Posts Tagged ‘megatrendit’

Voiko tulevaisuutta valita?

Trump loi käsitteen vaihtoehtoisista totuuksista. Mutta onko olemassa myös vaihtoestoisia tulevaissuksia? Suuret monikansalliset yhtiöt alkoivat tutkia mahdollisia tulevaisuuksiaan jo 1960-luvulta alkaen. Tulevaisuuden tutkimuksen katsotaan alkaneen matemaatikko Olaf Helmeristä, joka oli RAND-yhtiön palveluksessa.

Tulevaisuudentutkimuksen perusolettamuksen mukaan tulevaisuus ei ole ainakaan kokonaan ennalta määrätty, vaan tulevaisuus on avoin ja siihen voidaan vaikuttaa. Tulevaisuudentutkimus ei pyri ennustamaan yhtä ainoaa tulevaisuutta, vaan kartoittamaan mahdollisia vaihtoehtoisia tulevaisuustiloja eli polkuja.

Tässä prosessissa tulevaisuudentutkijat käyttävät hyväkseen erilaisia työkaluja kuten esimerkiksi aikasarja-analyyseja, skenaarioita ja simulaatioita. Skenaariot muodostuvat yleensä heikoista signaaleista ja trendeistä. Näistä pyritään päättelemään, mitkä vaihtoehdot muodostuvat megatrendeiksi. Näin aikaan saatuja tuloksia kutsutaan tulevaisuustiedoksi.

Tulevaisuuden tutkimisen vaihtoehtona on ns. ajopuutulevaisuus. Tätä termiähän on käytetty monasti politiikassa. Tulevia tapahtumia, kuten vaikkapa budjettien toteutumismahdollisuuksia, ei sen kummemmin analysoida. Mennään vanhoilla kaavoilla ja vanhoilla luvuilla lisäämällä entisten päälle joitakin prosentteja. Näin saadaan ajopuutulevaisuus, jossa virta vie mukanaan.

Monissa yrityksissäkin unohdetaan se, että maailma muuttuu hyvin nopeasti. Kun on joskus tehty yrityksen perustamisvaiheessa rahoittajien vaatimuksesta liiketoiminta suunnitelma eli Business Plan, niin se siitä. Nykyisessä globaalissa maailmassa tämä suunnitelma pitäisi päivittää joka vuosi budjetin teon yhteydessä. Pitäisi arvioida, mitä muutoksia on tapahtunut liiketoimintaympäristössä ja miten niihin pitäisi reagoida?

Suurimpia yhteiskunnallisia mokia tulevaisuuden ennustamisen kannalta käsitellään hallituksessa ja eduskunnassa parhaillaan. Jo 1980-luvulta alkaen oli tiedossa, että suuret ikäluokat joutuvat aikanaan pois työterveysjärjestelmästä kansalliseen terveydenhuoltoon. Osaltaan lain tekijät ovat itse syyllisiä siihen, etteivät ottaneet jo silloin huomioon tätä faktaa. Aikaa olisi ollut ainakin 30 vuotta, mutta vasta nyt, kun on niin sanotusti tyrät sylissä, koitetaan kovalla kiireellä saada aikaan Sote-uudistusta, jolla voitaisiin taata myös suurten ikäluokkien puolelle miljoonalle kansalaiselle tasa-arvoiset palvelut.

Samaan aikaan ollaan tekemässä myös toista virhettä. Syntyvien lasten määrän aleneminen on muodostunut selväksi trendiksi. Tilastollisesti tarkastellen viimeinen suomalainen syntyy joskus 2050-luvulla. Tästä trendistä huolimatta poliittiset päättäjät eivät ole varautuneet mitenkään väestön vähenemiseen. Tulevaisuuden suunnittelemiseksi pitäisi selvittää, miksi lapsia syntyy niin vähän? Jos syntyvyydelle ei pystytä tekemään mitään, niin ilmeinen vaihtoehto on lisätä maahanmuuttoa. Tässä vaihtoehdossa ovat kuitenkin tunteet vahvasti pinnalla, mutta mikä on vaihtoehto?

Nyt pitäisi siis arvioida, kuka palvelee nykyisiä nuoria 50 vuoden päästä? Suomalaisista ovat jäljellä ehkä vain 2030-luvulla syntyneet, joita on liian vähän palveluammatteihin. Rasismi ei ainakaan auta tilannetta lainkaan! Nykyisten poliittisten päättäjien olisi siis syytä pohtia ja arvioida tulevaisuuden vaihtoehtoja, eikä vain puuhastella tämän ajan ongelmissa.

