Posts Tagged ‘LUT’

Miksi investoinnit hiipuvat?

Aloitin LUT:n Täydennyskoulutuskeskuksessa tutkimuksen vuonna 1995. Siinä pyrittiin selvittämään Pk-yritysten lakisääteisiksi määrättyjä maksuja EU-maissa. Tutkimukseni ensimmäinen vaihe johti siihen, että kansanedustaja Väinö Saario kutsui koolle työryhmän, koska suomalaisille yrityksille määrätyt velvoitteet poikkesivat niin ratkaisevasti muista EU-maista. Poikkeaman katsottiin haittaavan radikaalisti suomalaisten yritysten kilpailukykyä Euroopan Unioniin liityttäessä.  Työryhmään kuuluivat mm. Kaisa Vikkula KTT, KOP kansantalousosasto ja valtiovarainvaliokunnan asiantuntija jäsen sekä Mikael Söderman SYKL.

Työryhmän ehdotus toimitettiin Paavo Lipposen hallitusohjelmaneuvotteluihin ja Kauppa- ja Teollisuusministeriöön. Nyt voidaan sanoa, että raportilla ei ollut mitään vaikutusta, ellei oteta huomioon edellisen hallituksen Kiky-sopimusta. Suomen erilainen pakollisten palkkoihin sidottujen ”verojen” vaikutus maamme yritysten kilpailukykyyn on siis ollut tiedossa jo neljännesvuosisadan!

Tutkimuksen eräs ongelma oli, että useat EU-maat eivät halunneet vastata työryhmän tiedusteluihin lainkaan. Näitä maita olivat USA, Hollanti, Norja, Italia ja Tanska. Vastaus saatiin Suomen suurlähetystöltä Hollannista, mutta esim. Suomen suurlähetystö Yhdysvalloissa ei vaivautunut vastaamaan lainkaan. Tietoja saatiin Suomen kaupallisilta konsuleilta esim. Portugalista ja Espanjasta. Oli hyvin ymmärrettävää, että EU:iin liittyvälle maalle ei haluttu paljastaa tärkeitä kilpailukykytekijöitä. Nyt tilanne on muuttunut ja asiat selviävät hyvinkin yksityiskohtaisesti esim. investindenmark.dk ja muilta vastaavilta nettisivuilta.

Rahallisesti Suomi on aivan omassa luokassaan, koska suurlakon jälkeen, kun hyvinvointivaltiota ryhdyttiin rakentamaan, linjaksi valittiin Suomessa yritysten kurittaminen. Tähän oli kaksi syytä. Tilastokeskus piti tarkkaa tilastoa maksetuista palkoista ja kolmikantaneuvottelujen jälkeen palkkoihin tulevat korotukset olivat tiedossa seuraavan vuoden budjetteja laadittaessa. Näin ollen valtion tulot pystyttiin arvioimaan melko tarkasti. Toinen syy oli varmaan se, että varsinaisia tuloveroja ei keskustavasemmiston hallituksissa haluttu pitää tikun nenässä. Nyt kuitenkin ollaan tilanteessa, jossa veropohja yltää silmänkantamattomiin ja myös tuloverot ovat aikalailla piikissä.

Jos raportista haluaa jotain hauskaa kertoa, niin erimaiden pakollisten maksujen kappalemäärät kertovat omaa karua kieltään. Hollannissa ja Tanskassa ei yrityksillä ollut lainkaan sivukuluja. Englannissa oli 4 kpl, Portugalissa ja Ranskassa 6 kpl, Saksassa 7 ja Suomessa 16 kpl. Tutkimus osoitti, että Suomen järjestelmä on monimutkainen, vanhanaikainen ja yrityksille hyvin kallis. Ongelma on myös se, että tällainen tilkkutäkki hämärtää eri osapuolten käsityksen todellisista työvoimakustannuksista. Yritin selittää järjestelmäämme useille konsultoimilleni yrityksille Eestissä, mutta sanoma ei mennyt perille. Virossa työntekijät eivät maksa veroja lainkaan. Ne maksaa yritys!

Turun Kauppakorkeakoulun samoihin aikoihin tehdyssä tutkimuksessa PK-yritysten hallintomenettelystä todettiin, että em. hallintomenettelyt vievät pk-yrityksissä aikaa yhteensä 290 tuntia vuodessa. Ajankohdan palkkatason mukaan kustannukset olivat n. 40 000 markkaa vuodessa. Pankki- ja postikuluiksi arvioitiin n. 5 000 markkaa vuodessa. Nyt hallinnointiin käytetään tietokoneita ja ohjelmia. Tästä huolimatta on arvioitu, että kuluja kertyy vuosittain pk-yrityksille n. 25 000 euroa vuodessa. Jos tämä tieto päivitetään ja kerrotaan Tilastokeskuksen yritysten määrällä, saadaan yritysten hallintokuluiksi n. 8,7 miljardia euroa vuodessa. Suurin osa tästä on pois suomalaisten yritysten kansainvälisestä kilpailukyvystä!

Vaikka yllä olevia tietoja ei ole päivitetty, niin Suomessa pakollisten palkkoihin sidottujen yritysten kulujen rakenne ei ole muuttunut. Tältä pohjalta tarkasteltuna, Kiky-hanke oli pelkkää näpertelyä aamukasteisissa lillukanvarsissa. Suomi elää edelleen kaikkien hallinnollisten rakenteidensa osalta aikaa ennen EU:n jäsenyyttä. Tätä menoa kilpailukyky voi ainoastaan taantua edelleen!  Poliittista tahtoa ei näytä löytyvän rakenteiden päätöksiin ennen, kuin tulee itku!                

