Archive for the ‘yleistä’ Category

Julkisen sektorin sähköiset palvelut

Kun lääkärin määräämät lääkkeet ovat pitkään olleet Suomesta loppu, jouduin tilaamaan niitä Saksasta. Sielläkään ei ollut samannimistä lääkettä, mutta korvaavia löytyi. Se oli kuitenkin alkuperäistä kotimaassa joskus myynnissä ollutta lääkettä n. kolme kertaa kalliimpaa. Päätinkin kokeilla, kuinka Kelasta haetaan tuontilääkkeelle korvausta.

Menin siis kela.fi/lomakkeet-sivustolle etsimään sopivaa lomaketta. Sieltä löytyi kuitenkin vain lomakkeita, joiden selitys alkoi: Jos olet ollut ulkomailla. Ne eivät kuitenkaan näyttäneet soveltuvan netistä tilattujen tuontilääkkeiden korvaushakemuksiksi. Laitoin sitten palautuskaavakkeeseen asiasta palautetta ja lisäsin loppuun oman sähköpostiosoitteeni. Olin varsin tietoinen, että kun palautteessa ei ollut palautteen palautteelle osoitetta, niin todennäköisesti niitä ei lue kukaan.

No menin sitten kohtaan sähköiset palvelut ja kirjauduin pankkitunnuksilla. Ensimmäiseksi pyydettiin tarkistamaan omat yhteystiedot. Sieltä avautui lomake, jossa oli nimeni, vaimoni nimi ja katuosoite.  Lisäsin siihen puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteen ja klikkasin lähetä. Sitten ilmestyikin vihaisen oloinen punainen teksti: Lisää päivämäärä. Ilmoita avopuolison tiedot. Ja tosiaan lomakkeessa kysyttiin avopuolison nimeä, henkilötunnusta, osoitetta ja eroamispäivää. Mitä ihmettä, vaatiiko Kela siis, että pitää olla vaimon lisäksi avovaimokin.

No kun en saanut yhteystietojani lähetettyä ilman avovaimoa, niin palasin takaisin viestiosioon ja kirjoitin sinne viestini. Mutta siihenkin tuli vastaus: On tapahtunut virhe. Yritä uudelleen tai kirjaudu ulos! Yritin tätä useana päivänä, mutta koskaan en saanut viestiä läpi. Sitten huomasin ilmoituksen: jos sinulla on vaikeuksia, niin ota yhteyttä tekniseen palveluun.

Klikkasin käskystä teknistä palvelukohtaa, mutta sieltäkään ei löytynyt yhteystietoja. Sivulla oli ainoastaan nämä tyypilliset logot esim. Facebook. No klikkasin sitten sitä ja kun se avautui, niin siellä oli teknisetpalvelut@? Laitoin sitten ongelmani Facebookiin ja lähetin vielä viestin osoitteeseen teknisetpalvelut@kela.fi. Viesti ei ole palautunut, joten se on mennyt perille, mutta viikkoon ei ole kukaan vastannut?

Henkilökohtaista palvelua varten olisi pitänyt Kelan paikallisesta toimipisteestä varata aika, mutta kun sinnekään ei olut sähköpostia. Yritin soittaa, mutta: olette jonossa sijalla …. 11! Kirsikkana kakun päälle sain postista sähköpostia:” Osoitteeseen XXX on tulossa lähetys XXX seuraavien päivien aikana (arkisin klo 8:00-16:00). Jos et ole paikalla, se viedään noudettavaksi Kauppakatu 13, Lahti. Jos haluat muuttaa toimitustapaa, pääset vaihtoehtoihin tästä: https://isms.fi/a/P1luxuT   vastaus tänään klo 18:00 mennessä. Valitettavasti en sattunut olemaan kotona tänään!

Koneeni Norton ilmoitti, että linkki ei ole turvallinen. Päätin kuitenkin kokeilla. Siellä oli kolme vaihtoehtoa; lähetyksen voi toimittaa pakettiautomaattiin, jos mahtuu. Automaatin osoitetta ei ollut, eikä kysytty. Toinen lähetyksen voi jättää oven ulkopuolelle ja lähetti voi itse kuitata lähetyksen luovutetuksi. Mitä ihmettä? Onko tämä edes postilain mukaan mahdollista. Tuli aika turvaton olo, joten jäin odottelemaan, tuleeko lähetys perille, tuleeko ilmoitus postitse vai tekstiviestinä. Nyt on useampi päivä odoteltu toimitusta lähipäivinä. Katsoin vielä postin seurannasta. Siellä oli viesti, että asiakkaalle on ilmoitettu sähköpostilla, mutta ei ole vastattu. Mitä olisi pitänyt vastata?

Jos joku edellisen perusteella ajattelee, että julkiset sähköiset palvelut ovat pelkkä vitsi, niin hän on varmaan aivan oikeassa. Hallitusta myöden kansalaisia kehotetaan käyttämään sähköisiä palveluita ihan karttakepillä huitoen. Se on niin väärin, kun julkinen sektori ei edes itse osaa luoda niitä sähköisiä palveluitaan!

Kommentit pois päältä artikkelissa Julkisen sektorin sähköiset palvelut

Eläkkeiden leikkaus


Eläkkeiden leikkaus ei ole kovin yksinkertainen tehtävä, koska eläkelakejakin on monta. Työeläkelakeja ovat merimieseläkelaki, yrittäjän eläkelaki, maatalousyrittäjän eläkelaki, julkisten alojen eläkelaki, ortodoksisesta kirkosta annettu laki, Suomen Pankista annetun lain 2 momentin 6 kohdan nojalla annettu eläkesääntö ja eräiden valtakunnassa voimassa olevien valtion eläkkeitä koskevien säännösten soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annettu maakuntalaki.

Ensimmäiseksi pitää priorisoida, minkä ryhmän eläkkeitä leikataan. Maatalousyrittäjien ja yrittäjien eläkkeet ovat siksi pieniä, että leikkaukset jouduttaisiin kompensoimaan erilaisilla sosiaalisilla tuilla. Jos taas leikattaisiin vain erittäin korkeita eläkkeitä, niin hyöty jäisi melko pieneksi. Lisäksi tulisi eteen perustuslaillisia tasavertaisuusongelmia.