 

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Voiko tulevaisuutta valita?

Tilastot ja kuinka niitä käytetään

Erilaisia tilastoja laaditaan tolkuttomasti Suomessakin, mutta miten on niiden tulkinta?  Tulkitaanko niitä tarkoitusperäisesti eli subjektiivisesti vai tarkoitukseen sopivalla tavalla? Tilastoissa ja niiden tulkinnassa on suurin ongelma se, että tulkitsijoiden tiedossa ei juuri koskaan ole tilaston kaikkia muuttujia. Tiedossa ei myöskään usein ole, mihin tarkoitukseen tilasto on alun perin tehty.

Käytännön on lukemattomia esimerkkejä siitä, mitä ja miten tilastoja julkistetaan. Nyt on juuri saatu tilastoja siitä, että Lahdessa on työttömyys laskenut. Tämä on otettu annettuna totuutena, mutta sen vastaparametri on, ovatko työpaikat lisääntyneet. Työttömyyden lasku on muodostumassa trendistä megatrendiksi, koska suuret ikäluokat poistuvat markkinoilta eläkkeelle. Kaupungin talouden kannalta tärkeää on saada lisää työpaikkoja eli veronmaksajia.

Valtakunnallisesti ajatellen on helppo yhtyä Donnerin ajatukseen siitä, että Suomeen on saatava 40 000 hengen vuosittainen pakolaiskiintiö. Viime vuonna suomalaisten määrä lisääntyi vain reilulla 120 hengellä. Tämän verran oli syntyneitä enemmän kuin kuolleita. Tilastollinen todennäköisyys tältä pohjalta on se, että jo ensi vuosikymmenellä kuolleisuus ylittää syntyvyyden. Toisin sanoen suomalaiset ovat kuolemassa sukupuuttoon. Tätä trendiä vahvistaa rasismi ja muukalaisviha pyrkimällä estämään maahanmuuttoa!

Kaupunki on myös tiedottanut, että väkiluku vuoden 2014 lopussa oli Lahdessa 118 000. Aikaisemmin kaupunki ilmoitti: ”Lahti on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754.”  Jostain syystä kaupunki on halunnut ilmoittaa Nastolankin asukasmäärän jo 2014 tilastoon. Miksi? Tällaisella tilaston vääristämisellä on oltava jokin painava syy.

Joistakin tilastoista puolestaan ei piitata lainkaan. Parhaita esimerkkejä on Suomen väestön ikärakenne (demografia). Jo 2000-luvun alussa viimeistään oli selvää, että suuret ikäluokat alkavat siirtyä eläkkeelle 2010-luvulla. Päättäjiltä jäi joko huomaamatta tai ymmärtämättä, mitä seurauksia tästä on. Kirjoitin useaan kertaan Lahden kaupunginjohtajalle, että eläköityminen aiheuttaa suuria paineita terveyspalveluissa, koska eläkkeelle lähtevät siirtyvät työterveyshuollosta kuntien kustantamaan terveyshuoltoon.

Vieteistäni seurasi vain suuri hiljaisuus. Varmaan päättäjät ajattelivat silloin, että no se on monen vaalikauden päässä. Se on silloin toisten päättäjien murhe. Tätä täydellistä piittaamattomuutta paikataan nyt soteuudistuksella. Kunnat eivät jaksaneet tätä taakkaa yksin kantaa, joten asia oli pakko korjata, mutta vasta sitten, kun oli jo housuissa.

Sama todennäköisyys on nyt peruskoulutuksessa edessä. Syntyvyys vähenee hurjaa vauhtia ja kohta koulut ammottavat tyhjyyttään. Nyt kuitenkin korjataan homekouluja vanhan kapasiteetin mukaiseen kuntoon. Trendi kuitenkin näyttää siltä, että suuri osa näistä kouluista ammottaa tyhjyyttään jo 2030-luvulla. Vaihtoehto tietenkin on, että niissä opetetaan maahanmuuttajia, mutta ehkä heiltä ei vaadita enää pakkoruotsia.

Esimerkkejä tilastojen väärinkäytöstä, ymmärtämättömyydestä ja täydellisestä piittaamattomuudesta riittää niin paljon, että niitä on mahdoton listata yhdessä jutussa. Historia kuitenkin todistaa supisuomalaiseksi maan tavaksi sen, että Suomessa muutokset tehdään vasta pakon edessä. Onko tämä sukupolvi viisaampi kuin edeltäjänsä, vai jäävätkö ongelmat seuraaville sukupolville, jää nähtäväksi.

 

 

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Tilastot ja kuinka niitä käytetään

WP Login