Posts Tagged ‘export’

Suomen talous on viennistä riippuvainen

Otsikon slogania on toisteltu vuosikymmenet mitä erilaisimmissa yhteyksissä. Suomen viennin historiaa ei kuitenkaan kovin yleisesti tunneta. Useimmiten Suomen viennin katsotaan alkaneen joskus 1500-luvulla tervan viennistä. Terva olikin ensimmäinen teollinen vientituote ja innovaatio. Tuotanto perustui kuivatislausmenetelmään, jonka oli kait saattanut alkuun evoluutio. Suomalaisella tervalla tervattiin käytännössä kaikki eurooppalaiset sota- ja kauppalaivat. Arkangelilaiset yrittivät vähän häiriköidä, mutta ei merkittävin tuloksin.

Suomen markkinaosuus tervamarkkinoilla oli siis aivan ylivoimainen. Sitten tulivat kuitenkin rautalaivat ja niitä ei sitten enää tervattu. Seuraava likimain samanlaisiin markkinaosuuksiin päässyt tuote oli Nokian puhelimet. Nokialle kävi kuitenkin vanhan englantilaisen viisauden kohtalo: Mitä suurempia ne ovat, sitä kovemmalla rytinällä ne kaatuvat!

Suomen vienti alkoi kuitenkin jo 1000 vuotta ennen tervan tehtailua. Länsi-Rooman valtakunta tuli tiensä päähän ja merirosvot valtasivat Välimeren. Kiinasta Länsi-Eurooppaan jatkunut silkkitie joutui merirosvojen armoille. Jokunen vuosi siinä vierähti ennen, kuin saatiin aikaan Idän Silkkitie. Se alkoi Konstanttinopolista ja kulki joki reittejä pitkin Staraja Ladogaan, josta reitti jatkui Suomenlahtea Tukholman esi-kaupunkiin Birkaan ja sieltä edelleen maa- ja merireittejä länsimarkkinoille.

Varustamoina toimivat eri maiden viikingit, jotka tarjosivat myös turvapalveluja kauppiaille. Säistä riippuen viikinkialukset kulkivat joko pohjoista reittiä Suomen rannikon suojassa tai eteläistä reittiä Eestin rannikkoa. Metsissään elelevät suomalaiset näkivät näiden uljaiden laivojen lipuvat rannikoillaan ja halusivat tietää, mitä laivoissa kuljetetaan. Niinpä he toivat rantakallioille pyytämiään kaikenlaisia turkiksia kuten oravan nahkoja. Kun tämä muinainen kirppis oli täytetty, sytytettiin rantakalliolle mainostuli herättämään ohikulkijoiden mielenkiinnon.

Kokeneet kauppiaat ottivat heti tilaisuudesta vaarin ja tulivat katsomaan, mitä rannalla tapahtuu. No turkiksethan olivat kovaa kauppatavaraa  ja täplikkäät erityisesti ruhtinaiden ja kuninkaiden suosikkeja. Suomalaiset katselivat puiden kätköistä, miten kauppa alkaa sujua. Silkkitien kauppiaat jättivät sitten kallioille suolaa, koruja, kultaisia kolikoita, tekstiilejä jne. maksuksi ja palasivat takaisin laivoilleen. Suomalaiset puolestaan tulivat katsomaan onko maksu riittävä. Jos kaupoista syntyi yhteisymmärrys, niin suomalaiset korjasivat maksut talteen ja poistuivat rannalta. Kauppiaat tulivat laivoiltaan ja korjasivat vuodat talteen.

Tällainen kaupankäynti alkoi noin 500 luvulla jaa. Idän silkkitie sulkeutui joskus 1000-luvun alussa. Turkikset olivat kuitenkin vuosisatojen kuluessa tehneet Suomen tunnetuksi vuodistaan ja asiasta kiinnostuivat Hansa-kauppiaat ja turkiskauppa jatkui. Lounais-Suomeen alkoi myös tulla maahanmuuttajia, jotka kotiutuivat tänne. He olivat pääasiassa saksalaisia ja ruotsalaisia kristittyjä. Näitä kristittyjä ruotsalaiset ristiretkeläiset käyttivät tekosyynä ja tulivat muka kastamaan suomalaisia pakanoita.

Syy oli kuitenkin aivan toinen! Ortodoksit olivat tulossa idästä valtamaan Suomen uskontomarkkinoita ja tätä Vatikaani ei voinut hyväksyä. Näihin tarpeisiin syntyivät Viipurin linna ja Savon linna, joiden avulla saatiin uskontomarkkinoille rauha ja maajako. Taloudellisesti Suomen ongelma on kuitenkin siinä, vetääkö vienti vai ei. Nahkojen viennillä ei ollut tarvetta rahoittaa hallintohimmeleitä, joita Suomi on nyt kurkkua myöden täynnä. 

