Posts Tagged ‘messut’

Kuinka aloittaa vienti?

Viennin aloittaminen onnistuu hyvin harvoin niin, että asiakas marssii ovesta sisään ja haluaa ostaa jotain. Näin kuitenkin kävi Eestissä, kun se itsenäistyi Neuvostoliitosta. Samoin kuin Neuvostoliitossa, kellään ei oikein ollut minkäänlaisia eväitä eikä suhteita aloittaa vientiä. Jotkut eurooppalaiset ostajat kuitenkin tajusivat asian ja suorastaan hyökkäsivät Eestiin.

Hyvä esimerkki oli koivusahatavara. Maassa oli paljon pieniä sahoja, jotka sahailivat koivua kotimaan tarpeisiin. Heillä ei ollut mitään tajua hinnoista, kun englantilaiset ostajat tulivat tarjouksineen. Tarjosivat puolet siitä, mitä olivat maksaneet suomalaisille. Kauppoja tehtiin ja konkursseja tuli täydeltä laidalta. Kesti vuosia ennen, kuin tilanne alkoi asettua. Tosin ostajatkin saivat siipeensä, kun konkurssin tehnyt yritys ei pystynyt toimittamaan tilauksia.

Ennen teollisuustuotteiden kauppa aloitettiin perehtymällä alan messuihin Saksassa ja Italiassa. Sodan jälkeen Saksaan rakennettiin pääasiassa Marshall-avulla (Euroopan jälleenrakennusrahoitus) valtavia messukeskuksia. Näillä saksalaiset valmistajat saivat maansa nousuun sodan jälkeisestä lamasta. Messuilla kävi väkeä aivan ympäri maailmaa. Sitten mukaan kiilasi Italia, joka pystyi tekemään samoja tuotteita halvemmalla. Nyt maailman suurimmat messut pidetään Kiinassa.

Nytkin messut ovat hyvä tietolähde. Ensin kannattaa kyllä googlata netissä samankaltaisia tuotteita, niiden tekniikkaa, muotoilua ja hintoja. Usein tuloksena on myös, missä seuraavilla messuilla tuotteita on näytillä. Kun tämä pohjatyö on tehty, kannattaa mennä messuille tutustumaan tarjontaan henkilökohtaisesti. Siellä ovat sitten kilpailijat kylki kyljessä ja voi saada vinkkejä jopa asiakkaista ja asiakassegmenteistä. Hannover oli yksi suurimmista messukeskuksista Saksassa. Siellä oli kaikkea koneista tietotekniikkaan.

Kun sitten on saatu käsitys kilpailusta niin tekniikan kuin hintojen osalta, alkaa se vaikea suunnittelu. Pärjätäänkö kilpailussa? Meidän pahin kilpailuhaittamme on se, että länsimarkkinoilla me olemme saari. Itämarkkinoilla esim. Venäjälle, sijainti on kilpailuetu. Omat valmistuskustannukset ovat varmaan aika hyvin hallinnassa, joten suurin tuntematon tekijä ovat logistiikkakustannukset. Näihin voidaan lukea myös agenttien palkkiot, jos sellaisia joudutaan käyttämään.

Seuraavaksi sitten tulevat maksujärjestelyt. Jos käytetään agenttia, niin agentti voi olla delkredere-agentti. Tällainen agentti on kalliimpi, mutta vastaa myös mahdollisista luottotappioista. Suomessakin on nykyisin mahdollisuus saada erilaisia vakuutuksia yms. maksujen turvaksi. Ne ovat kuitenkin yleensä niin hitaita järjestelyjä, että kaupat on jo tehty, kun päätös tulee. EU:ssa on myös mahdollisuus saada takuita kohdemaan toimijoilta.

Sen sijaan EU:n sisämarkkinoilla ei ole enää valuuttariskiä, joka oli melkoinen oman markan aikana. Etenkin suhdannevaihteluissa saattoivat voitot muuttua tappioiksi.  

Kommentit pois päältä artikkelissa Kuinka aloittaa vienti?

Kiinnostaako vienti?

Vuosituhannen vaihteessa teimme Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa useita vuosia kestävän tutkimuksen Kaakkois-Suomen puuteollisuusyritysten kiinnostuksesta vientiin. Vain muutama prosentti oli kiinnostunut ja vain muutama aloitti viennin. Pääviesti oli, että kun menee hyvin, niin menköön. Merkittävä syy tähän oli yrittäjien ikärakenne. Pienteollisuudessa omistajien ikä alkaa lähennellä eläkeikää.

