Posts Tagged ‘byrokratia’

Miksi yleensä pitäisi viedä?


Teimme 90-luvun loppupuolella LUT:ssa tutkimusta Kaakkois-Suomen pk-yritysten suhtautumisesta vientiin. Yleisin kuulemani vastaus oli, miksi kun menee hyvin, niin menkööt! Globalisaatio ja euro ovat asettaneet yrityksille aivan uuden haasteen viennin suhteen.  Yhä useammat ulkomaiset yritykset tulevat Suomeen kilpailemaan samoilla tuotteilla. Silloin on harkittava, pitääkö haasteeseen vastata ja jos, niin miten?

Yleisesti ottaen suomalaiset pk-yritykset eli suurin osa yrityksistä, on liian pieniä vientimarkkinoille. Siihen on toki ratkaisu, mutta etenkin vanhan polven yrittäjät eivät ole siihen valmiita. Sama koskee suuria suomalaisia yrityksiä, joilla on vientimarkkinat hallinnassaan. Vastaus ongelmaan on verkostovalmistus.

Nokia toi tämän strategian ensimmäisenä Suomessa käytännön tasolle. 90-luvun lopun Nokian kännyköiden lähtö vientimarkkinoilla todelliseen lentoon todistaa asian. Tein aikoinaan ministeriölle tutkimuksen asiasta ja kiertelin näitä Nokian alihankkijoita. Sain silloin melko hyvän käsityksen siitä, miten Nokian verkostovalmistus toimi. Pahimmalla kilpailijalla Erikssonilla oli valtavamäärä monikerroksisia tuotantolaitoksia pelkästään Tukholman alueella. Näissä massiivisissa tiloissa tehtiin kaikki itse.

Nokian verkostovalmistus toimi kuin ahjon palje. Puhelimen prototyyppi valmistui jopa 72 tunnissa. Varsinaisen valmistuksen aloittaminen ei kestänyt juuri viikkoa kauempaa, kun verkostossa jokainen teki oman osansa. Toinen valmistusetu oli se, että mikäli markkinat jostain syystä sakkaavat, niin palkeista lasketaan vähän ilmaa pois, eikä kukaan kärsi pahemmin. Kilpailijalla ongelma oli paljon vaikeampi, kun piti irtisanoa tai lomauttaa, joka Ruotsissakin on hidas prosessi.

Jos todella haluttaisiin työllisyyttä parantaa ja saada yrityksiä lisää vientimarkkinoille, niin tässä olisi hallitukselle ja ministeriöille hyvä markkinarako. Tällainen mahdollisuus on byrokratialle kuitenkin liian vaativa ja etenkin työläs. Voi todeta samalla tavoin, kuin yrittäjät: kun menee byrokratiassa muutenkin mukavasti, niin menkööt!    

Kommentit pois päältä artikkelissa Miksi yleensä pitäisi viedä?

Maatalouskin tarvitsee kilpailukykyä

Sotien jälkeen kouluissa oli syksyisin ”perunannostoloma”. Silloin kouluista lähdettiin joukolla auttamaan viljelijöitä elonkorjuussa. Noihin aikoihin kaupungeissakin tajuttiin, että ilman tätä apua, ruokapöytiin voi seuraksi istua nälkä. Nyt sukupolvia myöhemmin tämä yhteys on jotenkin kadonnut. Sen tilalle on noussut maataloustukia soimaava someraivo.

Tosiasiassa euron aikana tuet eivät ole jääneet kartuttamaan maatalousyrittäjien lompakoita. Ne ovat menneet muualle arvoketjuun eli jalostukseen ja jakeluun. Tämä puolestaan johtuu siitä, että on halvempia tuottajamaita, joista arvoketjun loppupäähän voi tuoda tuotteita kilpailukykyisemmin. Tästä esimerkkinä ovat suomalaiset vaikkapa Viroon integroituneet jalostajat ja tuottajat. Näistä kovista kilpailijoistamme ei lehdistömme juurikaan kirjoittele.

