Archive for the ‘Pakinat’ Category

Kasvotonta palvelua

Sotien jälkeen naapuritalossa asui vanhahko mieshenkilö yksinään. Joka vuoden ensimmäinen arkipäivä hän otti piirongin laatikosta pankkikirjansa ja meni pankkiin. Pankissa pankkineidin oli laskettava tiskille hänen säästönsä pennilleen. Kun hän näki, että rahat olivat tallessa, hän palasi kotiin ja laittoi pankkikirjansa takaisin piirongin laatikkoon. Silloin palvelulla oli kasvot. Silloin pankillakin oli kasvot.

Sitten 80-luvulla Suomessakin päätettiin, että on aika siirtyä teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan. Silloin myös oletettiin, että ihminen palvelee ihmistä. Ei mennyt kovin pitkään, kun ihmiskasvot tulivat palveluissa liian kalliiksi ja alettiin siirtyä digiaikaan. Kasvot alkoivat häipyä palveluista ja kehitys pudotti myös suuren joukon ihmisiä digipalvelujen ulkopuolelle. Kelan tutkimuksen perusteella on syytä epäillä, että jopa yli 2 miljoonaa suomalaista on tavalla tai toisella digipalvelujen ulkopuolella? Kun kasvollistakaan palvelua ei ole monilla aloilla, niin suuri joukko ihmisiä on palveluiden ulkopuolella.

Näyttää siltä, että siirryttiinkin savupiippuyhteiskunnasta ja vanhoista kunnon palveluista huononevien palveluiden suuntaan. Nyt ei ole pankeissa tiskejä, ei ole pankkineitejä, eikä ole monissa pankeissa enää käteistä rahaakaan. Pankit pelästyivät ja pelastuivat 1990-luvun lamasta vähentämällä kasvoja ja tiskejä. Nyt ne keulivat digitaalisilla palveluilla, joita suuri osa vanhenevasta väestöstä ei pysty hyödyntämään tai vain hyvin vähäisessä määrin.

Kirjauduin vakuutusyhtiön nettisivuille. Ei ollut yllätys, että oikeassa alakulmassa oli chattiruutu. Sen sijaan yllätyin, kun siinä ruudussa luki: Olen chattirobotti. Esitä minulle yksinkertaisia ja selkeitä kysymyksiä. Palvelut eivät ole ainoastaan muuttuneet kasvottomiksi, vaan ne ovat muuttuneet myös maksullisiksi. Maksullisia palvelunumeroita kyllä löytyy jokaiselta kotisivulta. Kun soitat joku robotti vastaa: jos haluat palvelua suomeksi, paina #1. Jos haluat teknistä palvelua paina… Kun sitten löydät palvelun, jota haluat: Olet jonossa sijalla #5. Ja mittari tikittää euroja yhtiön kassaan.

Nyt onkin markkinatalouden paikka näyttää toimivuutensa. Tässä tilanteessa pitäisi yritysten löytää markkinarako tai myyntivaltti. Olisiko se mahdollisesti kasvollinen ja ystävällinen palvelu? Jospa kuluttajat haluaisivat vaikkapa maksaa hieman siitä kasvollisesta palvelusta? Mikä on se ensimmäinen yritys, joka uskaltaa testata teorian toimivuuden? Digi digi minne hävisi se palveluyhteiskunta? Ja sitten vielä ihmetellään, minne ovat hävinneet työpaikat!

Viimeisimpien tutkimusten mukaan digitalisoinnin mukana häviävät työpaikat korvautuvat monin verroin uusilla työpaikoilla. Joka uskoo tämän väitteen ilman todellista näyttöä, niin katsokoon tutkimusten tekijöiden taustoja. Olisivatko mahdollisesti omat lehmät ojissa?

Kommentit pois päältä artikkelissa Kasvotonta palvelua

Kotimainen veroparatiisi

Ihmettelen, miksi Suomessa toimivat yritykset käyttävät ulkomaisia veroparatiiseja. Suomesskain voi päästä kokonaan ilman veroja. Kikka on siinä, että pitää muuttaa OY AY:ksi. Silloin ei verottaja häiritse. Kaikki uudet yritykset pitäisi perustaa jo alun alkaen ay:ksi. Jossain siellä verolaeissa on pykälä, että ammattiyhdistysliikkeen (AY) ei tarvitse maksaa veroja liiketoiminnastaa. Kaikki OY:t ovat yleishyödyllisiä, koska ne työllistävät enemmän kuin AY:t! OY:t eivät myöskään tarvitse lakkokassoja, koska rahat käytetään investointeihin.

