Posts Tagged ‘nettikauppa’

E-markkinointi


Kotisivu alkaa olla jokaisella yrityksellä välttämätön. Sen luominen ja käyttö poikkeavat kuitenkin hyvin paljon toimialoittain toisistaan. Toiset myyvät tuotteitaan suoraan kuluttajille, mutta toisille se on pelkkä sähköinen käyntikortti. Perusjuttu kuitenkin on, että kotisivua päivitetään riittävän usein. Nettikaupoille se on päivittäinen rutiini.

Sen sijaan monet teolliset toimialat eivät ole oikein sisäistäneet asiaa ja päivitykset unohtuvat. Julkisesta puolesta ei kannata edes keskustella, koska niiden päivittäminen ei oikein pysty seuraamaan asiakkaiden tarpeita. Päivittäminen on vähän kuin pakkopullaa. Paitsi, että tuotteet ovat ajan tasalla, on myös yhteydenoton oltava helposti löydettävissä.

Hyvin monilla kestokulutushyödykkeitä vähittäiskauppojen kautta myyvillä yrityksillä on nettisivut, joilta ei kuitenkaan löydy sähköisiä yhteystietoja eli sähköpostiosoitteita. Tämä antaa sellaisen kuvan asiakkaalle, että asiakkaiden suorat yhteydenotot eivät kiinnosta. Sitten saattaa olla linkki, jonka takaa löytyy jokin huoltofirma, joka tarjoaa vain huoltoa, mutta ei teknistä neuvontaa. Koko palvelu on ulkoistettu jälleenmyyjille! Joskus tämä toimii, joskus ei.

Kun ajatellaan vientiä, niin sivuja pitää olla myös eri kohdealueiden kielillä. Englanti on se peruslähtökohta, mutta muitakin kieliä kannattaa harkita. Tämä valinta on täysin strateginen. Hyvin selkeän esimerkin tarjoaa esim. Raute Oyj. Tuoteryhmät on selkeästi jaoteltu ja yhteystiedot löytyvät kohdealueittain helposti. Näillä tiedoilla asiakas pääsee nopeasti perille asioista.

Sitten on tuotteita, joiden kanssa on vaikeuksia. Tällaisia tuotteita ovat sellaiset, joiden laatu perustuu teknisten ominaisuuksien lisäksi optiseen olemukseen. Tällainen tuote on esimerkiksi sahatavara. Sahatavaraa, etenkin jäännöseriä, on yritetty myydä nettikaupoissa. Tulokset olivat ainakin aluksi varsin kehnoja. Vuosikymmenten saatossa on tapahtunut sellainen muutos, että asiakkaiden asiantuntemus on kadonnut. Ennen asiakkaat tiesivät jopa, miltä sahalta loppukäyttäjälle sopiva tuote löytyy. Nyt suurin osa asiakkaista ei tiedä edes, pitäisikö käyttää kovapuuta vai pehmeää kuusta.

Tällaisten tuotteiden kauppa ei voi käydä muutoin kuin silmästä silmään. Silloin myyjän on oltava se asiantuntija, joka osaa tarjota asiakkaalle oikean tuotteen lopputuotteeseen. Tässä on sitten taas se luottamuksen nostatuksen paikka. Ulkomaille myytäessä tällainen asiantuntija on usein agentti, koska valmistajalla ei ole aina mahdollista juosta ympäri maailmaa asiakkaita tapaamassa. Hyvin mielenkiintoinen oli lehtiartikkelisarja, jossa kuvattiin kohta kohdalta suomalaisen kuusen matka japanilaiseen omakotitaloon.

Kun eletään nettiaikaa, niin vaikka kotisivut olisivat kuinka hyvät tahansa, niin on syytä muistaa eräs asia. Kun kysely tulee sähköpostitse ja siinä kysytään tuotetta, jota ei valmisteta, eikä näin ollen ole myynnissä, niin pitää ehdottomasti vastata viestiin. Tällaisissa tapauksissa pitää kertoa, mitä valmistetaan. Tämä siksi, että asiakkaalla saattaa olla tarvetta myös muille tuotteille, joista hän ei ole tietoinen. Saatu kysely on aina kaikkein halvin tapa saada uusi asiakas, joten aina kannattaa vastata ja tuoda yrityksensä esiin.   

Kommentit pois päältä artikkelissa E-markkinointi

Kasaa-itse kalusteet (D-I-Y)

Tehdessäni lopputyötäni 1972 Markkinointi Instituuttiin Helposti kasattavien kalusteiden viennistä Britanniaan, en osannut kuvitellakaan, että nyt 2000-luvulla joutuisin itse kasaamaan liki kaikki ostamani kalusteet. Eipä silloinen työnantajanikaan Isku, korviaan lotkauttanut D-I-Y-ajatukselle. Nyt likimain kaikki puulevyistä valmistetut kalusteet, ostipa ne myymälästä tai netistä, on itse koottava.