Virolaiset tuottajat olivat todella helisemässä itsenäistymisen jälkeen. Silloin eurooppalaisia tuotteita dumpattiin pilkkahintaan Viroon. Virolaisten ainoa etu olivat kolhoosien suuret tilat, viljavat pellot ja neuvostoajoilta jääneet tuotantotilat. Kyllä silloin 90-luvun alussa tuli vielä tippa silmään katsellessa kesannolle jääneitä peltoja. Tanskalaiset huonekalutuottajat vielä lisäsivät tuskaa, ostamalla suuria navettoja huonekalutehtaikseen.

Kun Viro, siis Eesti, liittyi EU:in, niin tilanne muuttui. Polkuhinnat hävisivät ja oman tuotannon kilpailukyky parani. Tässä auttoi myös se, että valvontabyrokratiaa ei juuri ollut, eikä vanhoja tuotantotiloja ollut tarvetta uusia. Ajan kanssa tietenkin uuttakin rakennettiin. Kaupunkilaisilla Suomessa ei ole myöskään käsitystä suomalaisesta maatalousbyrokratiasta. Meillähän eläintensuojelu on paremmalla tasolla, kuin vanhusten suojelu. Karjasuojat ovat melkein kuin sairaaloita.

Pitäisi ymmärtää, että meillä maatalouden harjoittaminen on vähintään kaksi kertaa kalliimpaa kuin Etelä-Euroopassa. Syynä ovat pohjoiset olosuhteet ja byrokratia. Hyvä puolihan tässä on se, että koko tuotantomme on eurooppalaisten näkökulmasta luomua. Kotimaiset ostajat eivät vain halua maksaa siitä yhtään enempää. Luomu onkin kaupanhyllyissä kalliimpaa, kuin vaikkapa muualta Suomeen tuodut elintarvikkeet. Jos suomalainen tuottaja haluaa täällä myydä omia tuotteitaan, niin puhtaat suomalaiset tuotteet on myytävä samaan hintaan kilpailijoiden kanssa.

Tästä syystä pään avaus esimerkiksi possun osalta Kiinaan, on suositus myös muille vientiasiakkaille. Possun osalta on jopa menty niin pitkälle, että edes ruuan tähteitä ei saa possuille syöttää. Suomalainen possu ei siis ole kerroslihaa, vaan se muistuttaa maultaan jo enemmän kalkkunaa. Rasva on tuomittu possun tuotannossa. Sen sijaan ihmiset saavat syödä roskaruokaa mielin määrin ja kasvattaa rasvapitoisuuttaan. Kas kun roskaruoka on bisnes, mutta possun kasvatus on riskibisnes. Terveyden huollon hyvät käytännöt ovat vapaaehtoisia, mutta maataloustuotanto on valvottua ja säänneltyä.

Nyt kuitenkin pitää muistaa, että kriisitilanteessa Suomi on vain oman tuotantonsa varassa. Kulkuyhteydet Suomi-nimisestä saaresta saadaan poikki nykyisillä sodankäyntimenetelmillä totaalisesti. Ehkä silloin palataan jälleen perunnanostolomiin. Lopettakaa siis se someherja!

Kommentit pois päältä artikkelissa Maatalouskin tarvitsee kilpailukykyä

Populismi

Populismi juontuu latinankielisestä sanasta populus, joka tarkoittaa yksinkertaisesti kansaa. Populismin yleinen määritelmä on: ”Hyve asuu yksinkertaisissa, tavallisissa ihmisissä, joita kansasta on valtaosa, ja heidän kollektiivisissa traditioissaan.”  Kun politiikka otti populismin omakseen, niin se käänsi koko ylevän asian päälaelleen ja alkoi pilkata populusta eli kansaa.

