Posts Tagged ‘eläkkeet’

Verotuksen tulevaisuuden haasteet

Yhteiskunnan eri tahojen yleiseksi käsitykseksi tuntuu vakiintuneen se, että me eläkeläiset olemme vain rasite kansantaloudelle. Useat peräkkäiset hallituksetkin ovat omaksuneet tämän käsityksen. Vahvana todisteena on vanhustenhoidon alennustila. Totuus on kuitenkin aivan tilastojen valossakin toisenlainen. Eläkkeen saajien yhä kasvava joukko ansaitsee kuulla muutakin kuin valeuutisia.

Valtion tuloverokertymä oli vuonna 2017 kokonaisuudessa n. 30 miljardia. Eläkkeistä peritty vero puolestaan oli n. 6,3 miljardia eli n. 21 % koko tuloverokertymästä. Ikärakenteen valossa eläkeläisten osuus verokertymästä on kasvamassa. Yhä suurempi osuus eläkkeistä tulee eläkerahastoilta ja pienenevä osuus on rahojen kierrätystä kansaneläkkeen muodossa. Työeläkkeiden merkitys on kansantaloudelle huomattava, koska ne eivät rasita valtion kassaa, vaan vero-osuus on siirto eläkevakuutusyhtiöiden rahastoista valtion pohjattomaan pussiin.

Tässä mielessä eläkeindeksin leikkaus onkin varsin ristiriitainen päätös valtion talouden kannalta. Ilman leikkausta valtion verotulot olisivat nyt huomattavasti suuremmat. Verotuksessa on eläketulovähennys, jonka tulorajan ylittänyt eläketulo ei enää saa tätä vähennystä hyväkseen. Tämä vähennyksen yläraja ja progressiivinen valtion verotus olisivat merkinneet huomattavaakin valtion verotulojen lisääntymistä eläkerahastoilta. Ylärajan alittavilla eläketuloilla indeksikorotuksen säilyttäminen olisi merkinnyt ostovoiman kasvua ja ehkä kulujen säästöä Kelassa. Kun tällaisia taustavaikutuksia ei päätöksiä tehtäessä oteta huomioon, niin on ihan pakko miettiä, millä perusteilla hallituksen ministerien avustajat valitaan.

Kun ennusteiden mukaan tulevaisuudessa on näkyvissä jonkinasteinen lama eli kulutuskysynnän väheneminen, niin se merkitsee, että eläkkeistä maksettujen verojen suhteellinen osuus kasvaa. Nykyisellä taloudellisella kehityksellä eläkeläisten osuus olisi vuonna 2025 ehkä 25-27 % koko verokertymästä. Mahdollinen talouslama voi kuitenkin johtaa siihen, että kertymä onkin 30 % tai jopa yli sen. Tämä johtuu siitä, että laman aikana palkansaajien verokertymä pienenee lomautuksien, irtisanomisien ja muista laman vaikutuksista johtuen.

Eläketulot ovat eräänlainen vakio, johon eivät vaikuta nousu- eivätkä laskusuhdanteet. Palkoista perittävät verot sen sijaan riippuvat voimakkaasti suhdanteista ja erityisesti kansainvälisestä kilpailukyvystä. Eläkeläisten kannalta tällainen yhtälö onkin erittäin pelottava. Kun valtion menot vain jatkavat kasvuaan ja veropohja on niin laaja, että verohallinto alkaa jo putoilla sen reunoilta niin, mitkä ovat hallituksen vaihtoehdot. Hyvin houkutteleva vaihtoehto on korottaa eläkeläisten verotusta. Eläkeläisten oma voima ei näytä riittävän vastustamaan ja verottajan kannalta verotulojen ennustettavuus on 100 %!

Valtiolla ja kunnilla toki riittää vaihtoehtoja, mutta näille vaihtoehdoille on sitten vahvoja vastustajia ”hyväveliverkostojen” kautta. Perinteinen demokratia onkin jo kriisissä. Tutkimusten mukaan demokratian suosio on länsimaissa ollut laskussa jo pitkään. Miksi? Onko demokratia joutunut hyväksikäytön uhriksi?

