Posts Tagged ‘maatalous’

Demokratian alamäki

Paljon on vettä virrannut siitä, kun punainen viiva ensikerran vedettiin äänestyslippuihin.  Tiedemiehet todistelevat, että tekninen kehitys on miljoona kertaa nopeampaa kuin ihmisen oma evoluutio. Demokratian alussa tehtävät päätökset olivat hyvinkin kansantajuisia ja kansan valitut eri tasoilla pystyivät hyvinkin tekemään päätöksiä. Alkuperäinen demokratian ajatus oli, että kansa valitsee edustajia hoitamaan yhteisiä asioita! Hiljalleen kuitenkin tilanne alkoi polarisoitua.

Samaan aikaan kun Hyvinvointisuomea ryhdyttiin yleislakon jälkeen rakentamaan, alkoivat päätettävät asiat myös tulla yhä monimutkaisemmiksi. Hyvinvoinnin rakentamisella oli kiire, vasemmisto pääsi hallitukseen. Maalaisliitolla ei oikein ollut muuta mahdollisuutta, kuin tinkiä omille äänestäjilleen parhaita mahdollisia etuja. Huvittavaa hyvinvointilainsäädännön valmistelukiireessä oli se, että suuri osa lainsäädännöstä kopioitiin Ruotsista ilman minkäänlaista strategiaa.

Tämän sulle-mulle-politiikan seduraukset ovat nyt nähtävissä tilanteena, jossa kukaan ei enää hallitse kokonaisuutta. Sosiaalipuoli näyttää olevan täysin sekasortoisessa tilassa. Terveydenhuollossa on kaksi eri maailmaa. Työtä tekevät ovat luonnollisesti erityisasemassa palveluiden suhteen. Julkisella puolella jonot venyvät tutkimuksiin pääsyssä ja vanhuksen kuolevat hiljalleen koteihinsa. Tätä ongelmaa yritetään nyt ratkoa soteuudistuksen avulla. Suuri häviäjä on myös maatalous, kun ei voi edes mennä lakkoon. Sen sijaan duunari porskuttaa ja uhkailee jopa hallitusta. Ollaanko siirtymässä anarkiaan, jossa ay-liike sanelee ehdot eduskunnalle?

1980.luvulla alkoi sitten digikehitys digittää. Sen kehitys olikin huimaavan nopeaa ja osa vanhemmasta väestöstä jäi aika lailla sivuraiteelle. Julkinen hallinto panostaakin digitaalisuuteen vähät välittäen siitä, miten suuri osa kansasta pärjää tablettien, läppärien ja muiden älyvempaimien kassa. Kaiken lisäksi myös raha on muuttumassa digitaaliseksi, joten pankkikonttorit ovat kovaa vauhtia vähenemässä.

Kaiken kaikkiaan ollaan aika pitkällä sellaisessa tilanteessa, jossa suuri joukko päättäjistä ei enää pysty arvioimaan omien päätöstensä laatua. Tästä seuraa kaksi asiaa. Virkamiehet ja – naiset alkavat johtaa kuntien ja valtioiden hallintoja. Toisekseen puolueen sisäpiiri valistaa riviedustajia siitä, miten pitäisi äänestää. Kaiken lisäksi on vahvaksi vaikuttajaksi noussut some, jossa voi levittää millaisia valheita tahansa. Kaikki tämä on tehnyt tavallisista äänestäjistä yhä tyytymättömämpiä, koska heidän mielestään tavallisen kansan asiat ovat päätöksen teossa unohtuneet.

Tyytymättömyys on sitten demokratioissa muuttunut populismiksi, jota lietsovat valtaa ahnehtivat poliitikot. Esimerkkejä on runsaasti alkaen Brexitistä Trumpin vaalivoittoon. Demokratian pesuajatus on siis unohtunut päättäjiltä ja pitkä kehitys on johtanut nykyiseen tilanteeseen. Äänestäjätkään eivät enää tiedä, mikä on totta ja mitkä uutiset ovat valeuutisia. Tavallista kansaa on hirveän helppo hämätä ja vihastuttaa valtapitäjiin.

Suomen kansallisen talouden elinehto on vienti. Siksi olisikin syytä puhaltaa yhteiseen hiileen siten, että kilpailukyky säilyy. Nyt kuitenkin on jämähdetty tilanteeseen, jossa oppositio vastustaa hallitusta asiassa kuin asiassa. Nyt näyttää myös siltä, että ay-liike alkaa tukea oppositiota poliittisten lakkojen avulla. Yhteisten asioiden hoito on mitä suurimmassa määrin muuttumassa huonoon suuntaan. Nyt ei ajatella kansan yhteistä etua, vaan kokonaan jotain muuta. Ajatellaan omaa etua ja puolueen etua.