Nyt voikin hyvällä syyllä kysyä, mitä tapahtuu politiikalle? Voi myös kysyä, mitä tapahtuu demokratialle? Venäjä, Unkari, Puola, UK/Brexit, Yhdysvallat ovat maita, joissa on syyllistytty kansan halveksuntaan. Läntisissä demokratioissa on totuttu siihen, että julkisen sanaan voi luottaa. Etenkin some sekoittaa nyt pakkaa.

Sanotaan, että tekniikan kehitys on miljoona kertaa nopeampaa kuin tavallisten kansalaisten aivojen eli vastaanottokyvyn kehitys. Tekniikka on mahdollistanut sen, että kansalle voi totuuksina syöttää mitä tahansa, kunhan se on lyhyttä, iskevää ja tajuntaan menevää. On myös aiheellista kysyä, onko mikään paperille tai someen kirjoitettu puolueetonta, vai onko se enemmän tai vähemmän subjektiivista. Toisaalta tiedon tulva ja sen ristiriitaisuus sekoittaa terävimmätkin päät.

Maailma on muuttunut niin monimutkaiseksi, että se perhosen siipien värähdys Brasilian viidakossa voi täällä Euroopassa aiheuttaa mitä tahansa. Tällainen värähtely eri puolilla maailmaa aiheuttaa sen, että täysin puolueetonta viestintää ei ehkä voi enää edes olla. Globalisaatiossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, kun joka puolella värähtelee!

Demokratian merkittävin saavutus on byrokratia. Ilman byrokratiaa demokratia ei toimi, koska demokratialla tavoitellaan tasa-arvoa ja toimiakseen edellyttää tulojen jakoa. Tulojenjako puolestaan vaatii sitä enemmän byrokratiaa, mitä enemmän tuloja halutaan jakaa. Tämä tulojenjako toimii siis myös byrokratian mittarina. Suomessa tämä mittari on pahasti punaisella. Tilannetta kuvaa hyvin se, että työvoiman määrä syyskuussa 2016 oli n. 2,6 milj. Tästä määrästä julkinen sektori työllisti 671 000 henkeä eli n. 26 %.

Kymmenen Suomen suurinta työnantajaa, joiden mukaan ei ole laskettu Itellaa ja VR:ä, työllistää vajaat 100 000 henkeä. Näistäkin osa työskentelee Suomen rajojen ulkopuolella. Julkinen sektori on siis ylivoimaisesti Suomen suurin yksittäinen työllistäjä. Näin valtava julkinen sektori vaatii maailman laajimman veropohjan, jotta kaikki julkisen sektorin työntekijät saisivat palkkansa tilipäivänä. Suurin syy näin laajaan hallintoon on monihierarkkisuus. Valtion hallinto, aluehallinto ja kunnallishallinto toimivat osittain päällekkäin ja kyttäilevät toinen toisiaan.

On melkein mahdotonta välttää ajatusta, että demokratia nykyisellään on noussut kykenemättömyytensä tasolle. Ollaan tultu tilaan, jossa hallintohimmelit eivät edes tajua, minkä toisen himmelin kanssa pitäisi keskustella. Karmeimpana esimerkkinä vaikkapa lastensuojelu. Vanha sanonta, että byrokratia kasvattaa itse itseään, näyttää pitävän paikkansa. Valitettavasti hiivana näyttäisi toimivan demokratia, jossa kansan valitsemien edustajien pitää voidella äänestäjiään taatakseen asemansa.

Tällaisessa maaperässä populismi alkaa rehottaa. Suomessakin kansa odottaa jo aikaa, jolloin joku tulee, lyö nyrkkiä pöytään ja sanoo, että s-tana nyt riittää! Kansa alkaa olla verokuormansa alla valmis muutokseen, mutta onko järjestelmä? Toistaiseksi byrokratian purkaminen ei ole onnistunut juuri missään. Populismille on siis olemassa erinomainen kasvualusta.

