Posts Tagged ‘liittovaltio’

Maakuntauudistuksen taustat

Miksi tarvitaan maakuntauudistus? VM:n tiedotteessa sanotaan seuraavasti:

Maakuntauudistus tarvitaan, koska palvelujen saatavuudessa ja laadussa on eroja kuntien ja alueiden välillä. Myös palvelujen rahoittaminen käy entistä vaikeammaksi, sillä väestö ikääntyy ja tarvitsee enemmän palveluja.

Edellistä ei perustella tarkemmin, mutta saattaa olla niin, että jäljet johtavat pitkälle 1990-luvun ankeisiin aikoihin. Tuolla vuosikymmenellä valtio alkoi innokkaasti säästää ja siirsi omia tehtäviään suurin määrin kunnille. Tarkoitus oli kompensoida kuntia näiden tehtävien suorittamisesta, mutta siihenkään eivät oikein rahat riittäneet. Valtio velkaantui kunnille, eikä kenelläkään taida vielä olla selvää kuvaa siitä, onko velat maksettu.

Lahden veroäyri oli 1993 vielä 17,75 ja säilyi samana käytännössä koko vuosikymmenen. Sama tapahtui useimmissa kunnissa, mutta nousu alkoi jo aiemmin. Mutta mistä johtuu näin suuri veroäyrin nousu erityisesti tällä vuosikymmenellä. Syitä varmaan on useita, mutta erään syyn avasi Jyrki Joensuu Etelä-Suomen Sanomien kirjoituksessaan 1.9.2017.

Sama on pääteltävissä myös maakuntauudistuksen perusteluissa. Kun valtio alkoi siirtää omia tehtäviään kunnille 1990-luvulla, niin ainakin virkamieskunnalla piti olla hyvin tiedossa suomalaisten ikärakenne. Graafisesti se muistutti erehdyttävästi Rubensin leveälanteista neitoa. Leveän lantion muodostivat suuret ikäluokat. Hoikka yläpää muodostui vanhemmista ikäluokista. Alavartalo kertoi jo silloin, että syntyvyys laskee.

Tästä olisi ollut helppo päätellä, mitä tapahtuu, kun suuret ikäluokat siirtyvät yksityisestä terveydenhuollosta julkiselle sektorille. Jouduin tämän tosiasian eteen tehdessäni väitöstutkimusta. Lähetin silloin useita sähköposteja sekä Lahden kaupunginjohtajille että kansanedustajille. Kysyin viesteissäni, onko tilanteeseen varauduttu? Yksikään heistä ei vastannut. Asian voi siis tulkita: ei voisi vähempää kiinnostaa! (EVVK).

Kustannuspaineet ovat nyt terveydenhuollossa sellaiset, jotka olisi voitu ennakoida hyvissä ajoin ja varautua niihin pidemmällä aikavälillä. Kuten niin monet muutkin asiat, kuten esim. homekoulut, todistavat, suomalainen poliittinen päätöksentekokulttuuri on hyvin lyhytjänteinen. Vaalien välillä päätetään korkeintaan päivänpolttavista asioista. Vaalien alla tehdään päätöksiä ääntenkalastelumielessä. Loput päätöksistä ovat sulle-mulle-päätöksiä. Kuten Jyrki Joensuu totesi, kuntalaisten etu on EVVK!

Nyt avuksi on päätetty ottaa maakuntauudistus, mutta auttaako se? Eikö tämä kuitenkin ole muutoin nollasummapeliä paitsi, että hallintohimmeleitä tulee lisää ja kustannukset kasvavat. Kaiken lisäksi osa maakunnista on niin pieniä, että toteutuuko tavoite palvelujen tasa-arvoisesta laadusta ja saatavuudesta?

Onko tässäkin syytä pelätä, että kyseessä on jälleen silmänkääntötemppu, jolla yritetään vain peitellä vanhoja epäonnistuneita päätöksiä. Ikärakenteen muutos joka pelastaisi tilanteen, ei taida onnistua peitot heilumaan tai synnytystalkoillakaan. Joidenkin laskelmien mukaan viimeinen suomalainen syntyy nykyisen trendin mukaan joskus 2050-luvulla. Vaihtoehdot ovat siis vähissä. Joko peitot heiluu tai sitten vuosisadan loppupuolella Suomessa on enemmän muita kuin meitä eli olemme vähemmistönä omassa maassamme.

