Posts Tagged ‘kuntakonsernit’

Mitkä ovat syyt tyytymättömyyteen?

Lahti on ollut tyytyväisyystutkimuksissa häntäpäässä. Tietämättä tutkimuskysymyksiä, on vaikea arvioida tieteellisesti tulokseen johtaneita syitä. Onkin siis syytä popularisoida hieman tuloksia ja heittää arvauksia. Lehdistö ottaa usein tällaiset kyselyt annettuina totuuksina, koska ei ole aikaa selvittää taustoja. Jos katukyselyissä kysellään ihmisiltä mielipiteitä, niin vastauksilla ei päästä asian ytimeen.

Voisiko siis olla niin, että kaupunkilaiset eivät ole tyytymättömiä kaupunkiinsa? Voisiko olla niin, että kaupunkilaiset ovat tyytymättömiä päätöksen tekijöihin ja päätöksiin? Voisiko olla niin, että useat 1 äänen enemmistöllä tehdyt päätökset, jotka osuvat kaupunkilaisten kukkaroon, aiheuttavat tyytymättömyyttä? Onko mahdollista, että näin tehtyjen päätösten demokraattisuutta epäillään? Onko ne saatu painostamalla tai ketun häntä kainalossa?

Entäpä sitten kuntaliitoksessa annetut lupaukset, joiden nyt jälkeenpäin voidaan katsoa olevan harkittua harhaanjohtamista? Tavallisessa kuntalaisessa tällainen herättää varmasti tyytymättömyyttä ja pahaa mieltä. Trendiksi tällainen harhaanjohtaminen muodostuu silloin, kun voidaan todistaa, että edellisessäkin kuntaliitoksessa nastolalaisia vedätettiin. Tosin siitä on niin kauan, että nyt päätöksiä tehneet eivät edes tiedä, että viimeksi tehty liitos ei ollut ensimmäinen.

Salailu on myös muodostumassa kunnissa maan tavaksi. Tähän on keksitty oiva väline. Sitä kutsutaan yhtiöittämiseksi. Peitetarina on, että sillä saadaan lisää tehokkuutta, kun päästään kilpailemaan avoimesti muiden yksityisten toimijoiden kanssa. Varjopuoli tässä on kuntademokratian kannalta se, että osakeyhtiössä tehdyt päätökset, etenkin huonot, voidaan kätkeä liikesalaisuuksien piiriin. Samoin voidaan jakaa vaihtoehtoisia totuuksia toiminnasta!

Kun tähän vielä lisätään uuden uljaan kuntayhtymän muodostaminen säästöt ensin ja asiakkaat vasta sitten, alkaakin jo kuppi mennä nurin. Käytännössä terveyspalvelut ovat menneet huonompaan suuntaan ja palvelujen tilalle on syntynyt säästöjä. Halleluja! Suurin syy ei ehkä ole tietojärjestelmien karkaaminen lapasesta suorahankinnan myötä. Sen myötä potilasturvallisuus on vähintäänkin uhanalainen monelta osin.

Suurin syy on 10 cm organisaation tunkeminen 5 cm putkeen. Erilaiset kulttuurit ja jopa suuresti toisistaan poikkeavat palkkausjärjestelmät, puhumattakaan työajoista, eivät todellakaan voi johtaa sormia napsauttamalla parempaan palveluun. Jättämällä perusterveydenhuolto suurimmassa kunnassa eli Lahdessa oman onnensa nojaan, sotketaan hyvin toiminut keskussairaalakin kaaokseen. Tämä on myös johtanut siihen, että Akuutista on muodostunut Lahden läntinen terveysasema, joka sekin on tukkeutunut!

Ja kuten aina kukaan ei ota vastuuta. Päättäjät, jotka sössivät yhtymisen, palkittiin hyvillä luottamustehtävillä ainakin Lahdessa. Poliittisten päättäjien vastuunkanto on pahasti hakusessa. Viranomaisten pitäisi toimia virkavastuulla, mutta kukaan ei näytä ottavan sitä vastuuta kantaakseen. Tämä on Suomessa maan tapa. Hallinto-oikeusjärjestelmä on hampaaton. Vanhemmissa demokratioissa osataan erota ihan itse, jos on kerran mokan tehnyt. Suomessa virkavastuu on saavutettu etu, jossa päätöksen tekijä voi siirtää vastuun vaikka asiakkaalle tai potilaalle. Virkakoneisto on aina vähän enemmän oikeassa kuin kansalainen!

Kommentit pois päältä artikkelissa Mitkä ovat syyt tyytymättömyyteen?

Kuntakonsernit

Kuntakonserni on täysin hatusta temmattu toimintamuoto. Ei ole olemassa minkäänlaista hallinnollista määritelmää kunta- tai kaupunkikonsernista. Konserni on kahden tai useamman yrityksen muodostama taloudellinen kokonaisuus, jossa emoyrityksellä on yksin tai yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien yritysten kanssa määräämisvalta.