Kommentit pois päältä artikkelissa Populismi

Yrittämisen olosuhteet Suomessa

Jos Apple olisi perustettu Suomessa, niin Applea ei olisi. Suomessa yrityksen toiminnan puitteet on kaikilla tasoilla säännelty perusteellisesti. Suomessa ei autotalleissa saa harjoittaa minkäänlaista yritystoimintaa. Toimitilaa säätelevät ja valvovat mm. rakennusvalvonta, työturvallisuusvalvonta, palo- ja pelastusvalvonta, väestönsuojeluvalvonta jne.

Kävin kansainvälistä kauppaa yli 30 vuotta ja näin matkoillani sellaisia toimitiloja, joissa Suomessa ei olisi ollut mitään mahdollisuutta harjoittaa minkäänlaista liiketoimintaa. Tulinkin siihen tulokseen, että Suomessa on maailman tehokkaimmat esteet yrittämiselle.

Suomessa poliitikot puuhastelevat yrityksen perustamisen ongelmien kanssa. Yrityksen perustamisesta byrokratiasta onkin tehty varsin helppoa suomalaiselta kannalta katsottuna. Virossa sen sijaan voi mennä kauppaan ja ostaa yrityksen parilla sadalla eurolla. Hintaan sisältyy uuden hallituksen valinta, mahdollinen nimen muutos ja notaarin vahvistus, joka Virossa vaaditaan. Siellä notaari myös tarkistaa, että kaikki lain edellytykset on täytetty.

On varsin yleistä, että tavaroita tuotetaan maailmalla kaikenlaisissa olosuhteissa. Britanniassa valmistetaan autotalleissa jopa huonekaluja ja siellä saattaa olla 3-5 työntekijää. Saksassa osavaltiosta riippuen yhteiskunta rahoittaa ja vuokraa teollisuustilat. Virossa 90-luvun puolivälissä tanskalaiset huonekalufirmat valtasivat suuren osan Viron tyhjentyneistä navetoista. Paikalliset pankit rahoittivat saneeraukset olemattomilla vakuuksilla.

Näissä tiloissa ei ollut sosiaalitiloja eikä suihkuja ja vessoja. Rakennuksen ulkopuolella saattoi olla ränsistynyt puuhuussi. Lattiat jouduttiin valamaan uusiksi, jotta saatiin koneille perustat. Suomessa pahimmillaan työsuojelu vaatii 1 vessan/2 työntekijää, Suihku tarvitaan viidelle, vaikka kukaan ei niitä käyttäisi. Palotarkastaja voi määrätä katolle automaattisesti aukeavat paloluukut, vaikka asiantuntijat sanovat, että niiden vuoksi rakennus palaa ennen, kuin palokunta ehtii paikalle.

Etenkin teollisuuskiinteistöt ovat niin monen eri viranomaisen mielivallan alla, että aikaa ja rahaa palaa ennen, kuin kaikki luvat on täytetty. Euroopassa on toisin. Italiaan, Ranskaan, Saksaan, Britanniaan jne. rakennettiin EU:n rahoituksella kokonaisia teollisuuskyliä ja jopa kaupunkeja. Suomen ministeriövetoiseen järjestelmään tämä ei jostain syystä istunut. Monissa muissa maissa tällaiset rahoitukset haettiin suoraan Brysselistä, kun ne Suomessa menevät ministeriöiden kautta!

Tämän lisäksi Suomessa on kehitetty aivan ihmeellinen passijärjestelmä. Jokaiseen hommaan pitää olla oma korttinsa tai passinsa. Yrittäjällä saattaa olla 5-10 erilaista ”työlupaa”, joita kuitenkaan ei edes valvota. Muissa EU-maissa riittää yleensä ajokortti, eikä passia tarvita kuin matkustettaessa rajojen yli. Jos joku maa, niin Suomi on todellinen yrittäjän holhousvaltio! Siinä on todellista kikyä!

