Posts Tagged ‘omakanta’

Soten digisotkut  

Ministeriö väittää kirkkain silmin, että Suomi on terveydenhuollon sähköisissä järjestelmissä maailman johtavia maita. Yhdessä suhteessa tämä pitää paikkansa. Suomessa on erilaisia järjestelmiä enemmän kuin missään muualla maailmassa. Kaikki alkoi siitä, kun innokkaat amatöörit päättivät, että Suomessa ei tarvita yhtenäistä koko maan kattavaa sähköistä terveydenhuollon tietojärjestelmää. Jokainen halukas hankkikoon itse omalla kustannuksellaan omansa.

Tämä johti siihen, että maassa on tuhansia keskenään toimimattomia järjestelmiä ja monilla paikkakunnilla vielä useita. Tämä on johtanut terveys- ja sosiaalipalveluissa kaaokseen ja on maksanut veronmaksajille miljardeja. Jos olisi salaliittoteorioiden kannattaja, niin voisi ajatella, että isot tietotalot lobbasivat ministeriön ammattitaidottomia virkamiehiä ja saivat tämän mittavan puhalluksen aikaiseksi.

Nyt on sitten tulossa maakuntauudistus, jonka tärkeimpänä asiana on soteuudistus. Kurjuus ei kuitenkaan näytä loppuvan tähän. Maahan jää ainakin kaksi erillistä tietojärjestelmää toinen Uudelle maalle (Apot) ja toinen muuhun Suomeen (?). Lahti on tässä suhteessa erikoisessa tilanteessa, koska Lahti tulee sähköisesti kuulumaan muuhun Suomeen, mutta on hoidollisesti suuntautunut Helsinkiin. Olen yrittänyt kysellä päättäjiltä, ovatko nämä järjestelmät yhteensopivia. Kukaan ei tunnu tietävän, eikä asia tunnu suuremmin kiinnostavan. Sitten kyllä itketään ja osoitellaan sinne tänne, kun on housuissa!

Lahden osalta asia on vielä kummallisempi, koska nyt käytössä oleva täysin susi järjestelmä (LifeCare) joudutaan muutaman vuoden kuluessa vaihtamaan taas siihen muun Suomen yhteiseen järjestelmään. Kaikki joudutaan siis aloittamaan alusta ja epävarmuus säilyy siitä, toimivatko järjestelmät ja keskustelevatko ne Uudenmaan järjestelmien kanssa.

HYKYssä laboratoriotoiminnat yhdistettiin ja sielläkin on nyt omat sotkunsa järjestelmissä. Tiedot menevät Kantaan, jos menevät ja laboratoriolähetteet suuntautuvat Lahdessa minne tahansa sattumanvaraisesti. Nyt tätäkin himmeliä ollaan liittämässä ja yhdistämässä taas isompaan kokonaisuuteen tietämättä lainkaan mitä tapahtuu digipuolella. Ovatko järjestelmät taas eri paria?

Kun Virossa ryhdyttiin kehittämään järjestelmää, joka toimii kaikkialla, niin toiminnassa oli yksi suuri ero Suomeen verrattuna. Kun sirullista henkilökorttia alettiin testata, niin netissä oli puhelinnumero ja sähköpostiosoite, joihin voi ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa. Se oli suora linkki ohjelman tarjoajalle ja koodareille. He saivat suoran palautteen käyttäjältä ja asiat saatiin korjattua nopeasti.

Suomessa on tilanne täysin toinen. Tällä tietojärjestelmien ostajat eivät tienneet, mitä halusivat. Myyjät puolestaan eivät tienneet, mitä näille tumpeloille pitäisi toimittaa. Kun esim. paikallisissa terveydenhuollon tietojärjestelmissä oli ongelmia, niin asiakkaalla ei ollut mitään tietoa, mihin ottaa yhteyttä. Olin yhteydessä terveyskeskukseen. Sieltä viesti meni jollekin asiaan vihitylle, mutta siihen perehtymättömälle sairaanhoitajalle. Kun hän sitten otti yhteyttä ja kertoi, ettei hän ymmärrä asiasta mitään, mutta hän laittaa asian järjestelmän toimittajalle. On täysin selvää, että kun asia menee näin monen mutkan kautta koodaajalle, niin viesti on varmaan matkalla muuttunut niin, että koodari ei tiedä, mitä tehdä.

