Posts Tagged ‘Nokia’

Suomi neidon toisenlainen historia

Suomi pääsi kansainväliseen kauppaan mukaan, kun Idän Silkkitie avautui noin vuonna 500 jaa. Kauppa oli bilateraalista vaihtokauppaa, kuten sodan jälkeinen Neuvostoliiton kauppa. Kauppaa käytiin rannikolla lähinnä turkiksilla ohittavien laivojen kanssa. Kauppaa käytiin rantakallioilla, jossa osapuolet vuoroin kävivät katsomassa ovatko määrät ja hinnat kohdallaan.

Seuraava varsinainen ulkomaakappa alkoi tervan viennillä 1500-luvulla. Käytännössä suurin osa eurooppalaisista kauppa- ja sotalaivoista tervattiin suomalaisella tervalla. Tervakauppaa rasitti Tukholman kauppakomppania, joka kantoi viennistä veron. Ruotsalaisille ei riittänyt se, että Suomen maat jaettiin ruotsalaisille kartanoiksi pärstäkertoimella.

Venäjän vallattua Suomen ja Suomen suuriruhtinaskunnan synnyttyä, alkoi höyrykoneiden myötä Suomen teollinen kehitys. Kauppakomppania jäi itkeskelemään menetettyjä tulojaan. Suomen onni oli, että Venäjä ei perinyt viennistä mitään tulleja. Sen sijaan Venäjä hyötyi Suomen viennistä, koska Suomi toimitti elintarvikkeita Venäjälle ja käytännössä ruokki Pietarin.

Venäjä siis tuki Suomen elinkeinoelämän syntyä, koska siitä oli hyötyä myös Tsaarin valtakunnalle. Ruotsi puolestaan hidasti Suomen kasvua ja länsikauppaa, koska se koki Suomen kilpailijakseen. Historioitsijat eivät aina katsele asioita kansantaloudellisista näkökohdista. Ehkä tästä syystä Ruotsia on pidetty historian saatossa pysyvästi esillä.

Mielenkiintoista on myös, että Venäjän vallattua Suomen, virkamieskunta ei juuri vaihtunut. Näin ollen Ruotsinvallanaikaiset virkamiehet säilyttivät paikkansa ja pitivät yllä ruotsin kieltä ja ruotsalaista hallintokulttuuria. Venäläinen virkavalta puolestaan passitteli suomalaisia hangoittelijoita rakentamaan Siperiaa.

Suomen itsenäisyyden juuret varmaan luotiin tarjoamalla Leninille hyvää palvelua ja suojapaikkoja eri puolilla Suomea. Ehkä hän maksoi tätä velkaa takaamalla Suomelle itsenäisyyden. Taka-ajatuksena saattoi myös olla toivomus vasemmiston vallasta Suomessa. Neuvostoliiton joukothan taistelivat punaisten rinnalla sisällissodassa.

Veljessota oli Suomen historian synkimpiä aikoja ja hetkiä. Jopa veljet taistelivat toisiaan vastaan. Nämä traumaattiset kokemukset nousevat silloin tällöin pintaan vieläkin. Kommunismista sanotaankin, että aate oli hyvä, mutta jätkät pilasivat sen. Kommunismi sortuikin taloudelliseen tehottomuuteensa.

1800-luvulla alkanut metsäteollisuus kuitenkin kasvoi ja kehittyi. Sahatavaraa vietiin 1930-luvun puolivälissä jo yli 5,5 milj. kuutiometriä. Tämä on saman verran kuin 1990-luvun laman pahimpina vuosina.

Jopa venäläiset historioitsijatkin ovat myöntäneet, että Neuvostoliitto aloitti talvisodan. Tästä huolimatta venäläiset trollit vieläkin levittävät aktiivisesti vaihtoehtoista totuutta. Nykyisellä Venäjällä näyttää syntyneen sellainen valehtelun kulttuuri, että itsekin uskotaan siihen. Totuuden puhuminen ei ole kovin yleistä yleensäkään slaavilaisessa kulttuurissa.

