Posts Tagged ‘digitalisaatio’

Kasvotonta palvelua

Sotien jälkeen naapuritalossa asui vanhahko mieshenkilö yksinään. Joka vuoden ensimmäinen arkipäivä hän otti piirongin laatikosta pankkikirjansa ja meni pankkiin. Pankissa pankkineidin oli laskettava tiskille hänen säästönsä pennilleen. Kun hän näki, että rahat olivat tallessa, hän palasi kotiin ja laittoi pankkikirjansa takaisin piirongin laatikkoon. Silloin palvelulla oli kasvot. Silloin pankillakin oli kasvot.

Sitten 80-luvulla Suomessakin päätettiin, että on aika siirtyä teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan. Silloin myös oletettiin, että ihminen palvelee ihmistä. Ei mennyt kovin pitkään, kun ihmiskasvot tulivat palveluissa liian kalliiksi ja alettiin siirtyä digiaikaan. Kasvot alkoivat häipyä palveluista ja kehitys pudotti myös suuren joukon ihmisiä digipalvelujen ulkopuolelle. Kelan tutkimuksen perusteella on syytä epäillä, että jopa yli 2 miljoonaa suomalaista on tavalla tai toisella digipalvelujen ulkopuolella? Kun kasvollistakaan palvelua ei ole monilla aloilla, niin suuri joukko ihmisiä on palveluiden ulkopuolella.

Näyttää siltä, että siirryttiinkin savupiippuyhteiskunnasta ja vanhoista kunnon palveluista huononevien palveluiden suuntaan. Nyt ei ole pankeissa tiskejä, ei ole pankkineitejä, eikä ole monissa pankeissa enää käteistä rahaakaan. Pankit pelästyivät ja pelastuivat 1990-luvun lamasta vähentämällä kasvoja ja tiskejä. Nyt ne keulivat digitaalisilla palveluilla, joita suuri osa vanhenevasta väestöstä ei pysty hyödyntämään tai vain hyvin vähäisessä määrin.

Kirjauduin vakuutusyhtiön nettisivuille. Ei ollut yllätys, että oikeassa alakulmassa oli chattiruutu. Sen sijaan yllätyin, kun siinä ruudussa luki: Olen chattirobotti. Esitä minulle yksinkertaisia ja selkeitä kysymyksiä. Palvelut eivät ole ainoastaan muuttuneet kasvottomiksi, vaan ne ovat muuttuneet myös maksullisiksi. Maksullisia palvelunumeroita kyllä löytyy jokaiselta kotisivulta. Kun soitat joku robotti vastaa: jos haluat palvelua suomeksi, paina #1. Jos haluat teknistä palvelua paina… Kun sitten löydät palvelun, jota haluat: Olet jonossa sijalla #5. Ja mittari tikittää euroja yhtiön kassaan.

Nyt onkin markkinatalouden paikka näyttää toimivuutensa. Tässä tilanteessa pitäisi yritysten löytää markkinarako tai myyntivaltti. Olisiko se mahdollisesti kasvollinen ja ystävällinen palvelu? Jospa kuluttajat haluaisivat vaikkapa maksaa hieman siitä kasvollisesta palvelusta? Mikä on se ensimmäinen yritys, joka uskaltaa testata teorian toimivuuden? Digi digi minne hävisi se palveluyhteiskunta? Ja sitten vielä ihmetellään, minne ovat hävinneet työpaikat!

Viimeisimpien tutkimusten mukaan digitalisoinnin mukana häviävät työpaikat korvautuvat monin verroin uusilla työpaikoilla. Joka uskoo tämän väitteen ilman todellista näyttöä, niin katsokoon tutkimusten tekijöiden taustoja. Olisivatko mahdollisesti omat lehmät ojissa?

Kommentit pois päältä artikkelissa Kasvotonta palvelua

Mikä on lehdistön tulevaisuus?

Ammoisista ajoista lähtien on some day tarkoittanut ”jotain päivää” tulevaisuudessa. Nyt kuitenkin sanoille on tullut uusi merkitys #someday. Se tarkoittaakin somepäivää. Some päivä ei ole mikä tahansa päivä, vaan se on joka päivä. Some on tullut ja se elää valtoimenaan ja syytää eetteriin myös täysin huuhaata.