Yhteiseksi nimittäjäksi ongelmiin Kela kehitti Kanta-järjestelmän. Se on yhtenäinen tietokanta, johon pääsevät niin potilaat kuin lääkäritkin. Siinäkin on ainakin yksi suuri ongelma. Kun lääkäri lähettää potilaan sairaskertomuksen ja mahdolliset laboratoriotulokset Kanta-järjestelmään, niin hän ei tiedä, menivätkö ne perille. Vain potilas tietää parin viikon odotusajan jälkeen, ovatko tiedot tulleet Omakantaan vai eivät. Tämä riippuu jälleen siitä lähettävästä tietojärjestelmästä. Kela on asian suhteen voimaton!

Poliitikot ja muut silmäätekevät toistelevat jatkuvasti, että ICT on tätä päivää. Valitettavaa on, että esimerkiksi Soteuudistuksessa tämä on toistaiseksi unohdettu. Tämä on suuri ja kallis virhe! Sähköisten järjestelmien rakentamisen on kuljettava yhtä jalkaa organisatoristen uudistusten kanssa. Pitää myös ottaa huomioon, että jos hoitohenkilökunnalta menee puolet ajasta erilaisten ohjelmien kanssa leikkimiseen, niin se on kaikki pois tehokkuudesta ja veronmaksajien pussista! Mikäli näin ei toimita, on edessä jälleen kallis ja tehoton sekamelska!