Mitä sitten tulee yrittämisen paperibyrokratiaan, niin Virossa otettiin ns. verotili käyttöön jo 10 vuotta ennen, kuin se tuli Suomeen. Koska Virossa yrityksiä verotetaan vain siitä tulosta, joka otetaan ulos yrityksestä, niin koko taloushallinto on paljon kevyempi. Kirjanpidon poistoilla ja arvostuserillä ei ole mitään rajoituksia. Virossa laki ei tunne edes peiteltyä osingonjakoa, joka on Suomen verottajan suursuosikki.

Voi siis perustellusti todeta, että yritysbyrokratian purkamisyritykset Suomessa ovat olleet täysin kosmeettisia. Tällä vuosituhannella on byrokratia vain lisääntynyt. Yrittäjyydestä on tullut julkisen työllistämisen turbo, jolla pyritään lisäämään julkisen sektorin työpaikkoja tai ainakin säilyttämään ne. Toinen asia on sitten se, pystytäänkö kaikkia sääntöjä edes valvomaan.

Britanniassa asia on ratkaistu siten, että siellä TEM:ssä on erillinen osasto pk-yrityksiä ja yksinyrittäjiä varten. Tämän otti käyttöön Margaret Thatcher. Tämä osasto voi kävellä paikallisten byrokraattien yli ja oikaista mutkat. Suomessa byrokraatti on valtiovallan erityisessä suojeluksessa, jonka takaa hallinto-oikeus.

Kommentit pois päältä artikkelissa Yrittämisen olosuhteet Suomessa

Statiinihuijaus

Statiinilääkkeet ovat erinomainen osoitus siitä, kuinka lääkkeillä voidaan tehdä rahaa huijaamalla periaatteessa koko maailmaa. Statiinit ovat yleisin veren rasva-arvojen eli kolesterolin ja triglyseridien alentamiseen tarkoitettu lääkitys. Jo nyt on olemassa jo liki 1000 eri puolilla maailmaa tehtyä  tieteellistä tutkimusta, jotka kyseenalaistavat niin statiinien rasva-arvoja alentavat vaikutukset kuin kolesterolin aiheuttaman sydäninfarktiriskinkin.

Koko ihmisen verenkuvaa ja veriarvoja verrataan keskiarvoihin, jotka vaihtelevat maittain. Kuinka tahansa, mutta onko kukaan koskaan nähnyt, miltä keskiarvoihminen näyttää? Onko meillä kaikilla esimerkiksi keskiarvoiset sormenjäljet? Lääketiede ei ole mitään eksaktia tiedettä, vaan kaikki olemme yksilöitä ja yksilöllisyyden tulisi vaikuttaa meistä tehtäviin diagnooseihin.

Oulussa on tehty tutkimus, jossa tarkasteltiin metsurien kolesteroliarvoja. Metsurien työskennellessä kovilla pakkasilla puunkaadossa, olivat kolesteroliarvot pitkälti yli 10. Kesäaikana ne puolestaan laskivat lähelle ”sallittuja” arvoja. Tätä selittää se, että kolesteroli kuljettaa suonistossa energiaa, jota esimerkiksi tarvitaan työskenneltäessä kylmissä oloissa. Jos tällaisissa oloissa kolesteroli on 3,5, niin työt jäävät tekemättä. Joko palelee tai sitten on niin paljon päällä, että puun kaato ei onnistu.

Itä-Suomen Yliopiston tekemässä tutkimuksessa todettiin, että statiinien käyttö lisää tyypin 2. diabetesriskiä. Sen lisäksi tutkimuksissa on todettu, että diabeetikolle statiinit saattavat aiheuttaa haavautumia jalkoihin. Diabetes itsestään aiheuttaa neuropatiaa, jota statiinien käyttö mahdollisesti vielä lisää. Tästä huolimatta diabeetikoille syötetään statiineja, vaikka rasva-arvot eivät olisi edes koholla!

