Posts Tagged ‘konserniyhtiö’

Verojen jatke

Olen ollut pro Lahti Energia jo vuosikymmeniä, mitä tulee kaupungin riistopolitiikkaan. Nyt kuitenkin alkaa luottamukseni horjua yhtiön päätöksen tekoon. Siihen on tullut trumpistisia piirteitä eli vaihtoehtoisia totuuksia. Yhtiöltä tulleet tiedotteet ja sopimukset antavat vahvan kuvan nautinnollisesta monopolistisesta päätöksenteosta.

Ensimmäinen tiedote sähkönsiirron uusista rakenteista ja hinnoista oli päivätty 25.11.2016. Sitten tuli 1.12.2016 päivätty kirje, jossa kerrottiin, että edellisessä kirjeessä oli virheitä, jotka tällä uudella kirjeellä korjataan.

Tarina muuttui yhä merkillisemmäksi, kun 2.2.2017 päivättynä tuli sopimus, joka oli kuitenkin astunut voimaan laskun mukaan jo 1.1.2017. Kummastusta herättivät etenkin sopimuksen ehdot. Ensimmäisenä oli asiakkaan valitsemat tuotteet. En kuitenkaan ollut valinnut mitään tuotteita, koska en ollut saanut mitään ehdotustakaan.

Ehto 6. Sopimuksen voimaantulo: ”Mikäli sopimus poikkeaa asiakkaan kanssa sovitusta, tulee asiakkaan tehdä huomautus sisällöstä kolmen (3) viikon kuluessa vahvistuksen lähettämisestä. Muuten sopimusvahvistus astuu voimaan tämän sisältöisenä.” Siis mitä on sovittu ja kuka on sopinut? Sopimushan oli astunut voimaan jo ennen, kuin se oli lähetetty asiakkaalle!

Ehto 7. Sopimuksen peruminen: ”Etämyynnissä kuluttajalla on oikeus peruuttaa sopimus ilmoittamalla siitä 14 päivän kuluessa sopimuksen tekemisestä syytä ilmoittamatta. Jos kuluttaja on pyytänyt sähköntoimituksen aloittamista ennen peruuttamisajan päättymistä, kuluttajan on maksettava jakeluverkonhaltijalle peruuttamisilmoituksen tekemiseen mennessä sähkön siirrosta sopimusvahvistuksen mukainen korvaus.” Kenelle tämä ehto on tarkoitettu ja mitä se mahtanee tarkoittaa suomeksi?

Ehto 8. Sopimuksen irtisanominen: ”Sopimus on voimassa toistaiseksi ja asiakas voi sanoa sopimuksen irti kahden viikon irtisanomisajalla.” Miten niin voi sanoa irti? Lahden kaupungin alueella on vain yksi sähkön jakelija LE-sähköverkko Oy, joka on Lahti Energian tytäryhtiö. Minun käsittääkseni sopimuksen irtisanominen merkitsee sitä, että valot sammuvat? Kyseessä on siis monopoli, josta ei eroon pääse, kun ei ole minkäänlaisia vaihtoehtoja.

Yllätykset eivät loppuneet tähän. Pari päivää sitten sain sähköpostia, joka alkoi hei Esko. Onko nyt niin, että Suomessa voi tehdä sinunkaupat jo kasvottoman yrityksenkin kanssa? Voinhan minä olla vähän hei, mutta mitähän se kuuluu Lahti Energialle? Viestissä ilmoitettiin, että määräaikainen sähkösopimukseni loppuu 31.5.2017 ja se jatkui: ” Perusmaksu 0,00 e/kk Energiamaksu 4,50 snt/kWh. Hinnat sisältävät arvonlisäveroa 24 %. Hinnat ovat sähkön myyntihintoja, eivätkä sisällä sähkön siirtoa (verkkopalvelua). Sopimusehdot löytyvät osoitteesta. Hyväksy tarjous.”

Kun sitten aioin ilmoittaa, että muualta saa toki halvemmalla, niin sähköpostiin ei voinutkaan vastata. Lähettäjän osoite oli no-reply. Kuvitelkaa no-reply. Siinä oli kyllä sitten linkki, jossa oli sopimus valmiina hintoineen päivineen. Olen tehnyt kauppaa yli 50 vuotta ympäri maailmaa, mutta koskaan en ole lähettänyt, enkä saanut tarjousta, jossa toivotaan, että älä nyt vain ala väittämään vastaan?

Koko edellä olevasta viestiketjusta tuli mieleeni muurarin rukous: ”Herra ota pois minulta tämä katkera kalkki, muuraan vastedes pelkällä sannalla.” Edellä olevasta tulee väistämättä mieleen, että näin ennen vaaleja yhtiön hallituksessa istuvat politrukit haluavat oikein kunnolla nöyryyttää veronmaksajia ja äänestäjiä. Älkää vain äänestäkö meitä, tai …!

Sellainenkin johtopäätös on mahdollinen, että sähköntuotanto Lahdessa ajetaan alas. Jäljelle jäisivät vain monopolit eli sähkönjakelu ja kaukolämpö. Sähköverkkojen hinnoittelua valvotaan, mutta kaukolämpöön Lahdessa pakotetaan kaavoituksella, eikä sitä valvo Erkkikään. Näin voitaisiin sähköverkot helposti myydä ja ajaa sähköntuotanto alas. Sitten voisikin kaupunginjohto nostaa jalat pöydälle ja korotella kaukolämmön hintoja – Verojen jatkeena!