Lisäksi on vielä kysymys siitä, kuinka maakuntahallinto rahoitetaan. Suurin ongelma on se, että kukaan ei tiedä, paljonko tämä uusi systeemi maksaa. On esitetty, että kunnat pannaan laskemaan veroäyriään ja valtion verot nousevat. Uudistuksella väitetään saatavan säästöjä, mutta kun ei ole selvää tietoa kustannuksista, niin on vaikea puhua säästöistäkään. Varmaa on vain se, että julkisella puolella asiakasmäärät kasvavat, joten tehostamisella kulut voivat laskea vain per asiakas. Sen sijaan kokonaiskustannukset nousevat.

Jos sen sijaan maakunnat ryhtyvät itse kantamaan veroja toimintansa rahoittamiseksi niin, miten se rakennetaan? Onko veromalli valtionverotuksen kaltainen progressiivinen vai kuntamallin mukainen tasavero lukuisine vähennyksineen? Syntyykö maahan silloin jonkinlainen liittovaltio, jossa kunnat siirtyvät valtion alaisuudesta maakuntien alaisuuteen? Ei voi välttyä ajatukselta, että veronmaksaja on tulevaisuudessa yhtä aikaa sekä ojassa että allikossa!

Kommentit pois päältä artikkelissa Maakuntauudistuksen taustat

Konjakkikauppias

Monet tuntevat Monnet-konjakin laadukkaana konjakkina. 1950-luvulta lähtien asiakasillallisten jälkeen kahvin kanssa oli tapana tarjota Monnet mieheen ja useimmiten monet. Sen sijaan harvemmilla on tiedossa, miten konjakkikaupparatsu yhdistyy merkittävällä tavalla Euroopan Unioniin.

Monnet oli maailman kansalainen, jonka ajoi kansainvälisyyteen konjakki. Hän nimittäin syntyi alkoholista toimeentulonsa saavaan perheeseen Cognacissa.  Hän jätti koulunkäyntinsä kesken ollessaan vasta kuusitoista ja siirtyi myymään konjakkia ympäri maailmaa. Hänen myyntialueensa alkoi Länsi-Kanadan preerioilta päätyen Niilin yläjuoksun kyliin Egyptissä.

Käännekohdaksi hänen kansainvälisessä ajattelussaan hän itse pitää tapausta, joka sattui hänelle Calgaryssä hänen ollessaan matkalla Lääkehatusta (Medicine Hat) Hirventurpaan (Moose Jaw).  Hän oli etsiskelemässä Calgaryssä vossikkaa, kuitenkaan löytämättä sellaista.  Tällöin hän kysyi paikallisilta lähintä tallia hevosen saamiseksi. Mies oli kehottanut häntä ottamaan oman hevosensa ja lähettämään sen takaisin, kun ei enää tarvitsisi sitä. Myöhemmin Monnet totesi tämän olleen hänen ensimmäinen opetuksensa kansainvälisien resurssien yhteiskäytöstä.

Hänen ideassaan, jossa keskityttiin priorisointiin ja osoitettiin kansantaloudellinen suunta kansallistetulle osalle elinkeinoelämää, muodostui Ranskan sodanjälkeinen tuotemerkki, joka erotti sen marxilaisesta talousjärjestelmästä. Sen tarkoituksena olikin nimenomaan muodostaa uusi kansantaloudellinen toimintamalli kommunismin ja markkinatalouden väliin.

Vaikka Jean Monnet’lla ei koskaan ollut minkäänlaista merkittävää virallista asemaa, tuli hänestä eräs sodan jälkeisen ajan merkittävimpiä henkilöitä. Hänet muistetaankin parhaiten ”Euroopan isänä” – Euroopan Unionin ideoijana ja rakentajana. Ensin hänen oli kuitenkin tehtävä suunnitelma, joka tulisi ravistelemaan Ranskan irti sen talouden pattitilanteesta ja modernisoisi sen perustuksiaan myöden.

Ensimmäisessä maailmansodassa hänellä oli tärkeä tehtävä liittoutuneiden huollon – logistiikan – organisoinnissa. Tässä tehtävässään hän alkoi kehittää laajaa kansainvälistä ystävyysverkostoa molemmin puolin Atlantin. Vuonna 1919 olleessaan 31-vuotias hänet nimitettiin korkeaan virkaan, mutta kyllästyneenä hän luopui siitä pari vuotta myöhemmin ja palasi takaisin perheyritykseen. Pian hän kuitenkin luopui kokonaan konjakista ja siirtyi kansainvälisen pankkitoiminnan pariin.