Investoinnit puolestaan lissävät työpaikkoja, jos tekijöitä löytyy. Näin syntyy lisää verotuloja osingoista ja tuloveroista!

Kommentit pois päältä artikkelissa Kotimainen veroparatiisi

Mistä ihminen on tullut?

Jos kaikki alkoi Aatamista ja Eevasta, niin sittenhän olemme kaikki sukua keskenämme. Heidän lapsensahan joutuivat jatkamaan ja kasvattamaan sukuaan sisarusten kesken. Nykyisin sitä sanotaan sukurutsaksi, joka johtaa moniin perinnöllisiisn sairaksiin. Tiedämmekö olivatko Aatami ja Eeva valkoisia? Jos näin oli niin sitten evoluutio on luonut tummaihoisille UV-suojan melanoomaa vastaan. Me valkoiset tarvitsemme jo Suomessakin aurinkovoiteita, koska se paistaa täällä niin harvoin.
Alkuräjähdyskin on aika outo juttu. Miten tyhjä voi räjähtää? Jos ei ole mitään niin, mikä räjähtää? Tässä voi käydä niin, että jo nyt ollaan menossa sinne, mistä on tultukin!
Kommentit pois päältä artikkelissa Mistä ihminen on tullut?

Eipäs unohdeta maaseutua

Pormestarit ovat koonneet kokoon C21 isojen kaupunkien lobbausryhmän ajamaan etujaan ja mikäpäs siinä. Historia on moneen kertaan kuitenkin osoittanut, että maantieteelle emme täällä Suomessa voi mitään. Huoltovarmuus ei lepää kaupunkien varassa ainakaan niin kauan, kun Tallinnasta ei ole kiskoja Eurooppaan. Sitä paitsi kaupunkien taloudet ovat niin erilaisia, että pormestarien olisi syytä varautua C21:n yhteisen budjettiin.

Viro puolestaan on pystynyt pitämään huolen Suomen huoltovarmuudesta aina kieltolain ajoista alkaen. Kiivas julkinen keskustelu osoittaa, että volyymit vain kasvavat. Kaiken lisäksi on vahvaa näyttöä siitä, että huolto toimii kelillä kuin kelillä. Tilanne vielä varmistuu, kun saadaan tunneli lahden alitse Tallinnaan. Huoltovarmuuden katteeksi saattaisin helposti vielä Latviakin.

Jos nämä meidän mepit olisivat näissä maatalouskysymyksissä ajan tasalla, eivätkä vain vastustaisi metsänistutuksia suuressa viisaudessaan, niin ehkä jotain olisi vielä tehtävissä. Voisivat nämä isänmaan mepit kutsua koko mepistön maaseutukiertueelle Suomeen. Täällä voisi sitten näyttää kuinka meillä sato kasvaa ja se puidaan upottavilta pelloilta. Mutta tästähän olisi ihan liikaa vaivaa! Rahaa pitää tulla ja kivaa pitää olla! Viinin ja hyönteisten nauttiminen Brysselin gourmet-ravintoloissa se se on hienoa ja kivaa.

Kaupungit voivat ajaa omia agendojaan, mutta maataloutta ja maaseutua ei voi unohtaa. Ei ainakaan ennen, kuin on kehitetty siemenvilja, joka itää asfaltilla ja lehmät lentävät jäljellä oleviin metsiin omille appeilleen. Puitakaan ei ollut tarvis istuttaa, kun lehmät muokkasivat metsäpohjan otollisiksi puiden siemenille. Silloinhan meillä oli monimuotoiset metsät, joita nyt suojellaan! Että sellaista putkinäköä!

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Eipäs unohdeta maaseutua

Maakuntauudistuksen taustat

Miksi tarvitaan maakuntauudistus? VM:n tiedotteessa sanotaan seuraavasti:

Maakuntauudistus tarvitaan, koska palvelujen saatavuudessa ja laadussa on eroja kuntien ja alueiden välillä. Myös palvelujen rahoittaminen käy entistä vaikeammaksi, sillä väestö ikääntyy ja tarvitsee enemmän palveluja.

