtaja sitten rakentaisi oman organisaationsa. Valtuustoa vastaisi hallintoneuvosto ja yhtiöllä olisi tietysti yhtiökokouksen valitsema hallitus.

Suurin poliittinen ongelma olisi tietenkin siinä, että kuntavaalit korvaisi vuotuinen yhtiökokous. Yhtiökokous punnitsisi sitten valtuuston ja hallituksen luottamuksen. Avoimuus ei juurikaan muuttuisi nykyisestä, mutta arvostelua ei tarvitsisi varttua neljää vuotta. Vuosi riittäisi! Kunnallisveron korvaisi hoitomaksu kuten taloyhtiöissä. Hoitomaksun suuruuden siunaisi yhtiökokous. Samalla voitaisiin sopia yhtiön lainoista eli kuka haluaa maksa ne heti pois ja kuka maksaa vastikkeessa 25 vuoden kuluessa.

Yllä olen esittänyt yhden vision kuntia vaanivista muutoksista. Tulkoonpa ratkaisuksi mikä tahansa, niin suurin osa kunnista on jyrkänteen reunalla ellei suorastaan tuonelan joen rannalla. Valtio on ylivoimaisella päätösvallallaan siirtänyt omia tehtäviään kunnille ja leikannut korvauksia ja jättänyt niitä maksamatta. Jo tämä vuosi saattaa laittaa valtionkin polvilleen, jolloin viimeinen sammuttaa valot!  

Kommentit pois päältä artikkelissa Lahti Oyj

Kuntakonsernit

Kuntakonserni on täysin hatusta temmattu toimintamuoto. Ei ole olemassa minkäänlaista hallinnollista määritelmää kunta- tai kaupunkikonsernista. Konserni on kahden tai useamman yrityksen muodostama taloudellinen kokonaisuus, jossa emoyrityksellä on yksin tai yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien yritysten kanssa määräämisvalta.

Kunta ei ole osakeyhtiö. Kunta on veroilla toimeentuleva julkinen yhteisö, jollaisena se ei voi muodostaa lainmukaista konsernirakennetta. Kunnat kuitenkin yhtiöittävät toimintojaan yhä kiihtyvällä vauhdilla. Miksi näin menetellään? Mikä on se pakottava syy? Alkaa olla riittävästi näyttöä siitä, että hyvin usein yhtiöittäminen epäonnistuu ja tappiot jäävät veronmaksajien maksettavaksi. Paikallisena esimerkkinä vaikka LSKT.

Normaalissa konserniyhtiön konkurssissa tai alasajossa, osakkeenomistajat eli sijoittajat maksavat tappiot. Ennen konkurssia joutuvat omistajat normaalisti sijoittamaan lisää pääomia yhtiöön toiminnan jatkamiseksi. Mikäli lisärahoituskaan ei auta, on edessä konkurssi tai toiminnan alasajo.

Kuntakonsernissa veronmaksajilla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia valita, haluavatko sijoittaa varojaan kuntien perustamiin yhtiöihin. Tässä kohden perustuslaillinen kysymys onkin, antaako valtuustoon demokraattisesti äänestäjiltä saatu valtuutus oikeuden perustaa veronmaksajien nimissä ja varoilla osakeyhtiöitä? Kysymyshän on veronmaksajien rahojen sijoittamista ilman suoraa valtuutusta.

Osakkeenomistaja tarvitsee osakeomistuksensa kohteena olevasta yhtiöstä totuudenmukaista tietoa, jotta voi huolellisesti arvioida yhtiön toimintaa ja osakeomistuksensa mielekkyyttä. Riittävä tiedonsaanti lisää osakkeenomistajien luottamusta yhtiöön, mikä on markkinoiden tehokkaan toiminnan edellytys. Kunnallisissa osakeyhtiöissä on maan tavaksi muodostunut koko toiminnan salaaminen liikesalaisuuksiin vetoamalla. Tilanne on hyvin kaksinaismoraalinen!

Osakeyhtiölainsäädäntö, EY-oikeus sekä elinkeinoelämän itsesäätely takaavat osakkeenomistajalle sekä vähemmistöosakkeenomistajalle kattavan oikeuden luotettavaan tietoon. Tätä ei kuntien omistamissa yhtiöissä noudateta? Näyttääkin vahvasti siltä, että itsesäätely ei toimi kuntien omistamissa yhtiöissä, vaan niissä pyritään kaikin keinoin piilottamaan yhtiön toiminta liikesalaisuuksien piiriin.

Tällainen yhtiöittäminen, jossa kunta tai kunnat omistavat täysin osakeyhtiön, antaa perustellun aiheen epäillä, että nykyinen osakeyhtiölaki ei käytännössä toimi julkisesti omistetuissa yhtiöissä. Samoin perustein on syytä epäillä, että yhtiöitä perustetaan nimenomaan tiettyjen toimintojen salaamiseksi todellisilta omistajilta eli veronmaksajilta. Lahdesta esiin nousee Lahti Events.

Laissa harmaan talouden selvitysyksiköstä (1207/2010) harmaalla taloudella tarkoitetaan organisaation sellaista toimintaa, josta aiheutuvia lakisääteisiä velvoitteita laiminlyödään. Harmaasta taloudesta puhuttaessa, sormi osoittaa yleensä yritysten yrityksiin välttää verojen ja muiden lakisääteisten maksujen maksamista. Kun puolestaan puhutaan kuntayhtiöiden tarkoituksellisesta tiedon salaamisesta, niin liikutaan harmaalla alueella (Shadow Economy).

Kuntayhtiön toiminnan määritteleminen harmaan talouden toiminnaksi, edellyttäisi perehtymistä yhtiön perustamisen syihin. Onko visiona ollut nimenomaan demokraattisen läpinäkyvän päätöksenteon piilottaminen osakeyhtiölain säännösten taakse. Varmaa perustamistapahtumasta on ainakin se, että valtuutetut eivät ole olleet laatimassa yhtiöjärjestyksiä. Ne ovat virkamiestyötä. Kovinkaan monella valtuutetulla ei ole osaamista arvioida yhtiöjärjestystä veronmaksajan tai mistään näkökulmasta. Sama koskee pääosin yhtiöiden hallituksia.

Nykyisen trendin jatkuessa, kuntien hallituksilla ja valtuustoilla ei ole lautakuntia.  On vain eri alojen osakeyhtiöitä, joiden päätöksentekoon hei eivät voi osallistua. He voivat vain valita hallituksen jäseniä puolueen ohjauksen mukaan. Koska lukuisista mielipiteistä huolimatta hallitukseen ei valita osaajia, siellä päättävät asioista kykenemättömyytensä tasolle ylennetyt jees-jees-miehet.

Onko demokratia siis tullut tiensä päähän? Alistetaanko veronmaksajat salassa pidettyjen päätösten maksumiehiksi?

Kommentit pois päältä artikkelissa Kuntakonsernit

WP Login