Ihan matemaattisesti tämän hetken tilanteen mukaan eläkekassojen varat riittävät noin sadaksi vuodeksi. Eläkkeensaajien määrä puolestaan alkaa laskea voimakkaasti jo 30 vuoden kuluttua. Silloin suuret ikäluokat eivät enää kuluta eläkekassojen varoja. Toisesta päästä puolestaan ikäluokat pienenevät kovaa vauhtia syntyvyyden laskiessa. Voikin olla, että eläkeläisten suurin ryhmä ovat maahan muuttaneet. Nuorten olisi nyt syytä panna jäitä hattuun ja laskeskella asioita tarkemmin.

Lopuksi nuorten on myös pohdittava, ovatko he itse valmiita huolehtimaan vanhemmistaan hautaan asti, kun eläkkeet on leikattu sellaisiksi, että niillä ei enää pärjää. Ennen nykyisiä eläkelakeja, perheiden lapsimäärät olivat suuria, koska lapset olivat vanhempiensa ainoa eläketurva. Jättäisikö siis nykyinen sukupolvi vanhempansa heitteille, kun yhteiskunta on näin jo melkein tehnyt vanhuksille?

Kommentit pois päältä artikkelissa Eläkkeiden leikkaus

Lääkkeiden saatavuus


Euroopan yhteinen lääkevirasto EMA valvoo keskitetysti EU-alueen lääkkeiden turvallisuutta ja saatavuutta. Suomessa Fimea on eräänlainen päällekkäisorganisaatio, joka tekee kansallista valvontaa eli samoja asioita kuin EMA. Miksi? Fimean voimattomuus nykyiseen lääkepulaan on nyt paljastunut, kun suuria määriä tärkeitä ja välttämättömiä lääkkeitä ei ole Suomessa saatavilla. Fimea on täysin voimaton tilanteen edessä. Se voi ainoastaan heristellä sormeaan tukkureille ja apteekeille.

Sormen heristely ei kuitenkaan auta mitään. Suomi on lääketeollisuudelle pieni syrjäalue, jonne lääkkeitä saadaan silloin, kun laajemmilta markkinoilta riittää. Mielenkiintoista tilanteessa on se, että jossain päin Suomea lääkkeitä saattaa olla. Kun Lahden apteekeista lääke oli loppu, googlasin lääkettä nimellä. Kuinka ollakaan lääkettä oli saatavana Yliopiston Apteekista Kemissä.

Ongelma kuitenkin oli, että lääke olisi pitänyt käydä hakemassa sieltä henkilökohtaisesti. Minun olisi siis pitänyt matkustaa hiilineutraalisti Lahdesta Kemiin noutamaan lääke. Kela kieltäytyi maksamasta matkakustannuksia. Näin meistä huolehditaan kohdusta hautaan! Olisikohan ideaa perustaa kansallinen tietopankki, jossa olisi kaikki maassa olevat lääkkeet? Apteekit voisivat sitten lähettää niitä toisilleen. Apteekkien nykyisillä katteilla lähetyskulut eivät voi olla este.

Mitä sitten lääkkeiden hinnoitteluun tulee, niin kaikki kansainväliset yhtiöt käyttävät hinnoittelussaan kohdemaan ostovoimaa olipa tuote mikä tahansa. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. hampurilainen on Suomessa kalliimpi kuin Eestissä tai Latviassa, koska suomalaisilla on enemmän rahaa käytössään. Kansainväliset yritykset käyttävät hintoja suunnitellessaan ns. Mac Indeksiä (https://themacindex.com/). McDonalds ylläpitää tätä indeksiä, koska sillä on tarvittava tieto eri puolilta maailmaa. Näin hinnoitellaan myös lääkkeet.

Poikkeus lääkkeiden hinnoittelussa tapahtuu silloin, kun lääkepatentti on vielä voimassa. Silloin hinnat eivät riipu ostovoimasta, vaan ne ovat kustannuspohjaisia ja niissä on ”kermankuorintalisä”. Suomessa lääkkeiden hinnoittelussa on otettu huomioon myös Kelakorvaus. Kun vertaa hintoja eurooppalaisiin nettiapteekkien hintoihin, niin niiden hinnat ovat jotakuinkin Suomen Kelakorvausta edullisempia. Jos Suomessa haluttaisiin mittavia säästöjä, niin kannattaisi hieman miettiä asiaa.

Jos vaikka otettaisiin mallia Eestistä? Toisaalta, kun tilaa vaikkapa saksalaisesta apteekista lääkkeen, niin Kelakorvauksen voi hakea Kelasta jälkikäteen. Oma kokemukseni kuitenkin vuosien takaa on, että Kela ei maksa samaa rahallista korvaus kuin suomalaisesta apteekista ostetussa lääkkeessä. Minulle korvattiin kyllä sama prosentuaalinen summa kuin suomalaisesta lääkkeestä, mutta rahassa se oli pienempi, koska lääke oli halvempi. Toivottavasti käytäntö on muuttunut.

Suomi on ollut jo pitkään EU:n jäsen, mutta meillä on edelleen käytäntöjä, jotka ovat ajalta ennen jäsenyyttä. Olen suurimman osan ikääni kiertänyt maailmaa ja joskus ovat lääkkeetkin päässet loppumaan. Silloin olen mennyt lääkepurkkini kanssa paikalliseen apteekkiin ja aina olen saanut lääkkeet ilman reseptiä. Maailmalla hätä ei lue lakia! Voisin vielä kertoa tarinan kiinalaisesta apteekista, jossa ovat rinnakkain resepti- ja modernit lääkkeet ja tuhansia vuosia vanhat kiinalaiset luonnon lääkkeet, mutta se onkin jo toinen juttu. Tosiasia on kuitenkin se, että suurin osa lääkkeistä on syntetisoituja luonnon johdannaisia.    

Kommentit pois päältä artikkelissa Lääkkeiden saatavuus

Bakteerit ja terveys


Ihmisen suolistossa elelevät bakteerit ovat nisäkkäiden evoluution kannalta välttämättömiä. Sika on erinomainen esimerkki suolistobakteerien tärkeydestä. Sika voi syödä ihan mitä tahansa, eikä sapuskastaan sairastele. Vuosituhansia siat ovat syöneet Suomessakin mm. ruoan tähteitä. Sitten iski täällä taas kerran hygieniavimma ja ruoantähteiden syöttäminen sioille kiellettiin. Suurin kärsijä tässä kiertotalouden helmessä oli Puolustusvoimat.