Edellistä ei perustella tarkemmin, mutta saattaa olla niin, että jäljet johtavat pitkälle 1990-luvun ankeisiin aikoihin. Tuolla vuosikymmenellä valtio alkoi innokkaasti säästää ja siirsi omia tehtäviään suurin määrin kunnille. Tarkoitus oli kompensoida kuntia näiden tehtävien suorittamisesta, mutta siihenkään eivät oikein rahat riittäneet. Valtio velkaantui kunnille, eikä kenelläkään taida vielä olla selvää kuvaa siitä, onko velat maksettu.

Lahden veroäyri oli 1993 vielä 17,75 ja säilyi samana käytännössä koko vuosikymmenen. Sama tapahtui useimmissa kunnissa, mutta nousu alkoi jo aiemmin. Mutta mistä johtuu näin suuri veroäyrin nousu erityisesti tällä vuosikymmenellä. Syitä varmaan on useita, mutta erään syyn avasi Jyrki Joensuu Etelä-Suomen Sanomien kirjoituksessaan 1.9.2017.

Sama on pääteltävissä myös maakuntauudistuksen perusteluissa. Kun valtio alkoi siirtää omia tehtäviään kunnille 1990-luvulla, niin ainakin virkamieskunnalla piti olla hyvin tiedossa suomalaisten ikärakenne. Graafisesti se muistutti erehdyttävästi Rubensin leveälanteista neitoa. Leveän lantion muodostivat suuret ikäluokat. Hoikka yläpää muodostui vanhemmista ikäluokista. Alavartalo kertoi jo silloin, että syntyvyys laskee.

Tästä olisi ollut helppo päätellä, mitä tapahtuu, kun suuret ikäluokat siirtyvät yksityisestä terveydenhuollosta julkiselle sektorille. Jouduin tämän tosiasian eteen tehdessäni väitöstutkimusta. Lähetin silloin useita sähköposteja sekä Lahden kaupunginjohtajille että kansanedustajille. Kysyin viesteissäni, onko tilanteeseen varauduttu? Yksikään heistä ei vastannut. Asian voi siis tulkita: ei voisi vähempää kiinnostaa! (EVVK).

Kustannuspaineet ovat nyt terveydenhuollossa sellaiset, jotka olisi voitu ennakoida hyvissä ajoin ja varautua niihin pidemmällä aikavälillä. Kuten niin monet muutkin asiat, kuten esim. homekoulut, todistavat, suomalainen poliittinen päätöksentekokulttuuri on hyvin lyhytjänteinen. Vaalien välillä päätetään korkeintaan päivänpolttavista asioista. Vaalien alla tehdään päätöksiä ääntenkalastelumielessä. Loput päätöksistä ovat sulle-mulle-päätöksiä. Kuten Jyrki Joensuu totesi, kuntalaisten etu on EVVK!

Nyt avuksi on päätetty ottaa maakuntauudistus, mutta auttaako se? Eikö tämä kuitenkin ole muutoin nollasummapeliä paitsi, että hallintohimmeleitä tulee lisää ja kustannukset kasvavat. Kaiken lisäksi osa maakunnista on niin pieniä, että toteutuuko tavoite palvelujen tasa-arvoisesta laadusta ja saatavuudesta?

Onko tässäkin syytä pelätä, että kyseessä on jälleen silmänkääntötemppu, jolla yritetään vain peitellä vanhoja epäonnistuneita päätöksiä. Ikärakenteen muutos joka pelastaisi tilanteen, ei taida onnistua peitot heilumaan tai synnytystalkoillakaan. Joidenkin laskelmien mukaan viimeinen suomalainen syntyy nykyisen trendin mukaan joskus 2050-luvulla. Vaihtoehdot ovat siis vähissä. Joko peitot heiluu tai sitten vuosisadan loppupuolella Suomessa on enemmän muita kuin meitä eli olemme vähemmistönä omassa maassamme.

Lisäksi on vielä kysymys siitä, kuinka maakuntahallinto rahoitetaan. Suurin ongelma on se, että kukaan ei tiedä, paljonko tämä uusi systeemi maksaa. On esitetty, että kunnat pannaan laskemaan veroäyriään ja valtion verot nousevat. Uudistuksella väitetään saatavan säästöjä, mutta kun ei ole selvää tietoa kustannuksista, niin on vaikea puhua säästöistäkään. Varmaa on vain se, että julkisella puolella asiakasmäärät kasvavat, joten tehostamisella kulut voivat laskea vain per asiakas. Sen sijaan kokonaiskustannukset nousevat.