Julkisuudessa ja etenkin poliittisissa piireissä yrityksiä suorastaan yllytetään aloittamaan vientitoiminta. Nämä henkilöt eivät yleensä tiedä viennistä mitään. Vienti on hyvin yrityskohtainen asia ja näin globaalina digi-aikana se on myös hyvin toimialakohtainen. Meillä on aloja, jotka toimivat hyvin verkossa, mutta myös aloja, joilla tekniikka ja kuljetuskustannukset näyttelevät suurta osaa.

Tässäkin on taas todettava, että maantieteelle emme voi mitään. Tämä johtaa siihen, että pienin kuljetusyksikkö on yksi 20 jalan merikontti. Sekin olisi saatava mahdollisimman täyteen. Tuskaa voisi hieman helpottaa Tallinnan tunneli, mutta se on vielä aika pitkässä puussa. Teollisuudella haasteena on siis riittävä tuotanto viennin aloittamiseksi.

Suomen kotimarkkina on hyvin pieni turvaamaan selustaa viennille. Peukalosääntö yleensä on, että vientiin ei saisi mennä tuotannosta yli 50 %. Jos vienti jostain syystä romahtaa, niin tämän suhteen kanssa voi vielä jotenkin elää. Pieni tuotanto rajoittaa kaiken lisäksi kohdemaiden määrää, eikä sekään ole hyvä asia.

Nokian menestyksen salaisuus oli verkostovalmistus. Muilla kilpailijoilla oli oma tuotanto, mittava henkilökunta ja kalliit rakennukset. Nokian verkosto oli joustava ja erittäin nopea. Uuden mallin prototyypin valmistus kesti n. 48 tuntia. Tähän eivät kilpailijat pystyneet. Samanlainen verkostoituminen pk-teollisuudessa voisi avata merkittäviä vientimahdollisuuksia. Verkostotoiminnassa on kuitenkin oltava aina ”veturiyritys”, joka koordinoi ja vastaa toiminnallisesta kokonaisuudesta.

Viennin aloittaminen edellyttää perusteellista selvitystä kilpailusta kohdemarkkinoilla. Ensimmäiseksi on valittava sopivia kansainvälisiä messuja, joilla on alan toimijoita. Messuilta saa hyvän käsityksen oman alan kilpailutilanteesta, tuotteista ja niiden trendeistä. Messuja on kierrettävä ainakin parina vuonna, jotta saa riittävästi tuntumaa.

Nykyisin on myös tärkeää laatia omat nettisivut. Niiden on oltava riittävän informatiivisia mielenkiinnon herättämiseksi. Pelkkä fi-pääte ei ole aina riittävä, vaan on laadittava myös sivusto kohdemaan päätteillä ja/tai .com. Nämä voidaan linkittää omalle kotisivulle, jossa on riittävä kielivalikoima eli kohdemaiden kielistä tekstiä. Nettisivut ovat kuitenkin vain digitaalinen käyntikortti, jolla potentiaaliset asiakkaat saadaan kiinnostumaan tuotteista ja palveluista. Sivuja pitää myös päivittää!

Vienti ei myöskään ala maata polkemalla. Usein siihen menee vähintään 2 – 3 vuotta. Riippuen tuotteesta, saatetaan myös tarvita paikallista agenttia tai muuta samantyyppistä paikallista asiantuntemusta. On myös otettava huomioon, että maksuajat viennissä saattavat venyä, jolloin viennin rahoitus on oma ongelmakenttänsä. Sen sijaan markka-ajasta valuuttariskit ovat pienentyneet huomattavasti. Ennen euroon liittymistä 80-luvun lopulla monet viejät joutuivat ahdinkoon, kun markkaa keinotekoisesti vahvistettiin muutamassa vuodessa yli 30 %. Sellaista määrää ei millään alalla pystytä tehostamistoimilla kuromaan umpeen.

Vientiä ei voi myöskään harjoittaa oto. Siihen on panostettava osaavaa henkilökuntaa. Pelkästään logistiikka on vaativa ja tärkeä osa viennin kokonaisuutta. Tavarat on saatava asiakkaalle mahdollisimman edullisesti ja sovittuun aikaan. Koska nykyisin käytetään kuljetuksissa paljon kontteja, niin niiden rahdit etenkin mannerten välillä vaihtelevat suuresti. Tämä johtuu mannerten välisestä kuljetusten tasapainosta. Jos esimerkiksi Kiinasta tulee Eurooppaan enemmän kontteja, kun täältä menee takaisin Kiinaan, niin rahdit ovat jopa puolta halvempia täältä Kiinaan kuin Kiinasta tänne.

Kommentit pois päältä artikkelissa Kiinnostaako vienti?

WP Login