Ihmisen suolistossa tärkeitä ovat maitohappobakteerit. Eri muodissaan niitä on ollut käytössä vuosituhansia eri puolilla maailmaa. Täällä pohjoisella pallonpuoliskoilla maitohappobakteerien lähteitä ovat olleet mm. maito, hapanjuureen tehty leipä, hapankaali ja suolakurkku. Hapankaali ei ole meillä yhtä yleinen kuin Saksassa ja Itä-Euroopassa. Hapankaali oli kuitenkin merenkulkijoille elinehto. Se nimittäin maitohappobakteerien lisäksi sisälsi C-vitamiinia, jolla torjuttiin pitkillä merimatkoilla keripukkia.

Kaupungistuminen ja teollinen vallankumous aiheuttivat sen, että hapattamalla ja juuriin tekemällä edellä mainitut elintarvikkeet ryhdyttiin valmistamaan nopeammilla tavoilla. Leivontaan ratkaisu oli hiiva, jolla taikina saatiin paistovalmiiksi nopeasti ja ilman suurta vaivaa – teollisesti. Kaupassa on herkkukurkkuja ja suolakurkkuja. Herkkukurkkujen valmistukseen käytetään etikkaa ja sokeria, jolla saadaan käyttäjän makuaisti helposti huijattua. Suolakurkun valmistus pitäisi tapahtua maitohappojen avulla, mutta mene ja tiedä. Hapankaalin kanssa pitää olla varovainen, koska teollisesti valmistettaessa siihen käytetään etikkaa.

Mielenkiintoinen kehitys on tapahtunut Eestissä, jossa hapankaali, hapanleipä ja suolakurkut olivat yleistä ravintoa Neuvostotaikana. Silloin oli 2-tyypin diabetes melko tuntematon käsite. Nyt 2000-luvulla se on räjähtänyt Eestissä käsiin. Valmisruoat ja roskaruoka eivät sisällä tarvittavaa maitohappobakteerien määrää, joten yhteys diabetekseen on aika ilmeinen. Toki asiasta löytyy tutkimustakin.

Maitohappobakteeri, mistä sitä sitten saadaankin, kiinnittyy suolen sisäpintaan ja tehostaa suoliston omien bakteerien toimintaa. Yleisin lähde on kuitenkin purkkitavaraa, mutta maku ei kyllä pärjää leivälle, kurkulle ja hapankaalille. Ulkomaanmatkoille purkkitavaraa voi ottaa mukaan ja kokeilla toimiiko se paikallisessa bakteeriympäristössä. Luonnollisesta ravinnosta saatu maitohappobakteerikanta on kuitenkin todistettu toimivaksi vuosituhansien saatossa. Pillerit ovat kovin nuori, mutta Mooses on Mooses ja bisnes on bisnes!

Hapanjuureen leipominen on perinteisesti siirtynyt suvussa äidiltä tyttärille, mutta viime vuosikymmeninä ketju on alkanut pätkiä. Etelä-Suomen Sanomien ruokalassa järjestettiin 11.5. lauantaina perinnettä elvyttävä koulutustilaisuus. Osallistujista vain kolme oli miehiä, mutta tasa-arvoisuuden vuoksi voisihan leipomisperinne siirtyä myös isiltä pojille – eikö? Asiasta ei varsinaisesti keskusteltu, mutta itse koin osallistumiseni nyrkin puimisena teollisuudelle. Jos ette valmista meille juureen leivottuja leipiä, niin sitten leivomme leipämme itse!

Kommentit pois päältä artikkelissa Bakteerit ja terveys

Statiinihuijaus

Statiinilääkkeet ovat erinomainen osoitus siitä, kuinka lääkkeillä voidaan tehdä rahaa huijaamalla periaatteessa koko maailmaa. Statiinit ovat yleisin veren rasva-arvojen eli kolesterolin ja triglyseridien alentamiseen tarkoitettu lääkitys. Jo nyt on olemassa jo liki 1000 eri puolilla maailmaa tehtyä  tieteellistä tutkimusta, jotka kyseenalaistavat niin statiinien rasva-arvoja alentavat vaikutukset kuin kolesterolin aiheuttaman sydäninfarktiriskinkin.

Koko ihmisen verenkuvaa ja veriarvoja verrataan keskiarvoihin, jotka vaihtelevat maittain. Kuinka tahansa, mutta onko kukaan koskaan nähnyt, miltä keskiarvoihminen näyttää? Onko meillä kaikilla esimerkiksi keskiarvoiset sormenjäljet? Lääketiede ei ole mitään eksaktia tiedettä, vaan kaikki olemme yksilöitä ja yksilöllisyyden tulisi vaikuttaa meistä tehtäviin diagnooseihin.

Oulussa on tehty tutkimus, jossa tarkasteltiin metsurien kolesteroliarvoja. Metsurien työskennellessä kovilla pakkasilla puunkaadossa, olivat kolesteroliarvot pitkälti yli 10. Kesäaikana ne puolestaan laskivat lähelle ”sallittuja” arvoja. Tätä selittää se, että kolesteroli kuljettaa suonistossa energiaa, jota esimerkiksi tarvitaan työskenneltäessä kylmissä oloissa. Jos tällaisissa oloissa kolesteroli on 3,5, niin työt jäävät tekemättä. Joko palelee tai sitten on niin paljon päällä, että puun kaato ei onnistu.

Itä-Suomen Yliopiston tekemässä tutkimuksessa todettiin, että statiinien käyttö lisää tyypin 2. diabetesriskiä. Sen lisäksi tutkimuksissa on todettu, että diabeetikolle statiinit saattavat aiheuttaa haavautumia jalkoihin. Diabetes itsestään aiheuttaa neuropatiaa, jota statiinien käyttö mahdollisesti vielä lisää. Tästä huolimatta diabeetikoille syötetään statiineja, vaikka rasva-arvot eivät olisi edes koholla!