Tulevaisuuden tutkimuksessa pyritään arvioimaan megatrendejä, trendejä ja heikkoja signaaleja. Kun some oli vielä heikko signaali, sille ei osattu oikein asettaa selkeitä rajoja. Nyt, kun se on megatrendi, sen hillitseminen on käytännössä mahdotonta. Sitä käyttävät terroristit, tiedustelupalvelut, tietovuotajat jne. Somessa olevan tiedon varmistaminen on vaikeaa ja siksi kaikenlaiset trollit ja muut väärän tiedon levittäjät mellastavat Internetissä mielin määrin.

Miten lehdistö asemoituu tähän uuteen tilanteeseen. Onhan niinkin, että meillä Suomessa on pitkät perinteet itsesensuurista neuvostoaikojen perintönä. Tätä jatkui niin pitkään, että perimä vaikuttaa vieläkin. Päivälehdet trollaavat, ehkä tiedostamattaankin, jopa päivittäin. Lehdissä julkaistaan kaupungin, kuntien ministeriöiden jne. viranomaistahojen tiedotteita juurikaan niitä arvioimatta. Toisin sanoen samaa tavaraa, jota julkaistaan somessa 24/7.

Siitä huolimatta, että taloudelliset paineet ovat kovat, lehdistöllä ei liene muuta mahdollisuutta, kuin palata takaisin sen alkuperäiseen tehtävään eli kolmanneksi valtiomahdiksi. Monissa asioissa tosin on vastapuolena raha eli pitää aavistella mainostajien mielipiteitä ja harjoittaa sen kaltaista itsesensuuria. Lukijoiden tilausmaksut eivät pidä lehdistön taloutta yllä. Siihen tarvitaan mainostuloja.

Nyt on kuitenkin myös niin, että myös mainokset siirtyvät nettiin kaikenlaisten luettujen blogien kylkiin. Se tulee entisestään vaikeuttamaan lehdistön asemaa. Toinen puoli lehdistöä ovat iltapäivälehdet, jotka elättävät itsensä näyttävillä lööpeillä. Niillä tuntuu omalla strategiallaan olevan melko tukeva lukijakunta.

Huhuja liikkuu myös siitä, että ilmaiset kaupunkilehdet ovat kasvattaneet suosiotaan etenkin eläkeläisten joukossa. Päivälehtien tilaajamaksut kun ovat jo kovin korkeita ja pienillä eläkkeillä niihin ei ole varaa. Niitä selataankin enimmäkseen kahvioissa ja kuppiloissa. Joskus sotien jälkeen ehkä 1950-luvulla, liikkui kaupungilla huhu, jonka mukaan Ossi Kivekäs on ostanut Etelä-Suomen Sanomat, maksoi kuulemma vain pari markkaa, kun oli irtonumero.

M ikä sitten kiinnostaa tulevaisuuden lukijaa? Nyt näyttäisi olevan trendiksi muodostumassa viranomaisten salaiset päätökset eli todellisten perusteiden peittely. Nyt näyttäisi olevan esillä eteläisen kehätien linjaus, joka on noin 100 miljoonaa vanhaa vaihtoehtoa kalliimpi. Julkinen sana ei ole selvittänyt asiaa. Sen sijaan samanlainen pienemmän mittakaavan päätös keskustan katujen hoidosta on saanut aikaan melkoisen pörinän.

Isommassa kuvassa selitystä ja analyysiä kaipaa myös valtakunnan talous. Miksi Suomessa on maailman korkeimmat sisäiset tulonsiirrot. Miksi Suomi on niin kallis? Miksi emme pärjää maailman markkinoilla, vaan vientimme laskee koko ajan? Kysymyksiä riittää, mutta vastauksia ei tule. Onko lehdistökin joutunut rakenteellisen korruption motittamaksi?

Kommentit pois päältä artikkelissa Mikä on lehdistön tulevaisuus?

WP Login