Kommentit pois päältä artikkelissa Miksi investoinnit hiipuvat?

Yliopistomaailma

Ollessani jatko-opiskelijana LUT:ssa, professorini pyysi minua kirjoittamaan oppikirjan puutuotteiden markkinoinnista. Se tulisi olemaan Lappeenrannan teknillisen yliopiston oppikirjasarjan oppikirja no 1. Nyt, kun googlaa tätä sarjaa, niin se oli myös sarjan viimeinen. En silloin ollut niin paljon sisällä yliopistomaa-ilmassa, että olisin tajunnut tulleeni hyväksikäytetyksi professorin kampanjassa rehtoriksi.
Puolisentoista vuotta meni kirjan kirjoittamiseen ja matkalla selvisi, että aiheesta ei ole aikaisemmin kirjoitettu yhtään kirjaa ainakaan Euroopassa. Sain käsikirjoituksen valmiiksi ja vein sen proffan luettavaksi. Hän piti kirjaa hyvänä, mutta lupasi pyytää mielipidettä yliopiston kaupalliselta puolelta. Muutaman viikon kuluttua sain sitten kutsun mennä tapaamaan kaupallisen yliassistenttia. Tämä naishenkilö oli sellainen alle kolmekymppinen pitkän linjan yliopistolainen. Hänen ainoa kommenttinsa oli, että kirjassa oli liian vähän lähdeviitteitä.
Pyysin häntä suosittelemaan lisäviitteitä. Hän kuitenkin totesi, että ala on hänelle vieras, eikä hän voi suositella mitään. Kysyin vielä, oliko hän koskaan myynyt mitään tai osallistunut millään tavoin markkinointiin. Ei ollut. Hän vain opetti markkinointia. Näinhän se yleensä on yliopistoissa, että eletään pelkän teorian varassa. Jotten olisi polttanut hihojani, niin oli pakko sanoa, että olen myynyt puutuotteita yli 30 vuotta eri puolilla maailmaa ja olen toiminut useita vuosia Lontoossakin markkinoinnin johtajana. Tältä pohjalta niitä lähdeviitteitä on tullut.
Tästä lähtivät sitten juorut kiertämään yliopistoa. Tämä prosessi sitten opetti minulle, kuinka suuria ovat kateus, selkäpuukottaminen ja asemista kilpailu yliopistomaailmassa. Yritysmaailmassa tehokkuuden mittarit ovat aika selkeitä, mutta yliopistossa asema pitää näköjään hankkia muilla keinoin. Koska olin valmistunut tuotantotalouden osastolta, mutta olin jatko-opiskelijana puuteollisuudessa, niin kuulin erikoisesta tapahtumasta. Näiden osastojen professorit olivat ottaneet yliopiston käytävällä kovaäänisesti yhteen siitä, kenelle kunnia kirjastani kuuluu.
Olin tehtävän saadessani ymmärtänyt, että tilaaja eli yliopisto, kustantaa kirjan ja hoitaa sen markkinoinnin. En tiedä oliko syynä edellinen kateuskohtaus vai mikä, mutta pitkän väännön jälkeen jouduin julkaisemaan kirjan omakustanteena. Silti se oli kuitenkin oppikirjasarjan oppikirja no 1. Surkuhupaisaa oli myös se, että edes yliopiston kirjastolla ei ollut varaa ostaa kirjaa, vaan minun piti se lahjoittaa. Kirjasta ei edes kerrottu yliopiston nettisivuilla. Oppilaitokset eri puolilla Suomea ostivat kirjaa kyllä niin, että sain painatuskulut kasaan. Kirja poiki myös luentoja oppilaitoksissa eri puolilla Suomea.
Sitten sain postia Virosta Luuan Metsäülikoolista. Professori Aino Mölder oli nähnyt kirjanEEA Suomen vierailullaan ja halusi ostaa sen. Lähetin hänelle vapaakappaleen, koska tämä oppilaitos oli alansa johtava korkeakoulu Virossa. Muutaman viikon kuluttua sain sähköpostia Ainolta. Hän kertoi, että Viron valtion vienninedistämisyritys Estonian Export Agency oli halukas ostamaan kirjan vironkieliset kustannusoikeudet. Melko nopeasti Tallinnassa lyötiin kaupat lukkoon. Aino käänsi kirjan viroksi ja se käännettiin myös venäjäksi. Hauska juttu oli, että pienessä Virossa kirjaa myytiin enemmän kuin Suomessa.
EEA oli myös hakenut EU:lta rahoitusta kirjan esitelmöintiin Virossa, joten asiasta tuli suurempikin projekti. Kiertelin sitten EU:n konsulttina 10 päivää eripuolilla Viron yrittäjäyhdistyksiä luennoimassa kirjasta. Tästä on kulunut aikaa jo liki 20 vuotta, mutta kirjani Metsäst Turule on kuulemma vielä Tallinnassa kansalliskirjastossa. Lopulta tämä yliopiston riitely ja hyväksikäyttö osoittautui ihan hyväksi bisnekseksi minulle. Yliopisto jäi sen sijaan nuolemaan näppejään ja siitä jouduin kärsimään myöhemmissä opiskelun vaiheissa.

Kommentit pois päältä artikkelissa Yliopistomaailma

WP Login