Ranskaa rasittivat sodan jälkeen mittava maksutaseen vaje ja teollisuuden rappeutuminen.  Tilanne tarvitsi nopeasti toimenpiteitä ja niinpä syntyikin ”Monnet Plan”.  Hän esitti suunnitelmansa de Gaullelle Washingtonissa elokuussa 1945, joka pyysi häntä ryhtymään heti toimeen.  Monnet aloitti perustamalla toimistonsa aluksi hotelli Bristoliin Pariisissa sijoittaen työpöytänsä kylpyammeen päälle. Myöhemmin hään muutti toimistonsa pääministerin asunnon läheisyydessä sijaitsevaan kaupunkitaloon.

Siellä hän suunnitteli pienellä henkilökunnalla ja erittäin salassa pidetyillä operaatioilla Ranskan talouden tulevaisuuden suunnitelman. Monnet’in tarkoituksena ei ollut tieteellisen tarkasti suunnitella toimenpiteitä vaan pikemminkin luoda optimistinen tulevaisuuteen suuntautuva järjestelmä. Suunnitelmassa varattiin selvä ja merkittävä tila pienyrittäjyydelle kansantaloudessa.

Winston Churchill oli Zürichin yliopistossa 19.9.1946 pitämässään puheessa esittänyt Saksan ja Ranskan liittoa ensimmäisenä askeleena yhtenäisempään Eurooppaan. Perimmäisenä syynä oli sotariskien minimointi. Tätä puhetta seurasikin Eurooppaa yhdistävien sopimusten sarja. Ensiksi muodostettiin 17.3.1948 kollektiivisen puolustuksen ja taloudellisen yhteistoiminnan liitto (Western Union), johon kuuluivat Iso-Britannia, Ranska ja Benelux- maat, sitten OEEC (Organization for European Economic Cooperation), 4.4.1949 NATO ( North Atlantic Treaty Organization) ja Strassburgin sopimus Euroopan neuvostosta 5.5.1949.

Ehkä Euroopan kehityksen kannalta tärkeimmän tapahtuman muodosti ns. Schumanin julistus 9.5.1950.  Jean Monnetin aloitteesta Ranskan ulkoministeri esitti, että Ranskan ja Saksan liittotasavallan hiili- ja terästeollisuus saatettaisiin maiden yhteisen elimen alaisuuteen. Järjestelmä olisi avoin kaikille halukkaille eurooppalaisille valtioille. Tämä ehdotus johti 19.4.1951 Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (ECSC, European Coal and Steel Community) perustamiseen.  Jäseniksi tulivat Belgia, Ranska, Italia, Luxemburg, Alankomaat ja Saksan liittotasavalta eli ns. kuutoset.  Tätä sopimusta pidetään nykyiseen Euroopan Unioniin johtaneena sopimuksena.  Vuodesta 1985 alkaen toukokuun 9. on juhlittu Eurooppa päivänä.

EU:n juuret ovat siis syvällä pysyvän rauhan saamiseksi Eurooppaan kahden tuhoisan sodan jälkeen. Talousliitto vahvisti kehitystä. Kun yritykset pääsevät vapaasti sijoittamaan rajojen yli, niin intressit sotilaallisiin yhteenottoihin vähenevät, koska taloudelliset menetykset kohdistuisivat kaikkiin osapuoliin. Nyt kuitenkin alkaa useiden Euroopan maiden vaalien alla näyttää siltä, että punainen lanka ja EU:n identiteetti alkaa olla hukassa. Ongelmaa korostavat vielä Puolan ja Unkarin omapäiset sooloilut.

Nähtäväksi jää, löytääkö Eurooppa itsensä ulos ongelmistaan. Liittovaltiokehitys näyttää mahdottomalta ja sanktiopolitiikkakaan ei näytä toimivan. Nyt tarvitaan eurooppalainen ”think tank” kehittämään EU v.?.0. Kun nyt taivastellaan Brexitin aiheuttamia taloudellisia menetyksiä niin, mitkä olisivat seuraukset koko EU:n hajoamisesta kunkin yksittäisen valtion kohdalla? Paluuta entiseen ei taida olla?

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Konjakkikauppias

WP Login