Suomalaiset alkoivat siirtyä maataloustöistä lämpimiin tehtaisiin 1960-luvulla. Olosuhteiden muutokset merkitsivät sitä, että kolesterolin tarve energian siirtoon väheni oleellisesti. Tarve vastasi kesäolosuhteita. Sen jälkeen tapahtui evoluution kannalta nopea siirtyminen istumatöihin, jolloin kolesterolin tarve edelleen väheni. Ihmisen ruokailutottumukset eivät kuitenkaan muutu yhtä nopeasti. Sanotaan, että tekninen kehitys on miljoona kertaa nopeampaa, kuin ihmisen evoluutio eli sopeutuminen tekniseen kehitykseen.

Paras todiste ovat hyvin yleiset välilevyjen pullistumat ja muut selkävaivat. Ihmisen selkärangan rakenne on peruja ajalta ennen, kuin alkuihminen nousi pystyyn ja alkoi kävellä kahdella jalalla. Tämä vaihe on kestänyt ehkä 100 000 vuotta tai kauemmin. Muutos pystyasennossa kävelemisestä istuma-asentoon on ollut vielä nopeampi. Mitkä ovat fyysiset seuraukset, nähdään tulevaisuudessa.

Kun palataan takaisin statiineihin, niin itse käytin niitä noin 15 vuotta. Ne aiheuttivat pahenevan neuropatian, jonka johdosta kävely vaikeutui oleellisesti ja tasapaino alkoi olla kuin humalaisella merimiehellä. Olin sitten keskussairaalassa ortopedin vastaanotolla. Hän kehotti minua lopettamaan statiinien syömisen vaikka ihan kokeeksi. Kolmen viikon kuluttua pystyin kävelemään ilman sauvoja. Kahden kuukauden kuluttua lääkärini ihmetteli, mitä minun rasva-arvoilleni on tapahtunut, kun ne olivat laskeneet rajusti. Sanoin, että lopetin niiden statiinien syömisen.

Kerroin myös, että olin löytänyt netistä Harvardissa tehdyn laajan tutkimuksen, jossa todettiin yksiselitteisesti, että jopa kalanmaksaöljy on statiineja tehokkaampi rasva-arvojen alentaja. Nyt en ole käyttänyt statiineja yli viiteen vuoteen ilman minkäänlaisia ongelmia veren rasva-arvojen suhteen. Tässä lehdessä oli juuri (11.7.) artikkeli kolesterolista, ja siitä kuinka statiineja käytetään väärin. Uusia lääkkeitä kehitetään jatkuvasti, mutta Suomessa THL, FIMEA ja koko lääkärikunta on huumattu määräämään statiineja huolimatta niiden tehottomuudesta ja niiden aiheuttamista haitoista.

Kommentit pois päältä artikkelissa Statiinihuijaus

Remonttien sudenkuopat

Kasvava määrä taloyhtiöitä on mittavassa remonttien tarpeessa. Suuri maaltamuutto aalto alkoi 50-luvun lopulla ja jatkui aina 80-luvulle saakka. Nyt nämä rakennukset vaativat mittavia peruskorjauksia. Kun vanhoja kiinteistöjä ryhdytään peruskorjaamaan, niin on välttämätöntä tietää, kuinka ne on rakennettu. Useimmissa tapauksissa ei ole olemassa alkuperäisiä piirustuksia, työselityksiä eikä työmaakokousten pöytäkirjoja, joista talon rakennushistoria selviäisi.
Taloyhtiöiden ongelmat remonttien suhteen johtuvat pitkälti siitä, että yhtiöiden hallituksissa ei ole rakennusalan osaamista. Hallitukset valitaan useimmiten muilla kuin ammattitaidollisilla perusteilla. Siksi olisikin syytä valita taloyhtiöiden hallituksiin ainakin remonttien ajaksi henkilöitä, joilla on edes jonkinlaista tietoa rakentamisesta. Asiat heitetään useimmiten isännöitsijälle, joka ei välttämättä ole rakennusalan osaaja.
Joissakin tapauksissa rakennuksen purkaminen on edullisin vaihtoehto. Koulurakennukset ovat Lahdessakin hyvä esimerkki tällaisista rakennuksista. Nämäkään rakennukset eivät välttämättä olisi vielä purkukunnossa, mutta ne on matkan varrella pilattu osaamattomalla hoidolla. Jos remonttien suunnittelijoilla olisi ollut tiedossa valmistustekniikat ja sen aikaiset rakennusmateriaalit, niin ehkä nämäkin rakennukset olisi voitu pelastaa. Hyvä keino on myös ennen varsinaista remonttia avata vähän rakenteita sieltä täältä. Silloin voi päätellä, miten edetä.
Myös hiljainen tieto eli perimätieto on katoamassa, eikä jäljellä olevaakaan arvosteta. Suuren 90-luvun laman aikana hallitus päätti suuressa viisaudessaan nostaa rakentamisen tasoa ja lakkautti rakennusmestarien koulutuksen. Ajatus oli, että AMK-insinöörit korvaavat työmailla rakennusmestarit.
Kiertäessäni Suomen rakennustyömaita työmailla oli vain vanhenevia eläkettä odottavia vanhan koulun rakennusmestareita. AMK-insinöörejä oli vain vastaavista työnjohtajista muutama prosentti. Useammalla työmaalla minulle sanottiin, etteivät insinöörit tänne tule säiden armoille. Insinöörin habitukseen kuuluu komea kirjoituspöytä ja liikennevalot ovella.
Perinteinen rakennusmestarien koulutus, josta Lahtikin oli aikoinaan kuuluisa, oli jo lähtökohtaisesti erilainen. Päästäkseen edes pääsykokeisiin piti olla 24 kuukauden työkokemus rakennustöissä. Suurin osa opiskelijoista tulikin opiskelemaan käytyään ensin alan ammattikoulun ja oltuaan muutaman vuoden töissä. Motivaatio ja lähtökohdat olivat tyystin erilaiset kuin nyt.
Rakennustekniikka ja materiaalit ovat radikaalisti muuttuneet vuosien varrella. Kun näitä nyt kosteusvaurioista ja homeesta kärsiviä julkisia rakennuksia rakennettiin, niin mineraalivillaeristeet olivat juuri tulossa markkinoille. Ne tulivat Suomeen täysin erilaisista sääolosuhteista. Eristeiden valmistajillakaan ei ollut minkäänlaista käsitystä tai ohjeistusta niiden käytöstä. Sanottiin vain, että ei kosteus mitään haittaa, nehän ovat mineraalia, eivätkä mätäne!
Alussa tehtiin monenlaisia virheitä, mutta nopeasti tuli muovinen kosteussulku lämpöeristeen lämpimälle puolelle. Tämä toimikin hyvin alkuperäisissä painovoimailmastoiduissa rakennuksissa. Korvausilmaa tuli rakenteiden raoista ja sisäilma meni hormeista ulos. Sisällä oli siis lievä ylipaine ja kosteus tiivistyi kosteussulkuun.
Sitten keksittiin koneellinen ilmanvaihto ja vanhoihin rakennuksiin otettiin yleensä käyttöön ensin ilmanpoisto. Tämä synnytti sisätiloihin lievän alipaineen, joka muutti kosteuden kulkusuunnan niin, että kosteus alkoikin tiivistyä kosteuseristeen väärälle puolelle ja imeytyi mineraalivillaeristeisiin. Kun ilmastoinnin suunnittelijat eivät tunteneet rakennuksen fysiikkaa, niin lopputulos on nyt nähtävissä – ja maksettavissa.
Rakenteiden turmeleminen ei kuitenkaan päättynyt tähän, vaan seuraavaksi poistoilmaa alettiin korvata syöttämällä koneellisesti myös korvausilmaa. Sitten jossain vaiheessa keksittiin, että tällainen ilmastointihan on kallista, eikä sitä tarvita öisin ja viikonloppuisin ja ilmastointi suljettiin. Kun rakennukset oli rakennettu, niin niitä ei ollut suunniteltu lainkaan koneelliselle ilmastoinnille. Muistan, että asiasta varoiteltiin jo aikoinaan, mutta varoitukset kaikuivat kuuroille korville. Ajateltiin, että mitä ne huru-ukot horisevat. Hurumestarit olivat kuitenkin oikeassa. Kun toimii veronmaksajien piikkiin, niin ei tarvitse kuunnella kuin itseään.
Suurin vastuu on kuitenkin aina rakennuttajalla. Kaupungin rakennuttajaorganisaation osaamattomuus tulee ilmi jokaisessa käänteessä aina ilmastointien suunnittelusta remontteihin ja niiden valvontaan. On aivan selvää, että urakoinnissakin tilaisuus tekee varkaan ja mutkia vedetään suoriksi, ellei kukaan valvo työtä. Nykyisinhän ei ole rakennuttajan puolesta edes valvojaa työmailla. Yleensä takuuaika on niin lyhyt, että pahatkaan mokat eivät paljastu takuuaikana. Voimmekin luottavaisina odottaa, että tulevaisuudessa tulemme näkemään vielä lisää kalliita remontteja ja rakennusten purkamisia.
Sitä purkaa, minkä huonosti rakentaa! Väärässä paikassa säästäminen näkyy sitten budjeteissa.