Kommentit pois päältä artikkelissa Soten digisotkut  

Potilaspalveluiden tietojärjestelmät

Erilaisia potilaiden tietopalvelujärjestelmiä on maassamme kehitetty miljardeilla euroilla. Suurin osa rahoista on mennyt hukkaan. Sote-uudistusta on rakennuttu vuosia väellä ja voimalla. Nyt on kuitenkin vasta vedetty suuria linjoja. Käytännön tasoon, kuten esimerkiksi näihin digipalveluihin ei ole juuri ollut aikaa paneutua. Uusiakin on kehitteillä. Näitä ovat Apotti, Una ja Spotti. Keskustelevatko nämä keskenään eli siirtyvätkö tiedot järjestelmästä toiseen, ei taida olla kenenkään tiedossa. Mutta rahaa palaa! Miksi ei saada yhtä valtakunnallista järjestelmää, joka olisi kaikille yhteinen, kun Sote-uudistus valmistuu?
Nyt on käytössä kaksi valtakunnallista järjestelmää. Hyvis (hyvis.fi) on useiden sairaanhoitopiirien käyttämä järjestelmä. Siihen voi kirjautua mm. pankkitunnuksilla. Tietokantaan voi laittaa omat henkilö- ja potilastietonsa. Olen kuitenkin todennut, että lääkärit ja sairaanhoitajat eivät sieltä juuri vaivaudu potilaan tietoja hakemaan. Tällä hetkellä järjestelmässä voi lähinnä varata lääkärin lähetteellä tulevien laboratorionäytteiden ottopaikan ja ajan.
Toinen Hyviksen ongelma on se, että kun lääkäri laittaa sinne lähetteen näytteiden ottoa varten vaikkapa toukokuulle 2016. Hyvikseen tulee kuitenkin tieto, että näytteidenoton pitää tapahtua ennen huhtikuuta 2017. Eli aikaan tulee noin vuosi lisää. Vasta, kun tulee kirjallinen kutsu vastanotolle, voi Hyviksestä varata haluamansa laboratorion ja ajan netin kautta. Toisin sanoen tässä on tavallaan kaksinkertainen työ etenkin kroonikoiden osalta. On vain odotettava sitä kirjallista kutsua ja ohjeita laboratoriokäynnille.
Sekaannuksia on syntynyt. Kun Lahden ja PHKS:n laboratoriot yhdistettiin, niin keskussairaalaan ei enää tarvitse mennä näytteiden ottoon. Uusi konserniyhtiö ei voi kuitenkaan antaa asiakkaalle ”vapaita” käsiä, vaan näytteiden ottoon on mentävä kaupunginsairaalaan. Tämä johtuu siitä, että uudenkaan Lahden käyttämä Pegasus-tietojärjestelmä ei seurustele kenenkään tai minkään muun järjestelmän kanssa. Nastolan perukoiltakin joudutaan ajelemaan Lahteen näytteiden ottoon. Kaiken lisäksi kaupunginsairaalan näytteiden otto on ”parkkimaksullinen”.
Toinen valtakunnallinen järjestelmä on Kelan ylläpitämä Kanta (omakanta.fi) järjestelmä. Se on paljon laajempi ja sinne tulevat lääkärissä käynnit potilaskertomuksineen, laboratorionäytteiden tulokset, sähköiset reseptit jne. Nettisivulla on myös mahdollisuus antaa palautetta kuten Hyviksessäkin. Kanta-ohjelma palautteeseen reagoidaan nopeasti ja ohjelmaa muokataan kaiken aikaa asiakaslähtöisempään suuntaan. Hyviksen palaute puolestaan katoaa johonkin mustaan aukkoon, josta ei leviä minkäänlaisia gravitaatioaaltoja ohjelmaa ylläpitävälle Hyvis-ICT-yhtiölle.
Huvittavaa tässä on se, että laboratorioajat pitää varata Hyviksestä, mutta tulokset tulevat Omakantaan. Olisikohan syntynyt säästöjä, jos nämä järjestelmät olisi yhdistetty? Miksi ihmeessä Suomessa pitää kaikki tehdä näin monimutkaiseksi? On toki niin, että kun digiloikassa liikkuu paljon rahaa, niin jokainen kynnelle kykenevä haluaa siitä osansa. Mitä useampi projekti on vireillä, sitä useampi niistä hyötyy myös rahallisesti. Mitä väliä, kansa maksaa!
Kuitenkin kaikkein suurin ongelma näissä julkisen puolen tietojärjestelmissä on se, että ne suunnitellaan aina ylhäältä alaspäin. Hallinnon organisaatiot tilaavat, mitä luulevat toiminnan tehostamiseksi tarvittavan. Ohjelmistojen tekijät lisäävät yhtälöön omat luulonsa ja niillä mennään. Tässä systeemissä kukaan ei kuuntele asiakasta eli lopullista käyttäjää. Siihen voisi auttaa vain asiakkaan mahdollisuus interaktiiviseen palautteeseen, joka myös otettaisiin vakavasti. Siihen saattaa kuitenkin olla esteenä se, että projektien kustannukset ovat kertaluonteisia. Palautteen kautta ohjelman saaminen toimivaksi, merkitsee lisäkustannuksia.
Ehkä nyt olisi aika harkita näissä suurissa ja kalliissa ohjelmistojen kehittelyssä myös elinkaarimallin käyttöönottoa. Tätä puolustaisi se, että nykyinen konsensusmalli ei toimi, koska tärkein osapuolia eli asiakas, ei ole mukana. Toki ohjelmia olisi mahdollista testata asiakasnäkökulmasta, mutta eihän sellainen nähtävästi ole byrokratiassa soveliasta. Avoimella sektorilla tällaiseen töpeksi-miseen ei olisi varaa.

Kommentit pois päältä artikkelissa Potilaspalveluiden tietojärjestelmät

WP Login