Suomen vienti on ollut hieman yksipuolista ja ennen näitä tietokonepelejä keskittynyt investointituotteisiin. Kulutustuotteiden myynti on hyvin vaikeaa, eikä perustu enää siihen, että kyllä hyvä tuote aina itse itsensä myy. Sen sijaan insinöörituotteet ovat toinen juttu. Kun insinööri myy insinöörille, niin ei aina tarvita edes yhteistä kieltä. Piirustukset ja kuvat pöydälle ja siitä se lähtee. Toisaalta tutkimusten mukaan markkinointitaitoisia insinöörejä tarvittaisiin lisää parituhatta vuosittain.       

Kommentit pois päältä artikkelissa Suomen talous on viennistä riippuvainen

Vientiä Export

Toimin vientimiehenä yli 35 vuotta ympäri pohjoista pallon puoliskoa. Palvelin suuria suomalaisia yhtiöitä ja toimin myös ulkomaisten yritysten edustajana ja EU:n mannekiinina mm Virossa. Siksi minä niin mieleni pahoitan siitä, kun viennin asiantuntijat TV:ssä ja lehdissä yleistävät asioita ja yllyttävät vientiin. Vienti on jokaisen tuotteen ja yrityksen kohdalla täysin yksilöllistä, eikä sitä voi mitenkään yleistää.

Ensinnäkin vanha totuus, että maantieteelle emme voi mitään, pitää paikkansa erityisesti tavaroiden viennissä. Länsiviennin suhteen olemme saari ja logistisesti luonnollisin vientisuuntamme on itä. Venäjällä kuitenkin on omat haasteensa, jotka tekevät siitä nyt haastavan viennin kohdemaan. Toiseksi Suomen kotimarkkinat ovat varsin pienet ja kannattavan viennin luomiseksi, tarvitaan riittävän suuret kotimarkkinat. Tästä poikkeuksen tekevät volyymituotteita valmistavat yritykset kuten esim. metsäteollisuus.

Nyrkkisääntö viennissä on, että vähintään 40 % pitäisin tuotannosta jäädä kotimarkkinoille. Se toimii ikään kuin vakuutuksena markkinaheilahteluille. Tämä on kilpailuhaitta viennissä, koska kotimarkkinat ovat pienet. Ehdotonta on myös, että tuote on hyväksytty ja kilpailukykyinen kotimarkkinoilla. Nokia oli tästä hyvä esimerkki. Puhelimet testattiin riittävästi kotimarkkinoilla, koska se oli paljon edullisempaa, kuin eri puolilla maailmaa. Lisäksi Nokia oli ensimmäinen, joka aloitti verkostovalmistamisen. Se oli joustavampi, nopeampi ja tehokkaampi kuin silloisilla kilpailijoilla.

Vaikka euro helpottaakin vientiä, niin kuitenkin on olemassa valuuttariskejä, koska moniin valuuttaunionin ulkopuolisiin maihin tehdään kauppaa dollareissa. Dollari, jos mikään, on juuri tällä hetkellä arvaamaton valuutta. Kohdemaissa on myös muita riskitekijöitä. Saatavien perintä on EU-alueellakin vielä haasteellista. Esimerkkinä voin kertoa, että myimme Saksaan 10 pv. netto maksuajalla. Erästä maksua aloin sitten keväällä ihmetellä, kun sitä ei kuulunut määräajassa. Soitin ja sain selvityksen, että 10 päivää tarkoittaa arkipäiviä. Saksassa on helmikuusta alkaen kahden uskontokunnan karnevaaleja ja niin siitä 10 päivästä tuli 25 päivää.

Länteen tai pidemmälle vietäessä Suomi on siis saari ja kuljetuslogistiikka on hyvin usein kilpailukyvyn kannalta kilpailuhaitta. Tämä tietenkin muuttuu hieman, kun Baltian rautatie saadaan auki ja mahdollinen tunneli Tallinnaan. Rahti on kuitenkin asia, joka edellyttää, että tuotanto on riittävän suuri, jotta kuljetusyksiköt tulisivat edullisiksi. LUT:ssa tehdyn EU-tutkimuksen mukaan, suuri osa suomalaisista pk-yrityksistäkin on liian pieniä vientitoimintaan. Tämä edellyttäisi jonkinlaista verkostovientiä ja/tai valmistusta riittävän volyymin saamiseksi. Ostavien asiakkaiden koko maailmalla on myös sen verran suuri, että myös ostomäärät saattavat aiheuttaa rajoituksia.

Muistan hyvin, kun Neuvostoliitto hajosi, niin hallitus, ministeriöt yms. olosuhteista tietämättömät yllyttivät yrityksiä lähtemästä rohkeasti integroitumaan Venäjälle. Moni sinne lähtikin, mutta tuli hissun kissun pois nenä verta vuotaen. Ei ollut investointisuojaa, eikä ole vieläkään. Eräskin tuttavani ajettiin omasta yrityksestään pois kalashnikovien kanssa. Vain huuto kuului, että tämä on nyt meidän. Suurlähetystöstä ei ollut minkäänlaista apua.

Vienti on siis utkittava kohdemaakohtaisesti hyvin tarkoin. Soitellen sotaan ei kannata lähteä, vaikka kuinka isot herrat yllyttäisivät. Lisäksi on varauduttava siihen, että 2 – 3 vuotta menee opetteluun ja voiton odotteluun.

Kommentit pois päältä artikkelissa Vientiä Export

WP Login