Kommentit pois päältä artikkelissa Remonttien sudenkuopat

Viha ja rasismi

Kun esisuomalainen rakensi joen törmälle hirsimajaansa, hän näki, kuinka joen yläjuoksulta kellui puun lastu alavirtaan. Hän kirosi itsekseen ja lähti kirves olalla etsimään tunkeilijaa. Kun Suomi alkoi muuttua agraariyhteiskunnaksi, talot rakennettiin tilojen keskelle, toisin kuin muualla. Muualla maailmassa tilat olivat kylien ympärillä. Suomalainen on siis jo aikojen alusta ollut tarkka reviiristään. Heimosodat ovat suomalaista historiaa. Suomalainen ei ole vieläkään oikein sopeutunut kerrostaloasujaksi.
Vihanpito muuttuu rasismiksi silloin, kun se alkaa kohdistua erilaisuuteen ulkonäössä, kulttuurissa, käytöksessä jne. Kun Suomi alkoi vaurastua sotakorvausten jälkeen, alkoi ulkomaanmatkailu kasvaa. Koska Suomessa alkoholijuomat olivat verotuksen vuoksi hyvin kalliita, matkoilla ryypättiin. Halpa viina oli suuri houkutustekijä ja koska se oli halpaa, sitä piti juoda varastoon kuin kamelit vettä.
Tämä alkoholiturismi aiheutti sen, että ei juuri jäänyt aikaa tutustua ulkomaisiin kulttuureihin ja kansoihin. Ulkomaalainen oli vain joku, joka kantoi halpaa viinaa pöytiin. Sodan käynyt sukupolvi ryyppäsi unohtaakseen. Mutta kun kehitys kehittyy, niin nyt roudataan Virosta viinaa kotiin. Uusien sukupolvien mukana on kehitystä tapahtunut parempaan suuntaan kielitaidon ja juomatapojen parantuessa.
Eräs yrittäjäystäväni tarvitsi 1970-luvulla työvoimaa, jota silloin ei Suomesta ollut saatavilla. Hän päätti rekrytoida ulkomaista työvoimaa, mutta heille piti rakentaa asuntoja. Hän rakensi useamman rivitalon. Kun sitten näitä työperäisiä maahanmuuttajia alkoi saapua, niin tulivat myös sosiaaliviranomaiset. He määräsivät, että työntekijöitä pitää kotouttaa Suomeen ja he voivat aloittaa työt vasta kahden vuoden kuluttua. Homma meni siis niin sanotusti poskelleen ja lietsoi pienellä paikkakunnalla vihaa.
Itselläni on ollut useita maahanmuuttajia vuokralaisina. Heidän vuokransa on maksanut koko ajan sosiaalitoimi. Vuokralaiset olivat hyviä ja pitivät asunnot siisteinä ja kunnossa. Naapurusto kuitenkin kyräili, koska suomalaisten piti käydä töissä, kun maahanmuuttajat elivät heidän kustannuksellaan. Tämä lietsoi kateutta. Syyllinen oli kuitenkin auttava yhteiskunta, ei pakolainen.
Itse olen asunut ja työskennellyt useissa eri maissa. Työni puolesta olen joutunut matkustelemaan ympäri maailmaa. Aloitin Ruotsista 1960-luvun alussa. Me suomalaiset olimme silloin mamuja. Me siivosimme, tiskasimme, olimme töissä viinatehtaissa ja muissa sellaisissa töissä, jotka eivät ruotsalaisille kelvanneet. Meitä ei sinänsä kohdeltu rasistisesti, mutta ylenkatsottiin kyllä. Sen jälkeen muualla minua on kohdeltu hyvin ja vertaisena. Joskus pubimikko on jopa huutanut, että hei täällä on suomalainen. Sitten sitä onkin hukkunut kysymysten tulvaan.
Minut on siis nykytermien mukaan sierrätetty. Mahdolliselle suomalaiselle rasismille on varmaan monia syitä, mutta yksi suuri syy on valtion maahanmuuttopolitiikka, joka mahdollistaa kateuden syntymisen. Jos itse joutuu seisomaan ruokajonossa, kun maahanmuuttaja pakolainen saa kaiken sossusta kuin apteekin hyllyltä, niin suomalaisella alkaa pistää vihaksi. Parasta kotouttamista on työ. Olisikin syytä harkita maahanmuuttajien työllistymisen tukemista.
Olen toiminut luennoitsijana eri korkeakouluissa eri kulttuureista tuleville ihmisille. Minua alkoi ihmetyttää se, että vaikka he olivat saaneet työpaikan Suomessa, niin valmistumisen jälkeen heidän piti poistua maasta ja hakea työlupaa kotimaastaan käsin. Täysin idioottimaista. Suomalaiset yritykset tarvitsevat ihmisiä, jotka ymmärtävät ja osaavat toimia vieraissa kulttuureissa, mutta kakkua ei voi syödä ja säästää!.
Mitä sitten tulee näihin somen vihapuheisiin ja viesteihin, niin epäilen suuresti, että siellä on myöskin jokin trolliryhmä, joka ahkeroi näiden kanssa. Joistakin näkemistäni viesteistä voi päätellä, että suomi on aika heikkoa ja heikompaa kuin Pietarin trolleilla. Saattaakin olla niin, että kyseessä on pieni ryhmä elämässään jalkoihin jääneitä, jotka hakevat vihaansa lohtua rasismista ja vihaavat kaikkea, minkä katsovat vievän jotain heiltä.
Suomi tarvitsee tulevaisuudessa etenkin työperäisiä maahanmuuttajia. Tulevan hallituksen onkin katsottava hyvin tarkkaan peiliin, ettei syrji kantaväestöä pakolaisia paapomalla. Jos näin on pakko tehdä, niin asiat pitää perustella niin, että kaikki ymmärtävät. Varsinainen sierrätys on aloitettava jo peruskoulusta viemällä kouluihin ihmisiä eri kulttuureista kertomaan itsestään ja kotimaastaan.