Nyt valtava joukko vanhoja kansanedustajia on päättänyt lopettaa. Uusiutuminen ei ole pahaksi, mutta, mutta… Samanaikaisesti käyttäytyminen eduskunnassa on muuttunut enemmän somekeskustelun suuntaan.  Jos uudet edustajat yhtyvät tähän huonon käytöksen genreen, niin sitten ollaan todella vaarallisessa tilanteessa. Miten demokratia voidaan palauttaa, vai voidaanko lainkaan? Kansalaisaloite on yksi tie. Se on kuitenkin osoittautunut tehottomaksi, koska vain harva asia on edennyt edes eduskuntaan asti. Tämäkin on osoitus demokratian rapautumisesta.

Kommentit pois päältä artikkelissa Demokratian alamäki

Luomutuotteet

Jouduin työmatkoillani seuraaman luomutuotteiden kaupan kehitystä Saksassa 1970-luvun alusta alkaen. Saksassa olivat vaatimukset luomuviljelyyn sellaiset, että maan piti olla kesannolla kolme vuotta, ennen luomuviljelyn aloittamista. Jossain suomalaisessa tutkimuksessa todettiin, että kaikki suomalaiset viljelysmaat olisivat olleet jo sinällään Saksan normien mukaisesti valmiita luomutuotantoon.

Saksalaisissa marketeissa oli jo tuolloin kymmeniä hyllymetrejä luomutuotteille ja kasvu oli nopeaa. Oheistuotteina myytiin mm. pieniä sähkömyllyjä, joilla jyvät voitiin jauhaa luomujauhoiksi. 90-luvulle tultaessa ajattelinkin, että tästä pitää kirjoittaa juttu Etelä-Suomen Sanomiin. Niinpä sitten kirjoitin jutun.

Silloinen päätoimittaja laittoi viestiä ja kehotti kirjoittamaan edelleen juttuja vain Venäjän kaupan muuttuvista näkymistä. Hän lisäsi, että koko luomujuttu on vain pelkkää hössötystä, eikä siitä koskaan mitään tule. Olin aikalailla hämmästynyt, koska teoriassa koko Suomen maataloustuotannon olisi pystynyt myymään luomuna Saksaan. Suomen koko tuotanto olisi silti ollut niin pieni, että se ei olisi markkinoita hetkauttanut. Joka tapauksessa juttuani ei julkaistu koskaan ja jatkoin kirjoittelua idänkaupasta.

Luomutuotannon viennissä on kuitenkin perustavaa laatua oleva ongelma. Yksikään tuottaja ei ole riittävän suuri pystyäkseen yksin harjoittamaan vientiä. Ehkä nykyisellään postimyyntinä, mutta ei tukkumarkkinoilla. Tässä asiassa olisi syytä ottaa mallia maataloustuotteiden viennistä Tanskasta. Tanskan vientii Englantiin on massiivista. Heillä on siellä omat varastot, kylmävarastot ja omat logistiikkapalvelut. Kaupoissa tuotteet pekonista alkaen kilpailevat paikallisten ja muiden maiden tuotteiden kanssa. Tanskalaisilla on myös omat kylmäkuljetusalukset lihalle, voille, maitotuotteille, kananmunille jne.

Kun Suomessa oli aikoinaan voivuori, niin kyllä silloin oli Valion voita Englannissa. Suomen valtio tuki kauppaa ja vientihinta oli markan kilo. Englannissa hinta kaupoissa oli 6 markkaa kilo tarjouksissa. Luomutuotteiden viennin osalta sormi osoittaa suoraan MTK:n näköalattomuuteen. Tuotteiden vienti antaisi viljelijöille mahdollisuuden saada aikaan kilpailu tuotteittensa arvoketjun kohentamisessa.

Nyt jalostajat ja kauppa sanelevat hinnat pienillä markkinoilla. Luomutuotteet ovat jo pitkälle jalostettuja tuotteita, jotka voivat ohittaa kotimaiset ostokartellit. MTK:llahan on jo omistuksessaan maailman laajuisesti toimiva Metsäliitto Group, joten kyllä viennin osaamista on! Toinen vaihtoehto toki on, että luomuviljelijät itse keräävät voimansa yhteen ja rakentavat itsenäisesti Organic Finnish Food-ketjun ja laittavat kotisivut laulamaan.

Kommentit pois päältä artikkelissa Luomutuotteet

WP Login