Posts Tagged ‘energia’

Vaihtoehtona konserni?

Konsernirakenne alkoi vakiintua kuntayhteisöissä käyttöön 1990-luvulla. Sen loppuvuosina konsernien rakentelu kunnissa suorastaan räjähti. Samaan aikaan valtio säästösyistään alkoi siirtää omia tehtäviään kunnille. Valtio pyrki kompensoimaan näitä rahoituksellaan, mutta eihän säästöjä synny, jos kaikki olisi kompensoitu täysin.

Mielenkiintoista tässä operaatiossa on se, että kaikki päätöksien tekijät istuivat kuntien valtuustoissa ja hallituksissa. Tämä on loogisesti ajatellen jotenkin ristiriitaista, kuntien luottamusmiehet päättävät itse lisätä kuntien kustannuksia. Pääarkkitehti hommassa oli silloinen pääministeri Paavo Lipponen. Siirtoja tehtiin ja konserneja rakennettiin niin kovalla kiireellä, että julkisen hallinnon avoimuus siirtyi suoraan osakeyhtiölain liikesalaisuuksien piiriin. Konserneissa kyse lienee piilottaa suorien verojen korotukset osakeyhtiöiden tuotoilla? Vastassa on kuitenkin avoimen sektorin kilpailu!

Vaikeaksi tällaisen yhtälön tekee myös se, että mahdolliset valitukset osakeyhtiöistä on tehtävä maksullisiin käräjäoikeuksiin. Jos ne olisivat kuntien omia tehtäviä, niin valitustiet olisivat täysin toiset. Aina vain mutkikkaammaksi tilanne muuttuu, jos sotessa ryhdytään yhtiöittämään sairaanhoitoyksiköitä. Minne silloin valitetaan ja kuka valvoo osakeyhtiöiden toimintaa?

Kuntien täysin omistamien osakeyhtiöiden asema on monessa muussakin mielessä hyvin kyseenalainen. Ensinnäkin niillä saatetaan vaarantaa kilpailua yksityisten yhtiöiden kanssa. Kilpailuviranomaiset valvovat tilannetta, mutta on runsaasti esimerkkejä siitä, että prosessit ovat liian pitkiä ja usein myös kalliita. Kun on kyse osakeyhtiöstä, niin silloin maksetaan voitoista myös verot. Kunnat eivät ole verovelvollisia, joten jos tehtävät hoituisivat kunnan omana toimintana, vältyttäisiin veroilta.

Veroja voidaan tietysti kiertää, kuten ulkomaiset yhtiöt tekevät eli konsernipankilla ja sen perimillä ylisuurilla koroilla. Näinhän tehdään myös Lahdessa. Useimmissa tapauksissa menestyvät yritykset saisivat lainaa suoraan pienemmillä koroilla, mutta silloin verot olisivat suuremmat ja osingot pienemmät. Sitten on konserniyhtiöitä, joille ei pitäisi konsernipankista antaa luottoja ollenkaan, koska konkurssissa kaupunki eli veronmaksajat kantavat tappiot. Onko kukaan missään laskenut hyötyjä?

Merkittävin Lahden konserniyhtiö on Lahti Energia ja sen tytäryhtiö LE-sähköverkko Oy. Sähkönsiirto on alueellinen monopoli, jota valvoo Energiavirasto. Tilanne mutkistui sähkönkäyttäjien kannalta, kun sähkö vapautettiin kilpailulle, mutta sähkönsiirtoa ei. Syntyi tilanne, jossa sähkön myynnin tappioita oli mahdollista kompensoida siirtohintoja nostamalla. Kun tähän yhtälöön vielä ympättiin kaapelointivelvoite, niin Energiavirasto on kyllä aika pahan paikan edessä. Ollaan tilanteessa, jossa sähkönkäyttäjät eri puolilla maata ovat täysin eriarvoisessa asemassa.

Lahdessa LE-sähköverkko Oy ei ole itsenäinen yhtiö, kun kaikki sen hallituksen jäsenet ovat Lahti Energian toimihenkilöitä? Yhtiön on siis eräänlainen kumileimasin, jonka tarkoituksena lienee pönkittää emoyhtiön taloutta? Tytäryhtiön tuotot olivat 2013 7,2 milj., 2014 6,2 milj., 2015 3,5 milj., 2016 7,6 milj. ja 2017 9,3 milj. Vuoden 2015 jälkeen yhtiön tulos on siis parantunut n. 60 %. Tästä voisi päätellä, että suurimmat investoinnit on tehty 2013 – 2015 ja loppu on sitten siirtohinnoittelun kerman kuorintaa, jonka avulla yritetään välttää kaupungin kalliiden rakenteiden uudistaminen.

Jotta ahneus ei loppuisi tähän, niin siirryttiin rankaisemaan erityisesti sähkölämmitteisiä omakotitaloja tehomaksuilla. Tämä on vähintäänkin kaksinaismoraalista, koska ihmisiä suorastaan houkuteltiin käyttämään sähkölämmitystä. Sellainen perustelu, että tällaisissa rakennuksissa voidaan säännellä kulutushuippuja, on todella kuluttajien pitämistä tyhminä! Kyllä se on pakkasherra, joka sen huipun määrittelee. Vähän tietysti helpottaa, jos ei lämmitä saunaa kovilla pakkasilla!

Kommentit pois päältä artikkelissa Vaihtoehtona konserni?

Konserniyhtiöiden iso kuva?