No Comments »

Takapenkin Taavi

Näin kuvailee Iiro Viinanen itseään kirjassaan Vaaran Vuodet 1991 – 1995. Kirja on puhtaaksi kirjoitettu päiväkirja, joka kuvaa enemmän ministerin tuntoja, kuin analysoi noiden vuosien tapahtumia. Mielenkiintoista kirjassa on se, että se voisi kuvata yhtä hyvin vuosia 2011 – 2014. Niin samanlaisia asioita pohditaan edelleen.
Kirja osoittaa selvästi, että poliittinen muisti on niin lyhyt, että se ei opi historiastaan mitään. Ehkä toinen syy on se, että konkaripoliitikot elävät vielä ”vanhoja hyviä aikoja”, jolloin oma suu oli lähempänä kuin äänestäjien suut. Edes Kataisen suudelma ei herättänyt Suomi-neitoa Ruususen unesta. Tämä on merkki siitä, että vanhat panevat uudet kansaedustajat nopeasti päiväjärjestykseen ja mikään ei muutu.
Toinen mielikuvia herättävä seikka on se, että vaaran vuosien eduskunta oli ulkona valtakunnan taloudellisesta tilanteesta kuin käki kellostaan kuten nytkin. Kirja antaa hyvän kuvan siitä tilanteesta, jossa oltiin edellisten hallitusten jäljiltä. Tätä piti Viinasen takoa kansanedustajien päihin. Edes Liisan listat eivät kunnolla menneet jakeluun.
Viinanen ihmettelee aluksi, miksi tällainen Takapenkin Taavi nimitetään valtiovarainministeriksi. Jatkossa herää kuitenkin epäilys, että vanhat konkarit olettivat valinneensa miehen, jota voi pompotella mielensä mukaan ja heitellä poliittisia kolmen pisteen koreja halutessaan. Kun tämä oletus osoittautui vääräksi, niin sitten konkarit pettyivät pahanpäiväisesti ja yrittivät useaan kertaan vaihtaa Viinasen johonkuhun nöyrempään, siinä onnistumatta.
Devalvaatiota Viinanen vastusti niin, että löi jopa vetoa sitä vastaan. Hän ei kuitenkaan päiväkirjassaan halunnut ottaa esiin sitä tosiseikkaa, että Ahon – Viinasen hallitus sai devalvaation perintönä edellisiltä hallituksilta ja Suomen Pankin täysin ala-arvoiselta toiminnalta. Tavoitteellisella markan vahvistamisella oli luotu pohja markan kelluttamiselle.
Jouduin itse yrittäjänä seuraamaan, kuinka vientiteollisuudelta vietiin kilpailukyky. Markka vahvistui pakkodevalvaatioon päädyttäessä muutamassa vuodessa noin 35 %. Tällaista määrää ei ole mahdollista kuroa umpeen tuotantoa tehostamalla. Ne, jotka sitten lähtivät parantamaan asemiaan investoinneilla, tekivät sen valuuttalainoilla ja tulokset tiedetään.
Edellisten hallitusten ja Suomen Pankin virhe oli siinä, että asiantuntijoita ei kuunneltu. SP:n pöytäkirjoissa todetaan, että ”nyt saavat metsäteollisuuden vuorineuvokset tulla polvillaan kerjäämään devalvaatiota”! Kun pankit alkoivat suorastaan painostaa jokaista nakkikioskiakin ottamaan valuuttalainoja, niin markka olisi pitänyt jo silloin laskea kellumaan. Nyt vain valettiin uskoa halpaan ulkomaiseen rahaan. Tämä oli Suomen Pankin osaamattomuutta. Suljettujen rahamarkkinoiden malli ei toimi avoimilla markkinoilla!
Viinanen on oikeassa vastustaessaan devalvaatioita. Sotien jälkeen aloitettu inflaatio-devalvaatio-konsensus, oli mitä suurinta sirkusta. Ainoat häviäjät tässä ruletissa olivat suomalainen duunari ja kotimarkkinoilla toimivat yritykset. Niin EK kuin ay-pomotkin tiesivät tarkkaan, että muhkeat etujen korotukset johtavat aina inflaatioon ja devalvaatioon. Devalvaatiossa omaisuuden reaaliarvot säilyvät, mutta duunarien palkankorotukset nollataan ja kotimarkkinayritykset kärsivät. Ay-pomot jatkoivat tätä omien kilpiensä kiillottamista ja EK myötäili, koska sen isoilla pomoilla ei ollut mitään hävittävää.
Markan kellutuksesta huolimatta Suomen tuottava sektori alkoi korjata kurssiaan. Vuonna 1995 avoimen sektorin työpaikat olivat vähentyneet noin 550 000 ja yrityksiä oli hävinnyt noin 40 000 vuodesta 1990. Eniten uudistui kuitenkin pankkisektori, joka sai sellaista apua, jota yrityksille ei suotu. Vaihtoehtoja yritysten pelastamiseksi esitettiin julkisuudessa mm. lisäämällä Keran rahoitusta, mutta tällaista vaihtoehtoa ei käytetty.
VATT:n eräässä tutkimuksessa todetaan, että lama loppui liian aikaisin, jotta homehtuneet ja mädät rakenteet olisi voitu korjata. Nokia hinauksessa Suomi-laiva vedettiin jäistä ja se lähti purjeet paukkuen kohti tulevaisuutta. Siinä vaiheessa kukaan ei edes halunnut huomata, että horisontissa häämötti jo Tanskan salmissa ahtojääkenttä euro.
Nyt sitten taas toivotaan, että euro devalvoituisi ja vienti lähtisi vetämään. Taaskaan ei haluta huomata sitä, että euron devalvoituminen auttaa vain euron ulkopuolisille alueille vietäessä. Sisämarkkinoilla, jotka ovat noin puolet Suomen viennistä, se ei paranna Suomen kilpailukykyä lainkaan.