Kunta ei ole osakeyhtiö. Kunta on veroilla toimeentuleva julkinen yhteisö, jollaisena se ei voi muodostaa lainmukaista konsernirakennetta. Kunnat kuitenkin yhtiöittävät toimintojaan yhä kiihtyvällä vauhdilla. Miksi näin menetellään? Mikä on se pakottava syy? Alkaa olla riittävästi näyttöä siitä, että hyvin usein yhtiöittäminen epäonnistuu ja tappiot jäävät veronmaksajien maksettavaksi. Paikallisena esimerkkinä vaikka LSKT.

Normaalissa konserniyhtiön konkurssissa tai alasajossa, osakkeenomistajat eli sijoittajat maksavat tappiot. Ennen konkurssia joutuvat omistajat normaalisti sijoittamaan lisää pääomia yhtiöön toiminnan jatkamiseksi. Mikäli lisärahoituskaan ei auta, on edessä konkurssi tai toiminnan alasajo.

Kuntakonsernissa veronmaksajilla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia valita, haluavatko sijoittaa varojaan kuntien perustamiin yhtiöihin. Tässä kohden perustuslaillinen kysymys onkin, antaako valtuustoon demokraattisesti äänestäjiltä saatu valtuutus oikeuden perustaa veronmaksajien nimissä ja varoilla osakeyhtiöitä? Kysymyshän on veronmaksajien rahojen sijoittamista ilman suoraa valtuutusta.

Osakkeenomistaja tarvitsee osakeomistuksensa kohteena olevasta yhtiöstä totuudenmukaista tietoa, jotta voi huolellisesti arvioida yhtiön toimintaa ja osakeomistuksensa mielekkyyttä. Riittävä tiedonsaanti lisää osakkeenomistajien luottamusta yhtiöön, mikä on markkinoiden tehokkaan toiminnan edellytys. Kunnallisissa osakeyhtiöissä on maan tavaksi muodostunut koko toiminnan salaaminen liikesalaisuuksiin vetoamalla. Tilanne on hyvin kaksinaismoraalinen!

Osakeyhtiölainsäädäntö, EY-oikeus sekä elinkeinoelämän itsesäätely takaavat osakkeenomistajalle sekä vähemmistöosakkeenomistajalle kattavan oikeuden luotettavaan tietoon. Tätä ei kuntien omistamissa yhtiöissä noudateta? Näyttääkin vahvasti siltä, että itsesäätely ei toimi kuntien omistamissa yhtiöissä, vaan niissä pyritään kaikin keinoin piilottamaan yhtiön toiminta liikesalaisuuksien piiriin.

Tällainen yhtiöittäminen, jossa kunta tai kunnat omistavat täysin osakeyhtiön, antaa perustellun aiheen epäillä, että nykyinen osakeyhtiölaki ei käytännössä toimi julkisesti omistetuissa yhtiöissä. Samoin perustein on syytä epäillä, että yhtiöitä perustetaan nimenomaan tiettyjen toimintojen salaamiseksi todellisilta omistajilta eli veronmaksajilta. Lahdesta esiin nousee Lahti Events.

Laissa harmaan talouden selvitysyksiköstä (1207/2010) harmaalla taloudella tarkoitetaan organisaation sellaista toimintaa, josta aiheutuvia lakisääteisiä velvoitteita laiminlyödään. Harmaasta taloudesta puhuttaessa, sormi osoittaa yleensä yritysten yrityksiin välttää verojen ja muiden lakisääteisten maksujen maksamista. Kun puolestaan puhutaan kuntayhtiöiden tarkoituksellisesta tiedon salaamisesta, niin liikutaan harmaalla alueella (Shadow Economy).

Kuntayhtiön toiminnan määritteleminen harmaan talouden toiminnaksi, edellyttäisi perehtymistä yhtiön perustamisen syihin. Onko visiona ollut nimenomaan demokraattisen läpinäkyvän päätöksenteon piilottaminen osakeyhtiölain säännösten taakse. Varmaa perustamistapahtumasta on ainakin se, että valtuutetut eivät ole olleet laatimassa yhtiöjärjestyksiä. Ne ovat virkamiestyötä. Kovinkaan monella valtuutetulla ei ole osaamista arvioida yhtiöjärjestystä veronmaksajan tai mistään näkökulmasta. Sama koskee pääosin yhtiöiden hallituksia.

Nykyisen trendin jatkuessa, kuntien hallituksilla ja valtuustoilla ei ole lautakuntia.  On vain eri alojen osakeyhtiöitä, joiden päätöksentekoon hei eivät voi osallistua. He voivat vain valita hallituksen jäseniä puolueen ohjauksen mukaan. Koska lukuisista mielipiteistä huolimatta hallitukseen ei valita osaajia, siellä päättävät asioista kykenemättömyytensä tasolle ylennetyt jees-jees-miehet.

Onko demokratia siis tullut tiensä päähän? Alistetaanko veronmaksajat salassa pidettyjen päätösten maksumiehiksi?

Kommentit pois päältä artikkelissa Kuntakonsernit

WP Login