Kommentit pois päältä artikkelissa Verotuksen tulevaisuuden haasteet

Näkyykö tunnelissa valoa?

Maailman talous toimii vain yhden kortin varassa. Se kortti on kulutus!   Se kortti alkaa olla pelattu loppuun. Kulutus ei voi enää kasvaa samalla nopeudella kuin tähän asti, koska luonnonvarat ovat rajallisia ja ilmastonmuutos uhkaa planeettaamme. Kulutuskysyntä kyllä voisi kasvaa Kaakkois-Aasiassa ja kehittyvissä talouksissa.

Jos ja kun kulutus vähenee ja robotisaatio yleistyy, niin myös työpaikat vähenevät. Se taas merkitsee verotulojen vähenemistä, mutta kustannusten kasvua. Tämä on ns. hyvinvointi yhteiskunnille aivan mahdoton yhtälö. Nykyisen lainsäädännön mukaan se merkitsee yhä kasvavaa velanottoa julkisensektorin kaikilla tasoilla. Yksikään maa ei ole mennyt konkurssiin, mutta sekin lienee mahdollista.

Monen maan kohdalla tilanne on sellainen, että syntyvyys vähenee ja tämä pienentää kulutuskysyntää. Kiina on malliesimerkki, koska siellä väestönkasvu räjähti käsiin. Syntyvyyttä ryhdyttiin säätelemään yhden lapsen politiikalla. Nyt ollaan tilanteessa, jossa vanhenevia sukupolvia hoitamaan tarvittaisiin lisää lapsia. Nyt suunnitellaan kahden lapsen politiikasta siirtymistä vanhaan malliin eli lapsia saa olla niin paljon kuin perhe haluaa.

Venäjällä väestö vähenee ja vanhenee myös. Siellä joudutaan nostamaan eläkeikää, jotta yhteiskunta yleensä toimisi. Koko EU:ssa on sama tilanne vain maakohtaisesti eri mittakaavoissa. Tulijoita olisi Eurooppaan Välimeren täydeltä, mutta heihin suhtaudutaan penseästi ja radikalisoituneet rasistisesti. Kansalaisen on vaikea nähdä kokonaiskuvaa, jos poliitikotkaan eivät sitä näe, saati pysty kuvaamaan. Tehdään utopistisia strategioita jo 2030-luvulle ilman minkäänlaisia faktoja.

Suomen tilanne on tulevaisuuden kannalta varsin haasteellinen. Suuret ikäluokat alkavat olla pääsääntöisesti eläkkeellä. Eläkeläiset ovat puolestaan hyvin epätasa-arvoisessa tilanteessa keskenään, mutta osallistuvat kulutuskysyntään mahdollisuuksiensa mukaan. Työeläkettä keränneet ovat paremmassa asemassa kuin kansaneläkettä tai peruseläkettä saavat. Syntyvyys vähenee huolestuttavasti ja vuonna 2025 peruskoulunsa aloittavia on enää n. 46 000. Myös kuolleisuus on ylittänyt jo syntyvyyden ja väestömäärää pitävät enää yllä maahanmuuttajat.

Kun suuret ikäluokat ja sitä ennen syntyneet siirtyvät ajasta ikuisuuteen niin, mitähän kulutus siitä tykkää? Vanhuksille tarjotaan kotihoitoa periaatteella, poissa silmistä, poissa mielestä. Melko pienistäkin eläkkeistä maksetaan veroja, joten kun liki miljoona ihmistä lakkaa maksamasta veroja, niin eduskunnan budjettipalaverissa voi olla hiljaista. Poliittisessa toiminnassa vallitsee putkinäkö. Nähdään juuri seuraavaan mutkaa, mutta ei sen taakse.

Jos tunnelissa siis näkyy valoa, niin olkaa varovaisia nykyiset päättäjät. Sieltä voi olla tulossa tavarajuna!

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Näkyykö tunnelissa valoa?

WP Login