No Comments »

Insinöörien valtakunta

Suomi on teollistumisensa alkuajoista lähtien ollut insinöörien luvattu maa. Lähtökohtana on ollut vanha sanonta, jonka mukaan hyvä tuote myy itse itsensä.. Suomen ensimmäinen vientituote terva ei perustunut kopiointiin, eivätkä tuotantoa johtaneet insinöörit. Korkeaa teknistä osaamista se kuitenkin vaati. Tämänkin EU on yrittänyt lopettaa, vaikka yli 80 % Euroopan laivoista pysyi pinnalla suomalaisella tervalla. Tämä toimi niin kauan ja tuotti maahan valuuttaa ja työpaikkoja, kun tuotekehitys perustui kopiointiin. Ensimmäisen teknologiaan perustuvan vientituotteen toivat saksalaiset Gutzeitit Norjasta aloittamalla sahatavaran valmistuksen(Norjan saha 1860). Norjassa puunkorjuu alkoi käydä kalliiksi.

Metsäteollisuudessa mentiin melkein 200 vuotta tekemällä sitä, mitä muutkin tekivät. Ainoat insinöörien saavutukset olivat tehokkuuden nostaminen ja uusien tehokkaampien ja parempien koneiden valmistaminen. Tämä kehitys voitti kilpailevan teollisuuden monessa maassa. Britanniasta hävisi kemiallinen metsäteollisuus tyystin. Se palautui jollekin tasolle, samoin kuin mekaaninenkin teollisuus, vasta ulkomaisten investoijien toimesta.

Insinöörit johtivat koko Suomen suurinta vientiteollisuutta eli metsäteollisuutta ja koneiden rakentamista niin ikään. Tämä genre oli kehittynyt niin pitkälle, että maan johtavassa yrityksessä Enso-Gutzeitissa ei laitettu hakuun pääjohtajan paikkaa moneen sukupolveen. Pääjohtajaksi valittiin aina Kaukopään paikallisjohtaja, jolle tuli kruunuksi vuorineuvoksen arvo. Tämä jatkui aina viime vuosituhannen lopulle, vaikka Suomen valtiolla oli osake-enemmistö jo vuodesta 1918.

Sodan jälkeen syntyi runsaasti uutta teollisuutta monille tuotannon aloille. Kodinkoneitakin valmistettiin suuria määriä useissa kaupungeissa ja myös Lahdessa. Keski-Euroopassa, Japanissa ja monissa muissa teollisissa maissa siirryttiin seuraavan teolliseen vaiheeseen jo 1970-luvulla. Kasvua piti saada, joten ryhdyttiin valmistamaan tuotteita, joiden elinkaari oli lyhyempi. Suomeen alkoi tulla runsaasti muilta markkinoilta poistettuja malleja polkuhintaan. Tätä ei Suomessa ymmärretty, vaan valmistettiin edelleen korkealaatuisia tuotteita. Suomalaiset insinöörit olivat siis liian hyviä. Yli 30 vuotta vanhoja upolaisia koneita on edelleen hyötykäytössä!

Tällaisessa muuttuvassa kilpailutilanteessa insinööritaitojen rinnalle nousevat markkinointitaidot ja strategisen johtamisen osaaminen. Hyviä tuotteita on vaikeampi myydä. Suomessakin alettiin jo 1960-luvulla puhua asiakaslähtöisistä tuotteista. Insinöörit kuitenkin suunnittelivat tuotteita omilla ehdoillaan ja kävi niin, että asiakkaat lähtivät.

Sen sijaan investointituotteiden valmistus jatkui, voimistui ja kansainvälistyi samalla, kun kestokulutushyödykkeiden kysyntä ja valmistus siirtyi rajojen ulkopuolelle. Markkinoijan kannalta näillä markkinasegmenteillä on selkeä ero. Investointihyödykkeitä ostavat ammattilaiset, jotka puhuvat insinöörien kieltä. Kulutustavaroita ja kestokulutushyödykkeitä ostavat tavalliset kuluttajat, jotka voidaan saattaa hurmokselliseen ostovimmaan mainonnan ja halpojen hintojen avulla.

Nyt tuotteet ja markkinat ovat muuttuneet hyvin monialaisiksi ja globaaleiksi, joihin Internet on vielä tuonut oman ulottuvuutensa. Tämä näyttäytyy markkinoilla siten, että yhä useammassa perinteisessä insinöörin tehtävässä vaaditaan myös kohtuullisen vahvaa myyntiosaamista. Toisaalta markkinoinnin osaajilta edellytetään tekniikan perusosaamista. Nyt meiltä puuttuu koulutus tällaisesta osaamisesta kokonaan. Ei ole myöskään jatkokoulutusta tarjolla. Jos nyt vielä kahden koulutuksen hankkiminen sanktioidaan, niin taas ollaan menossa täysin väärään suuntaan.