Kasattaville kalusteille on myös ollut maailman markkinoilla tarve. Muuttaessamme Englantiin, tarvitsimme lipaston. Menimme läheiseen myymälään ja hämmästyksemme oli suuri. Mitään ei ollut varastossa. Toimitusaika oli 6-8 kuukautta, mutta maksaa piti heti. Kyllähän se sitten aikanaan tuli, mutta tällaiseen palveluun eivät asiakkaat olleet tyytyväisiä.

Selkeän signaalin uudelle trendille antoi öljykriisi, joka laittoi kuljetuskustannukset huimaan nousuun. Tällaiseen kehitykseen olisi voitu varautua myös Suomessa. Kansainvälisissä yrityksissä tulevaisuuden tutkimus alkoi jo 1960-luvulla. Silloin sen otti käyttöön RAND-yhtiön matemaatikkona toiminut Olaf Helmer. Suomalaisessa teollisuudessa tulevaisuuden tutkimuksesta huolehti pitkään devalvaatio. Mikä lienee tilanne nyt?

Helposti (?) koottavien kalusteiden valmistus UK:ssa alkoi 1970-luvun puolessa välissä keittiökalusteista. Britanniassa, samoin kuin monessa muussa maassa, kiinteätkään kalusteet eivät sisälly uuden asunnon hintaan. Ne piti hankkia ja asennuttaa itse. Siksi ne olivat otollinen tuote aloittaa D-I-Y. Suomessa tällaista käytäntöä oli vaikea ymmärtää. Nyt suomalaisilla rakentajilla Venäjällä, on myös tällainen vaihtoehto. Suomalaiset roudasivat pitkään suuria komuutteja tanskalaisiin jakelukeskuksiin.

Kasattavien kalusteiden pienet pakkauskoot mahdollistivat kokonaan toisenlaisen ja laajemman markkinointialueen. Tässä kehityksessä suomalaiset jäivät lähtökuoppiin ja markkinat avautuivat ulkomaisille tuotteille ja myyntiketjuille. Näistä voi mainita laajoilla markkina-alueilla toimivat Ikean ja Jyskin.

Suomessa alan ”vanhan” teollisuuden ongelma on ollut pitkään se, että markkinointihenkilöstöä on pidetty välttämättömänä pahana. Heitä ei ole kuunneltu riittävästi ja he ovat pääsääntöisesti olleet ”insinöörien jaloissa”. Kyllä hyvä tuote aina itse itsensä myy! Palkat ovat myös olleet suhteessa muihin pieniä. Näin yhteydet asiakkaisiin ja markkinoihin ovat olleet hakusessa.

Ehkä on myös laajemmin insinöörien syyksi luettava se, että kalusteiden kokoamisohjeet ovat edelleen hakusessa. Olen joutunut itse kasaamaan vuosien varrella kymmeniä kalusteita ja kokoamisohjeissa on ollut havaittavissa suuria puutteita. Joissakin tapauksissa ohjeita ei ole ollut lainkaan. Yleisin puute on, että ohjeissa luetellaan numeroittain osat, mutta osissa ei ole vastaavia numeroita. Ruuvit ja helat saattavat olla samassa pussissa kaikki ja niitä saattaa puuttuakin. Koita siinä sitten huonosta kopiosta selvittää, mikä osa kuuluu mihinkin.

Tällaisena digi-aikana asia olisi helposti korjattavissa. Kaikilla on nykyisin nettisivut, jonne kasausohjeet voisi laitta videoina. Välttämättä ei tarvitsisi edes kymmenkielisiä kasausohjeita, kun laittaisi vain nettiosoitteen kasaussivulle. Niitä tehdessä insinöörikin voisi saada jonkun ”ahaa-elämyksen”. Tällainen käytäntö on jo pitkään ollut käytössä esim. lentokoneiden huollossa. Uudet osat saattavat vaatia uutta tekniikkaa, jolloin video-opastus on välttämätön apukeino.

Myymälöistä ostettaessa on helppo marssia takaisin, jos ongelmia esiintyy. Netistä ostettaessa ainoa keino on sähköposti tai ehkä puhelin. Näillä välittäjillä on vain yleensä sellainen ongelma, että ”en osaa sanoa, pitää kysyä valmistajalta”. Odottele siinä sitten päiviä tgai viikkoja! Myymälöissä mallikalusteet on aina kuitenkin joku koonnut, joten sieltä löytyy helpommin neuvoja. Myymälöistä saa nykyisin myös asennuspalveluita. Kalusteiden kasaajat ovat siirtyneet tehtaista pyörien päälle! Tässä olisi laajempikin businessidea.

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Kasaa-itse kalusteet (D-I-Y)

WP Login