Posts Tagged ‘avoin talous’

Eurotalous

Nyt ollaan Suomeen perustamassa uutta taloustieteen huippuyksikköä. Siihen on tarkoitus palkat jopa 15 uutta professoria. Ajatus on sinänsä hyvä, mutta korvaan särähti pahasti nobelisti Holmströmin toteamus. Hän totesi, että Suomen kansantaloustiede on hyvin korkealla tasolla. Tätä en olisi oikein osannut odottaa taloustieteen nobelistilta. Ei ole olemassa mitään Suomen kansantaloutta ylipäätään. Elämme nyt eurotalouden aikaa.

Taloustieteilijä Adam Smith määritteli 1700-luvun puolivälissää kansantalouden. Sen keskeiseksi parametriksi tuli yksittäisen maan maantieteellisten rajojen sisällä tapahtuva tuotannon ja palvelujen arvo. 1930-luvulla John Maynard Keynes julkaisi omat teoriansa kansantaloudesta, joka on sen jälkeen jakautunut erilaisiin aateryhmiin. Etenkin yhdysvaltalaiset taloustieteilijät heittelevät ohjeitaan, vaikka hyvinvointivaltioiden taloudelliset rakenteet poikkeavat täysin heidän teoreettisesta tietoisuudestaan.

Kun kansantaloutta määriteltiin, olivat ajat täysin toisenlaiset kuin nyt. Suurin ero nykyiseen oli alueen eli valtion rajojen antama suoja, jonka taloudesta päätti pitkälle maan hallitus. Käytännössä hallitus päätti siitä, mitä tuotteita ja palveluja maassa oli mahdollista tarjota maan rajojen ulkopuolelta ja mihin hintaan. Maahan tuotavien tuotteiden hintoja kontrolloitiin tulleilla. Oma raha puolestaan antoi mahdollisuuden suojella omien tuotteiden kilpailukykyä.

Tässäkin kulkivat selkeät rajalinjat. Useimpien maailmanmarkkinoilla toimivien valtioiden valuutat olivat kelluvia. Valuuttojen arvo siis vaihteli valtioiden talouksien toimivuuden mukaan. Tällaisia talouksia kutsuttiin avoimiksi markkinatalouksiksi. Sen sijaan Suomi oli suljettu talous, jonka valuuttaa säädeltiin tarpeen mukaan devalvaatioilla. Tällainen maneeri on jäänyt suomalaisiinkin yliopistoihin, kun kukaan ei ole suljetun Suomen ajoilta keksinyt muutakaan toimintamallia. Kun kysyin asiasta LUT:n kansantaloustieteen luennolla viime vuosikymmenen lopulla, niin professori marssi ulos auditoriosta?

Miten kansantalous määritellään Suomessa nyt? Ei mitenkään! Suomi kuuluu EU:in ja markkinat ovat globaalit. Suomi päätti ennen jäsenyyttään noin 5 miljoonan ihmisen kansantaloudesta. Nyt olemme osa 500 miljoonan globaalia taloutta. Koska kaikki EU- ja euromaat ovat rakenteiltaan ja toimintamalleiltaan täysin erilaisia, ei jäljelle jää perinteisistä kansantalouden teorioista oikeastaan mitään. Lissabonin päätös tehdä EU:sta maailman kilpailukykyisin markkina-alue, osoittautui pilvilinnaksi viimeistään 2008 finanssikriisin jälkeen. Ennustin EU:n kilpailukyvyttömyyden kirjoituksissani jo 2005.

Nyt on syytä puhua vain kansallistaloudesta ja/ tai eurotaloudesta, joka on suuressa määrin alisteinen Brysselissä yhteisesti tehdyistä päätöksistä ja globaaleista markkinoista. Näitä voi toki yrittää juosta karkuun, mutta piiloon ei pääse. Euro määräytyy markkinoilla, mutta sitä on viimeisten vuosikymmenien aikana manipuloineet USA:n dollari ja Kiinan renminbi. EKP antoi jääräpäisesti euron vahvistua kilpailukyvyttömäksi toisten painaessa lisää rahaa koneet punaisina. EU:ssa ei ollut osattu valmistautua etenkään dollarin syöksyyn tässä mittakaavassa.

Yhteisvaluutta määräytyy markkinoilla ja Euroopan Keskuspankissa (EKP). Erityisen vaikeaa tämän tajuaminen näyttää olevan Palkansaajien tutkimuslaitokselle (PT). Tämä ”tutkimuslaitos” pyrkii edelleen tarkastelemaan taloutta subjektiivisten saavutettujen ja ay-liikkeen etujen näkökulmasta. Subjektiivisuus ja oman asian esiin nostaminen taloudellisen tutkimuslaitoksen statuksen alla, toimii paremmin kuin yksittäisen poliitikon jorinat!

Vanhaa fraasia käyttääkseni Suomi on tilanteessa, jossa se joko sopeutuu uuteen taloudelliseen maailmaan tai itkee ja sopeutuu. Kiky sopimus on vain jonkinlainen hallituksen märkäuni siitä, mihin suuntaan pitäisi mennä. Riittävä se ei ole pitkän aikavälin isossa kuvassa. Toivoa sopii, että tämä 15 professorin uusi huippuyksikkö saa taottua järkeä konsensuskolmikantaan!

Kommentit pois päältä artikkelissa Eurotalous

WP Login