Yritykset ovat huomanneet tämän puutteen ja yhä useammin johtopaikoilla nähdään insinööri-ekonomisteja tai muun soveltuvan kaksoiskoulutuksen saaneita, Suomessa on siis pakko hankkia kaksi koulutusta menestyäkseen tulevaisuudessa. Tämä taas pidentää huomattavasti koulutusaikoja. Monissa muissa teollisissa maissa osaaminen ja kokemus ratkaisevat oppiarvoja enemmän.

No Comments »

Oppimisen paradoksi

Ihan uteliaisuuttani ryhdyin osapäivätoimiseksi yliopisto-opiskelijaksi yli 55-vuotiaana. Minun ei tarvinnut uhrata aikaa sen miettimiseen, mitä ryhtyisin opiskelemaan. Valmistuminen diplomi-insinööriksi kesti oman työn ohella 25 kuukautta. Nuorilla opiskelijoilla saattoi pelkästään suunnitteluun ja päätöksen tekoon kulua jopa vuosi. Pitkän työuran eri puolilla maailmaa tehneenä, minua kyllä kovasti ihmetytti, miksi opintolinjoja on niin mieletön määrä. Nopeasti muuttuvassa maailmassa koulussa opittu tieto on jo vanhaa silloin, kun tutkintotodistuksen saa käteensä.

Työelämässä olen huomannut, että kouluista tulevat eivät tiedä riittävästi käytännöstä, vaan heitä on opetettava vuosi pari ennen, kuin käytännön tehtävät hallitaan jotenkuten. Herää siis kysymys siitä, kuinka paljon vanhentunutta spesifistä tietoa kannattaa jakaa. Olisiko perustellumpaa antaa harvemmilla linjoilla perusvalmiudet työssä oppimiseen? Kunnon yleissivistävä pohja saadaan jo lukiossa ja sitä voisi täydentää kielillä, eri kulttuurien tuntemuksella ja tietyillä suuntautumisvaihtoehdoilla.

Tuntemissani yliopistoyksiköissä myös suurin osa professorikuntaa on käytännön proseduureja tuntemattomia. Tällaiset professorit eivät ole käytännössä työskennelleet koskaan koulujen ovien ulkopuolella ”oikeissa töissä”. Ura on ollut ensin ylioppilaaksi, sitten yliopistoon, assariksi, tutkijaksi, jatko-opiskelijaksi ja professoriksi. Itse ihmettelin eniten sitä, kun vielä opetetaan kansantaloutta aivan, kuin Euroopan Unionia, euroa ja globaalia markkinataloutta ei olisi olemassakaan. On helpompi jatkaa vanhaa genreä, kuin miettiä, miten uudessa tilanteessa tulisi toimia.

Kaikki alkoi siitä, kun Sorsan hallitus aikoinaan asetti tavoitteeksi koulutta yliopistoissa kaikki ikäluokat. Ei mietitty lainkaan sitä, ketkä rakentavat talot ja myyvät tuotteet kuluttajille. Aikoinaan ammattikouluissa vanhat osaajat opettivat kädentaitoja nuorille. Muurarit opettivat muuraamaan, maalarit maalaamaan, putkimiehet putkitöitä, sähkömiehet sähkötöitä jne. Nyt opettajien pätevyysvaatimukset on muutettu siten, että näitäkin aineita opettavilla pitää olla korkeakoulututkinto. Tähän sallitaan poikkeuksia, mutta en ole kuullut, että valintatilanteissa olisi työnäytteitä annettu. Jos olisi annetukin, niin kuka olisi osannut arvioida?

Nyt kun ammattikoulusta valmistuu oppilaita, niin harva muurariksi nimetty tietää, että kahta kuivaa tiiltä ei saa laittaa vastakkain. Olen haastatellut useita rakennus- ja konealan nuoria, jotka eivät ole valinneet 3-vuotista ammattikoulua, vaan työssä oppimisen joko oppisopimussuhteessa tai ilman. Parissa vuodessa he olivat oppineet ammatin kohtuullisen hyvin sen sijaan, että olisivat tuhlanneet ammattikoulussa 3 vuotta. Toisaalta työssä opittaessa myös hankkii jotain, kun ammattikoulussa ei. Omasta kokemuksesta voin myös todeta, että teoriaa on huomattavasti helpompi omaksua, kun tietää, miten asiat käytännössä toimivat.

Olen toiminut myös opettajana ja luennoitsijana niin suomen- kuin englanninkielillä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Suomessa koulutetaan paljon ulkomaisia opiskelijoita. Suurin osa koulutuksesta menee suomalaisten veronmaksajien pussista. Ehkä siksi meillä on paljon ulkomaisia opiskelijoita aina Nepalista Norsunluurannikolle asti. Monissa muissa maissa esim. Britanniassa yliopisto-opetus on maksullista. Omat kansalaiset kuitenkin voivat suorittaa maksun stipendeillään. Sen sijaan ulkomaisille opiskelijoille myönnetään valituille opiskelijoille stipendit. Näin voidaan siististi kiertää EU:n määräyksiä ja ottaa maksu ulkomaisilta opiskelijoilta.

Opetuksen hallinnossa on tyypilliseen suomalaiseen tapaan monikerroksinen hallinto. On opetusministeriö, opetushallitus, rahoituksesta päättävä Valtiovarainministeriö ja monet paikalliset toimijat. Kaikilta näiltä puuttuu tahto ja osaaminen kysyä avoimelta sektorilta sitä, minkälaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Kun ei tee mitään, niin ei tee myöskään virkavirhettä. Virkavirheeksi, kun ei lueta toimettomana olemista. Mielestäni koko koulutusjärjestelmämme olisi päivitettävä tähän aikaan. Sen voisi aloittaa laajalla kartoituksella tulevaisuuden osaamistrendeistä. Varmaa on kuitenkin se, että kaikkien nuorien kouluttaminen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa ei vastaa tulevaisuuden tarpeita.

No Comments »

WP Login