Kun Kyvo 1 alettiin suunnitella, niin sitä varten perustettiin työryhmä, jonka jäsenenä minäkin olin. Työryhmän vetäjänä toimi teollisuusneuvos ja alan pioneeri Lars Larsson. Toimijoina olivat silloin Lahden kaupungin sähkölaitos ja Imatran Voima (IVO). Yhtiö oli tuolloin nimeltään Lahden Lämpövoima. Voimala otettiin käyttöön lämmön ja sähkön tuottaja 1976, jolloin minä työskentelin Lontoossa. Lahti Energiasta ei tuolloin edes haaveiltu.

Tämä ei kuitenkaan ollut Lahden ensimmäinen kaukolämpölaitos. 1950.luvun lopulla Lahden saha (Rauma-Repola) uusi voimalaitostaan. Se tuotti sähköä Lahden Lasitehtaalle ja myös kaupungin verkkoon. Samassa yhteydessä tehtiin myös kaukolämpöverkko linjalle Vesijärvenkatu-Kirkkokatu-Kartano-Lahdenkatu. Verkko myytiin myöhemmin Lahden kaupungille.

Muistini mukaan Lahti Energian tärkein puuhamies oli Lars Larsson. Hänet valittiin Lahden kaupungin sähkölaitoksen johtoon 1967, ja kun hän 27 vuotta myöhemmin jäi eläkkeelle, Lahden energiahuollon tila oli erinomainen ja energian hinta maan halvin. Pitkälti Larssonin työn tuloksena sähkölaitoksesta kehittyi nykyaikainen kunnallinen liikelaitos ja itsenäinen energiayhtiö.

Perustamisen syitä on varmaan monia ja yksi niistä oli urbaanin legendan mukaan se, että Lars kyllästyi poliitikkojen jatkuvaan päsmäröintiin, jonka tarkoituksena oli vain sulkien kerääminen hattuun. No onhan meillä tämä Intiaanikukkula, vaikkei se asiaa selitäkään. Tärkein syy lienee ollut kuitenkin kaupungin jatkuva rahapula. Niinpä Lahti Energiasta muodostui Lahden kaikkien omaisuuksien siirtelyn äiti. Kaupunki myi Lahti Energialle ylihintaan omaisuuttaan tarpeen mukaan.

Aikaisemmin lämpö- ja sähkötulot olivat sataneet suoraan kaupungin laariin, mutta nyt ne kiersivät Lahti Energian kautta. Näillä tuloilla rahoitettiin ostot kaupungilta. Jotenkin tämä vaikuttaa rahan siirtelyltä taskusta toiseen. Ahneudessaan päättäjät ehkä unohtivat, että osakeyhtiö Lahti Energia joutuu maksamaan voitoistaan yhteisöveron, jota kaupungin oma laitos ei maksanut. Hävisivätkö veronmaksajat tässä kaupassa? Nyt kaupungilla ei ole enää muuta myytävää Lahti Energialle kuin homekoulut.

Tätä asiaa ryhdyttiin sitten korjaamaan samalla tavoin kuin veroparatiisiyhtiöitä käyttävät terveyspalveluyritykset. Vaikka Lahden kaupunki ei toiminutkaan veroparatiiseissa, niin menetelmät olivat samoja. Perustettiin konsernipankki, jonka kautta Lahti Energialta perittiin ylisuuria korkoja ja kuluja. Verottajakin jopa tutki asiaa, mutta jostain syytä se vaikeni asiasta. Kaupungille kuitenkin korkotulot olivat tietenkin verovapaita ja niillä pienennettiin Lahti Energian yhteisöveroja.

On vaikea sanoa, kumpiko järjestelmä olisi ollut edullisempi kaupungin laitos vai osakeyhtiö. Ainakin poliitikot kinuavat ja pääsevät hallituksiin ilman sen kummempia pätevyysvaatimuksia. Tietysti kaupungin tarkastuslautakunta voisi tehdä vertailevan laskelman siitä, kumpi ratkaisu olisi veronmaksajien kannalta paras. Larssonin aikana Lahden energiahuollon tila oli erinomainen ja energian hinta maan halvin. Nyt ei näin ole. Yksi syy tietenkin on se, että yhtiö ei ole voinut varautua uusiin investointeihin, koska kaupungin poliitikot ovat aina ”kupanneet” kassan pohjia myöden.

Normaalisti ammattimaisessa ohjauksessa toimivat yhtiöt varautuvat uusinvestointeihin. Kunnallisissa yhtiöissä ajatellaan vain sitä, miten konserniyhtiöltä saisi eniten rahaa tässä ja nyt. Tulevaisuudesta viis! Nyt sitten joudutaan taas investoimaan lainarahalla ja sama oravanpyörä pyörii. Minähän en kuitenkaan voi tietää kaikkea niin, kuin hallituksen puheenjohtaja sattuvasti toi julki.

Vastakkainen esimerkki on LSKT. Tätä yhtiötä luotaessa yksi kaupungin osasto siirrettiin suoraan yhtiön palvelukseen vanhoina työntekijöinä. On vaikea kuvitella, kuinka päätöksentekijät olettivat tällaisen yhtiön toimivan vapailla markkinoilla. Kukaan organisaatiossa ei ollut koskaan joutunut myymään yhtään mitään. Asiakaskontakteja ei ollut, eikä minkäänlaista kokemusta asiakaspalvelusta. Ainoa varmasti ennustettava asia oli se, että näin voidaan henkilökuntaa vähentää siten, että irtisanomiset eivät mene kaupungin ja poliitikkojen piikkiin. Mutta aika kalliiksi sekin tie tuli. Tosin siihen kait saatiin ulkopuolisia kustannusten jakajia mukaan.  No, mutta raha ratkaisee ja poliittinen muisti on tunnetusti lyhyt.

 

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Konserniyhtiöiden iso kuva?

WP Login