Posts Tagged ‘historia’

Rakentamisen rakenteelliset ongelmat

Rakennusmestarien koulutus tapahtui aina 90-luvun puoliväliin asti teknillisissä kouluissa 3 vuotta kestävänä monipuolista rakennusalan koulutusta. Siihen sisältyi myös tienrakennus, LVI, sähkötyöt jne. Kesäloma oli 4 kuukautta, jolloin saatiin päivitettyä tietoa rakentamisesta ja hankittua säästöjä seuraavaa lukukautta varten. Koulutukseen vaadittiin vähintään kahden vuoden pituinen työskentely rakennustyömailla.

Opiskelemaan pääsivät myös työmailla kokemusta hankkineet ammattikoulun rakennusalan koulutuksen saaneet. Opetukseen pääsy ratkaistiin sitten tiukoilla pääsykokeilla, koska hakijoita oli paljon. Kaiken lisäksi ensimmäisenä jouluna heikosti menestyneet saivat lähteä.

Ammattikorkeakoulujen perustamisen 1995–1997 yhteydessä perinteinen rakennusmestari- eli rakennusalan teknikkokoulutus (120 ov) päättyi. Silloin ajateltiin, että AMK-insinöörit korvaavat rakennuksilla rakennusmestarit. Näin ei kuitenkaan käynyt useistakin syistä. AMK-insinööreillä ei ollut juurikaan alalta käytännön kokemusta. Toinen syy oli se, että insinööri-nimikkeellä on eräänlainen herrastatus, jonka edellytys on siisti sisätyö.

Käytännön syistä ja ilmeisesti rakennusliikkeiden painostuksesta johtuen, koulutus aloitettiin kuitenkin uudestaan vuonna 2007. Entinen koulutus korvattiin ammattikorkeakouluissa 160 opintoviikon tuotantopainotteisella koulutusohjelmalla, johon sisältyy 20 opintoviikon pituinen työpaikkaopintojakso. Tutkintonimike oli aluksi ”rakennusmestari”, mutta opiskelijoiden toivomuksesta perään lisättiin AMK

Rakennusmestarin nykymuotoista AMK tutkintoa ja teknikon tutkintoa ei voida rinnastaa toisiinsa, vaikka niihin viitataankin rakennusmestarin ammattinimikkeellä. Tämä johtuu koulutussisällön eroavaisuuksista. Nykymuotoisen rakennusmestaritutkinnon suorittaneiden henkilöiden toimimisesta pelkän AMK tutkinnon pohjalta esim. pientalohankkeen pääsuunnittelijana on rakennusalalla hyvin vähän kokemusta. Tämä johtuu koulutusohjelman suppeudesta ja koulutuksesta valmistuneiden henkilöiden vähäisestä määrästä. Nykyisen RKM AMK-tutkinnon voi suorittaa myös etänä netissä oman työn ohella.

Reilun 10 vuoden katkos koulutuksessa merkitsi myös ns. ”hiljaisen” tiedon katoamista opetuksesta. Ongelmaa vielä korostaa se, että opettajien käytännön rakentamisen osaaminen ei ole rakentamisen historian osalta ajan tasalla. Nämä ovat syyt siihen, miksi homeisia rakenteita ei osata korjata. Ei tunneta 1950 – 1970-lukujen rakennustapoja ja materiaaleja. Etenkin silloisten kosteuseristeiden elinkaari oli enintään vain 20 vuotta.

Historia eí tunnu liiemmin kiinnostavan nykyrakentajia. Päätelleen siitä, että vuosikymmenen alussa yritin lahjoittaa 6-osaisen 1960-luvulla painetun rakennusalan tietokirjan Lahden Tilakeskukselle. Kirjasarjassa esiteltiin kaikki rakennusalan käytössä olleet, materiaalit, rakennustavat, standardit ja hyvin paljon tietoa sen hetkisistä, laeista, asetuksista ja aiemmista rakennustavoista. Kirja olisi varmaan ollut hyödyllinen homekoulujen remontteja suunniteltaessa. Kirjasarja ei kelvannut, ei kiinnostanut, me osaamme nämä hommat.

Keskustelin asiasta myös silloisen viraston päällikön Kurosen kanssa. Hän kuitenkin totesi, että Tilakeskus ei kuulu hänen alaisuuteensa. Se on suoraan kaupunginhallituksen alainen ja käytännössä sitä johtaa kaupunginjohtaja. Myöhemmin hän ilmoitti kysyneensä asia, mutta vastaus oli myös – ei kiinnosta!

Se, että vain pyramidit ovat ikuisia, on unohtunut niin poliitikoilta kuin kuntien rakennusten huolloista vastaavilta. Vanha sanonta kuuluu, että tyhmyydestä sakotetaan. Mitä suurempi moka, siitä suurempi rangaistus! Miten meillä rakennetaan, kun viimeiset oikeat rakennusmestarit ovat eläkkeellä? Koko rakennusala tarvitsee suuria rakenteellisia muutoksia!

Kommentit pois päältä artikkelissa Rakentamisen rakenteelliset ongelmat

WP Login