Suomalaiset alkoivat siirtyä maataloustöistä lämpimiin tehtaisiin 1960-luvulla. Olosuhteiden muutokset merkitsivät sitä, että kolesterolin tarve energian siirtoon väheni oleellisesti. Tarve vastasi kesäolosuhteita. Sen jälkeen tapahtui evoluution kannalta nopea siirtyminen istumatöihin, jolloin kolesterolin tarve edelleen väheni. Ihmisen ruokailutottumukset eivät kuitenkaan muutu yhtä nopeasti. Sanotaan, että tekninen kehitys on miljoona kertaa nopeampaa, kuin ihmisen evoluutio eli sopeutuminen tekniseen kehitykseen.

Paras todiste ovat hyvin yleiset välilevyjen pullistumat ja muut selkävaivat. Ihmisen selkärangan rakenne on peruja ajalta ennen, kuin alkuihminen nousi pystyyn ja alkoi kävellä kahdella jalalla. Tämä vaihe on kestänyt ehkä 100 000 vuotta tai kauemmin. Muutos pystyasennossa kävelemisestä istuma-asentoon on ollut vielä nopeampi. Mitkä ovat fyysiset seuraukset, nähdään tulevaisuudessa.

Kun palataan takaisin statiineihin, niin itse käytin niitä noin 15 vuotta. Ne aiheuttivat pahenevan neuropatian, jonka johdosta kävely vaikeutui oleellisesti ja tasapaino alkoi olla kuin humalaisella merimiehellä. Olin sitten keskussairaalassa ortopedin vastaanotolla. Hän kehotti minua lopettamaan statiinien syömisen vaikka ihan kokeeksi. Kolmen viikon kuluttua pystyin kävelemään ilman sauvoja. Kahden kuukauden kuluttua lääkärini ihmetteli, mitä minun rasva-arvoilleni on tapahtunut, kun ne olivat laskeneet rajusti. Sanoin, että lopetin niiden statiinien syömisen.

Kerroin myös, että olin löytänyt netistä Harvardissa tehdyn laajan tutkimuksen, jossa todettiin yksiselitteisesti, että jopa kalanmaksaöljy on statiineja tehokkaampi rasva-arvojen alentaja. Nyt en ole käyttänyt statiineja yli viiteen vuoteen ilman minkäänlaisia ongelmia veren rasva-arvojen suhteen. Tässä lehdessä oli juuri (11.7.) artikkeli kolesterolista, ja siitä kuinka statiineja käytetään väärin. Uusia lääkkeitä kehitetään jatkuvasti, mutta Suomessa THL, FIMEA ja koko lääkärikunta on huumattu määräämään statiineja huolimatta niiden tehottomuudesta ja niiden aiheuttamista haitoista.