Sodat kuitenkin yhdistivät kansan ja sotakorvaukset vielä tiivistivät sitä. Sotakorvaukset loivat perustan Suomen teolliselle nousulle. Suuryritysten hallitsemaan Suomeen alkoi syntyä uutta keskisuurta ja pientä teollisuutta, koska suurteollisuuden rahkeet eivät yksin riittäneet sotakorvausten maksuun. Samalla se loi pohjan vuosikymmeniä kestäneelle vaihtokaupalle Neuvostoliiton kanssa.

Sotakorvausten jälkeen kapasiteettia riitti myös länsimarkkinoille, joita ryhdyttiin valloittamaan tarmokkaasti. Tosin yleislakko ja työväenliikkeen vahvistuminen aiheutti inflaatio-devalvaatio rumban, joka päättyi vasta markan arvon romahdukseen ja kelluttamiseen. Oma valuutta oli kuitenkin ollut vaikeuksissa koko historiansa ajan. Se oli välillä sidottu milloin mihinkin valuuttaan ja kultaan ja hopeaan. Oli myös setelin leikkauksia ja viimeisessä vaiheessa markka sidottiin 1991 ecuun.  Markka on ollut käytössä itse asiassa jo 1800-luvun alkupuoliskolta lähtien.

Suomella on ollut runsaasti onnea idänkaupassaan. Kun sotakorvausten jälkeen alettiin tehdä kahdenvälistä kauppaa, niin yhdeksi peluriksi perustettiin vuonna 1948 Neste Oy. Venäjältä ei ollut kovin paljon tuotavaa, eivätkä sinkkiämpärit riittäneen kattamaan vientiä. Öljy sen sijaan oli tuote, jolla vienti voitiin kattaa. Nesteen historiassa kerrotaan, että suomalaisista tuotteista maksettiin ylihintaa, koska Neste maksoi öljystä n. 5 % maailmanmarkkinahintoja enemmän. Tämä oli niitä Kekkosen sopimuksia ja sillä perusteella hän myös valitsi yritykset, jotka saavat idänkauppaa käydä. Se oli sellainen kultapossukerho!

Öljykriisi oli Suomen kannalta lottovoitto. Kun muut maat olivat kriisin kourissa polvillaan, niin Suomi sen kun porskutti. Mitä kalliimpaa öljy oli, sitä enemmän piti itään viedä maksuksi tavaraa. Kun länsivienti sakkasi pahasti, niin itävienti kasvoi kohisten ja auttoi pahimman yli. Myös BKT kehittyi siten, että Sorsan hallitus pääsi laittamaa kunnolla rahaa haisemaan.

Kaikki hauska päättyy aikanaan. Koivisto yritti pääministerinä ja presidenttinä hillitä jatkuvaa inflaatio-devalvaatio kierrettä erilaisin konstein. 1977 devalvaation jälkeen kokeiltiin hintasäännöstelyä ja sitten 1980-luvulla vahvan markan politiikkaa. Globaaleja markkinoita ei voi kuitenkaan mikään valtio ohjata valuuttakikkailullaan. Vahvan markan politiikkaan päättyi markan 150-vuotinen historia. Hyvällä syyllä voi kysyä, oliko tämä vahvan markan politiikan perimmäinen tarkoituskin?

Lamasta noustiin sitten Nokian avulla. Tutkijat tosin jopa VATT:ssa todistavat, että Nokian apu tuli liian aikaisin. Olisi vielä tarvittu muutama vuosi, jotta työmarkkinoiden ja julkisen hallinnon rakenteet olisi saatu uusittua. Mutta kuten sanotaan: Mitä isompia ne ovat, sitä kovemmalla rytinällä ne kaatuvat. Nokia sortui vauhtisokeuteen. Seurasi 8 vuoden lama, mutta tänäkään aikana ei ole saatu rakenteita kuntoon.

Rakenteiden uudistamiseen tarvitaan suuria ikäluokkia. Kun nämä puolimiljoonaa poistuvat työelämästä, niin 2020-luvulla hallituksilla ei ole paljon vaihtoehtoja. Silloin itketään ja uudistutaan. 100-vuotias itsenäinen Suomi on tänä aikana todistanut myös poliittisen itsepäisyytensä.