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Verojen jatke

Tieinfra – suuri puhallusko?

Kun nykyisen kaltainen autovero otettiin 1950-luvun lopulla käyttöön, niin silloinkin oli kyseessä merkittävä uudistus. Autojen tuonti oli lisensioitu ja se oli johtanut laajaan mustanpörssin kauppaan. Käytännössä autoja ei saanut ”oikeilla” hinnoilla, vaan niistä piti maksaa huimaa ylihintaa. Samaan aikaan tieverkko oli käytännössä ”hevonen ja rattaat” kunnossa. Autokannan hidas uusiutuminen aiheutti kovan paineen tieverkoille ja (metsäteollisuuden) viennin kasvu edellytti nopeaa tieverkon parantamista.

Tällöin päätettiin, että autojen maahantuonti vapautetaan ja mustanpörssin hinnoittelu siirretään autoveroksi, joka kannetaan ”tullina” maahantuoduista autoista. Veroesityksen lähetetekstissä eduskunnalle oli maininta, että vero käytetään teiden rakentamiseen ja ylläpitoon. Reilussa 50 vuodessa autoilijoiden rasitukseksi on tullut lisää veroja ja kaikenlaisia maksuja, joiden kustannus autoilijoille on noin 7,3 miljardia euroa. Alkuperäinen lupaus on unohdettu ja tieinfran ylläpitoon ja rakentamiseen palautuu vain 1,7 miljardia euroa.

Nyt on käynnissä yhtä suuri muutos eli digiloikka autoilun verotuksessa. Suomi on sinnitellyt lypsylehmänsä kanssa kalkkiviivoille asti, kuten tapahtui myös alkoholin verotuksessa. EU-tuomioistuin joutui sopimuksen mukaisen siirtymäajan jälkeenkin komentamaan Suomea pysymään sopimuksissaan ja Suomi joutui vapauttamaan alkoholin tuonnin toisista EU-maista. Autojen verokikkailujenkin kanssa on tullut keppiä kynsille ja ilmeisesti on lisää tulossa. Kohta suomalaiset voivat ajaa täälläkin ulkomaille rekisteröityjä autoja. Selityksen suomalaisten epätasa-arvoiselle kohtelulle alkavat olla lopussa.

Naurettavat säännökset siitä, kuinka monta päivää saa milläkin säännöllä Suomessa ajaa ulkomaille rekisteröityä autoa, ovat täysin valvomattomissa. Passeja ei enää leimata, joten miten tien päällä asiaa valvotaan? Ja kuka valvoo, kun ei ole liikkuvaa poliisiakaan. Tässä taas koetellaan vapaan liikkuvuuden pelisääntöjä.

Nyt suunnitellussa uudistuksessa on jo todettu useita ongelmia. Vaikka ministeri Berner vakuutti, että itse asiassa koko jutussa on vain kyse rahan siirrosta taskusta toiseen eli valtion budjetista valtion konserniyhtiön budjettiin, niin kuinka paikataan valtion kassaan syntyvä 5,6 miljardin suuruinen aukko?  Yksityisyyden suoja mustien laatikoiden osalta on aika pieni juttu tässä vedätyksessä.

Kaikkein suurin ongelma on kuitenkin teiden omistuksen rakenteellinen ongelma. Valtion tieverkkoon eli omistukseen kuuluu n. 78 000 kilometriä teitä. Uudistuksen ulkopuolelle jäisi näillä tiedoilla kuntien ja kaupunkien omistamia teitä n. 26 000 km ja muita pysyvän asutuksen käytössä olevia yksityisiä teitä n. 100 000 kilometriä. Kaiken kaikkiaan yksityisiä teitä ja metsäautoteitä on Suomen Tieyhdistyksen mukaan yhteensä n. 330 000 kilometriä.

Suuri kysymys, jota ei ole tässä yhteydessä vielä käsitelty on, mitä esimerkiksi tapahtuu yksityisteiden valtionavuille? Koko tieverkosta valtion ja tämän uudistuksen piiriin kuuluisi siis vain n. 40 %. Suurin osa esim. metsäteollisuuden käyttämästä tieverkosta jäisi herran haltuun eli yksityisten ylläpidettäviksi. Myös kaupungit saisivat entiseen malliin hoitaa omat tiensä ja katunsa. Iso kysymys onkin, pitääkö tämän uuden järjestelmän yhteydessä maksaa myös näiden teiden käytöstä, jotka nyt hoidetaan verovaroin?

Tämän hetkisten tietojen mukaan autoon liittyvät verojen vekslaukset merkitsisivät vain nykyisten verojen maksua osamaksulla. Tämän lisäksi valtio joutuisi paikkaamaan yli 5 miljardin kassaansa tulevan aukon muilla maksuilla ja veroilla, joten autoilijoiden maksama verorasitus siirtyisi kaikkien veronmaksajien maksettavaksi. On myös muistettava, että uusi yritys tarvitsee pari miljardia euroa alkupääomaa, koska täysin puhtaalta pöydältä joutuisimme vuoden 2018 alusta alkaen ajamaan auraamattomilla ja hoitamattomilla teillä.

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Tieinfra – suuri puhallusko?

WP Login