Kommentit pois päältä artikkelissa Statiinihuijaus

Euroopan Unionin valuvikoja

Euroopan Unionin valuviat ovat syvälle sen alkulähteillä. Euroopan parlamentin edeltäjiä olivat Euroopan hiili- ja teräsyhteisön yleinen edustajakokous, joka muodostui jäsenvaltioiden parlamenttien edustajista. Samalla periaatteella koottiin Euroopan yhteisöjen yhteinen Euroopan parlamentaarinen edustajakokous. Näihin elimiin jäsenmaiden hallitukset nimesivät ”hyvin” palvelleita poliitikkoja, joiden painoarvo kotimaan politiikassa oli huvennut. Koko asiaa ei pidetty merkityksellisenä.
Aluksi parlamentti olikin lähinnä kokeneiden poliitikkojen keskustelukerho, jolle poliittiset päättäjät antoivat lähinnä viihdearvoa. Elimen valta kuitenkin kasvoi 2000-luvulla kansallisten parlamenttien työtä ohjaavaksi ”Euroopan eduskunnaksi”. Voisi todeta, että häntä alkoi heiluttaa koiraa. Suomenkin ensimmäiset mepit valitsi eduskunta. Tässäkin valinnassa on samoja merkkejä poliittisesta palkitsemisesta, kuitenkaan aliarvioimatta ketään.
Nykyisen kaltaisen Euroopan parlamentin jäsenet eli epävirallisesti europarlamentaarikot tai tuttavallisemmin ”mepit” (MEP, Member of the European Parliament), on vuodesta 1979 valittu suorilla vaaleilla. Näissä vaaleissa korvattiin eduskunnan vuonna 1995valitsemat mepit.
Kaikissa maissa kuitenkin vaalien ehdokkaat nimeävät puolueet, joten puolueilla on mahdollisuus palkita pitkäikäisiä poliitikkoja laittamalla heidät ehdokkaiksi vaaleihin. Suomessa on kuitenkin joissakin puolueissa laitettu nuorempiakin poliitikkoja Euroopan parlamenttiin kasvamaan korkoa ja hyvä niin, koska nyt tarvitaan eduskunnassa kansainvälistä kokemusta ja näkemystä. Tämä alkaa nyt näkyä hallitusten kokoonpanoissa.
Suomessa peräänkuulutetaan vaikuttamista Euroopan parlamentissa. Vaikka suomalaiset mepit olisivat kuinka kyvykkäitä tahansa, niin vaikuttaminen on vaikeaa, jos suurin osa muista mepeistä on lähetetty parlamenttiin vain odottelemaan eläkepäiviä. Meppien keski-ikä on kuitenkin laskenut, koska uusista jäsenvaltioista on tullut parlamenttiin paljon nuoria edustajia.
EU:n nykyisen sotkuisen tilanteen selityksenä on kuitenkin ainakin osittain se, että alkuvaiheessa parlamentin meno oli hälläväliä-tyylistä. Tästä hyvänä esimerkkinä on Kreikka, jonka tiedettiin päässeen Euroopan Unioniin ”väärillä papereilla”. Vanhoilta ajoilta on myös selvinnyt, kuinka avustuksia jaettiin myös, miten sattuu. Tästä tällaisesta kärsivät etenkin Pohjoisen-Euroopan maat, joissa toimintakulttuuri oli säntillisempi.
Historiassa on riittävästi esimerkkejä siitä, kuinka väärille raiteille joutunut hallintokulttuuri muodostuu ”maan tavaksi”, jota on myöhemmin hirvittävän vaikea, ellei mahdotonta muuttaa. Voidaan varsin perustellusti sanoa, että EU on toistaiseksi ollut historiansa vanki. Viimeinen osoitus jahkailevasta ja hitaasta päätöksen teosta on pakolaiskriisi, jonka keskellä nyt elämme. Rajavalvonnan rakenteita aletaan rakentaa vasta nyt, kun miljoonat turvapaikanhakijat ovat jo täällä ja jäsenvaltiot ovat alkaneet suojata itseään aidoilla.
Paradoksaalista on myös terroristien pääsy vapaasti Eurooppaan. Tästä syytetään sitä, että tiedustelutieto ei ole liikkunut EU:n sisällä. Mitä ihmettä? Schengenin sopimus sallii vapaan liikkumisen myös terroristeille! Jo 9/11 tapahtumien jälkeen olisi pitänyt herätä perustamaan Eurooppaan European Intelligence Agency eli EIA keräämään ja jakamaan tiedustelutietoa. Sen sijaan nyt jokainen jäsenvaltio kerää ja säilyttää tiedot omana tietonaan.
Kun Suomessa on jälleen kerran herätty siihen todellisuuteen, että suljetun yhteiskunnan ja oman valuutan aikoina rakennettu byrokratia ei enää toimi vapaassa Euroopassa ja globaalissa maailmassa, niin samanlaisia valuvikoja on myös Euroopan Unionissa. Molemmissa tapauksissa on syytä katsoa peiliin ja laittaa asiat kuntoon.

Kommentit pois päältä artikkelissa Euroopan Unionin valuvikoja

WP Login