Kommentit pois päältä artikkelissa Suomi neidon toisenlainen historia

Tietotekniikan vangit

Onko meistä tullut tietotekniikan vankeja? Ostin ensimmäisen Applen Commodoren 1983. Sen keskusmuisti oli 64 kb ja siinä oli taulukkolaskentaohjelma. Tämä laite ja matriisiprintteri maksoivat silloin 20.500 suomalaista markkaa. Ilman printteriä hinta oli noin 300 markkaa/kb. Nyt hinta liikkuu jossain 0,0006 markkaa/kb. Reilussa 30 vuodessa hinta on siis laskenut jonkin verran.

Tällaisella keskusmuistilla varustettuun laitteeseen rakensin laskutusohjelman, palkkalaskentaohjelman, Keran lainanhakuohjelman ja hinnoittelu- ja jälkilaskentaohjelmat. Jonkin ajan kuluttua siihen sai myös kirjanpito-ohjelman. Kun ajattelee, mitä tällaisella primitiivisellä laitteella pystyi jo silloin tekemään, niin on pakko miettiä, mihin kaikkeen me tarvitsemme nykyisten kannettavien ominaisuuksia ja kapasiteettia.

Noihin aikoihin ei ollut verkkoja, mutta ilmeisesti jonkun mielessä oli jo World Wide Web. Webissähän on tietysti paljon hyviä ominaisuuksia, mutta vanhoissa laitteissa ei tarvinnut mietiskellä tietosuojaa eikä hakkereita. Nyt meillä on nettiin liittyvää rikollisuutta, valeuutisia, kyberuhkia, verkkosodankäyntiä ja vaikka mitä uhkia. Kaiken lisäksi somemaailma ja nettipelit riivaavat ihmisiä ja panevat heidän päänsä täysin pyörälle.

Toinen samanlaisen kehityskaaren käynyt laite on puhelin. Ihan ensimmäiset kannettavat puhelimet olivat tangenttipuhelimia. Ne olivat parannettuja laitteita sotilasradioista. Niissä oli vain yksi puhesuunta kerrallaan eli yhtä aikaa ei voinut puhua. Painettiin tangenttia, kun haluttiin itse puhua ja vapautettiin, kun toinen sai puhua. Joskus toivoo, että vieläkin olisi niin. Nämä laitteet tulivat markkinoille myös 1980-luvun alussa.

Nokia ja Eriksson olivat ensimmäiset eurooppalaiset laitteet. Ne olivat ”luuripuhelimia”, joissa oli suuri kannettava akku. TV:ssä oli jopa kotimainen sarja, jossa bisnesmies kuljeskeli ympäriinsä kanniskellen tätä puhelinlaitetta mukanaan. Sittemmin siihen tuli varusteet, joilla sitä voi käyttää myös autoissa. Tätäkin laitetta pystyi jo vakoilemaan, koska se toimi radioaalloilla.

Minun ensimmäinen NMT 450-puhelimeni oli Eriksson ja hankin sen joskus 1984. Se maksoi silloin 18.500 markkaa eli n. 3000 euroa. Näiden hintojen perusteella voi sanoa, että inflaatio ei ole vaikuttanut puhelimien ja tietokoneiden hintoihin, vaan asialla on ollut voimakas deflaatio.

Vuonna 1987 myyntiin tullut Mobira Cityman 900 oli Nokia-Mobiran ensimmäinen matkapuhelin. Se painoi kuitenkin vielä liki 800 gr. ja maksoi 24 000 markkaa (n. 4000 euroa). Tämä puhelin kantoi myös lempinimeä halko. Näiden laitteiden kanssa päivän vietettyään, ei tarvinnut harkita punttisalilla käyntejä. Kyllä ne mainiosti kävivät käsipainoista.

Noista ajoista maailma on muuttunut niin paljon, että kaikilla on älypuhelimet, läppärit tai tabletit, joissa on kaikenkarvaisia applikaatioita ja ominaisuuksia. Olemme maailmanlaajuisesti reaaliajassa yhteydessä toisiimme kaikenlaisten verkkojen kautta ja meitä valvovat isot veljet ja kuka ties mitkä muut tahot.

Tiedemiehet sanovat, että tekninen kehitys on miljoona kertaa nopeampaa kuin ihmisen evoluutio. Kun tähän vielä lisätään robotit, niin me alamme olla kehittämämme tekniikan vankeja. Joillakin on panta jalassa, mutta useimmilla se on taskussa. Kun puhelin on avoinna, meidän kulkumme on tiedossa!

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Tietotekniikan vangit

WP Login