Jos sen sijaan maakunnat ryhtyvät itse kantamaan veroja toimintansa rahoittamiseksi niin, miten se rakennetaan? Onko veromalli valtionverotuksen kaltainen progressiivinen vai kuntamallin mukainen tasavero lukuisine vähennyksineen? Syntyykö maahan silloin jonkinlainen liittovaltio, jossa kunnat siirtyvät valtion alaisuudesta maakuntien alaisuuteen? Ei voi välttyä ajatukselta, että veronmaksaja on tulevaisuudessa yhtä aikaa sekä ojassa että allikossa!

Kommentit pois päältä artikkelissa Maakuntauudistuksen taustat

Suomi keulii

Sään suhteen Suomi on ollut varmaan tänä kesänä maailman huono-onnisin maa. Ilmaston muutosta on hehkutettu iät ja ajat jopa niin, että nyt täällä pitäisi jo kasvaa rehumaissia suurin määrin. Vähän on kuitenkin ollut vaisua lämpimien alueiden kasvien leviäminen Suomeen.

Olisikohan syynä se, että päästöt Suomessa ovat jo niin alhaiset, että täällä ei ilmastonmuutos enää toimi? Päästöt ovat täällä jo niin pienet, että muut maat vain kateellisina seuraavat ja yrittävät panna kapuloita rattaisiin. Savupiiput ovat hävinneet ja lopuissa on sellaiset suodattimet, että saasteet pois.

Metsien hiilinielut tehostavat saasteiden torjuntaa niin tehokkaasti, että muut maat haluavat Suomen vähentävän hakkuita, jotta Suomi ei pääsisi kukkoilemaan. Minkähän laisia tieteilijöitä niissä kokouksissa on Suomesta ollut neuvottelemassa. Kiinnostaisi nimittäin tietää, miksei ole pyritty ottamaan nettohakkuujärjestelmää käyttöön?

Suomessahan velvoitetaan hakkuut korvaamaan uusilla istutuksilla, jotta tulevaisuudessakin olisi metsiä. Kyllä kait nämä kasvavat puut vähentävät ilman hiilidioksidia suhteessa ehkä jopa enemmän kuin yli-ikäiset metsät? Suomea sorsivat maat puolestaan laskevat varmaan niin, että nykymenolla Suomesta loppuvat metsät kohlakkoin kokonaan. Sitten ei enää ole nieluja.

Nyt Suomi on kuitenkin peruuttanut koko ilmastonmuutoksen. Kohta on alettava työntämään lisää hiilidioksidia ilmakehään. LUT:ssa tutkijat ovat tehneet hiilidioksidista syötävää proteiinia. Se on vielä kaikenlisäksi ihan luomua, jos sähkö tuotetaan auringolla. LUT:n katot ovat laidasta laitaan täynnä aurinkopaneeleita. Niitä on jopa parkkikatoksien katoilla. Se on varmaan innoittanut? Wau!

Tässä keksinnössä saattaa kuitenkin olla sellainen vaara, että kun ihmisen nielusta tulee hiilinielu, niin Suomessa kesäkelit eivät tästä parane. Jaakkokin pääsee kortistoon. Ilmaston tutkijoilla taisi mennä sormi syvälle suuhun ja ovat aivan hiljaa. Miettivät varmaan, että mistä nyt saisi rahoitusta tutkimuksiin. Rahoitustahan saa tutkimuksiin vain silloin, kun aihe on oikein pelottava.

Eikä tässä kaikki! Vielä suurempi merkitys on rokotekeksinnöllä, jolla voidaan hillitä 1. tyypin diabetesta.  Vielä suurempi juttu olisi rokote tyypin 2. Diabetekseen. Sen torjuntaan ei oikein ole muuta keinoa kuin eines- ja roskaruokien myynnin kieltäminen. Neuvostovirossa tyypin 2 diabetes oli hyvin harvinainen. Kuuleman mukaan se on nyt räjähdysmäisesti kasvanut. Olisikohan syynä muutos ruokailutavoissa. Ennen noudatettiin Gostin normia kaikissa neuvostomaissa.

 

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Suomi keulii

Heräteverotus

Kaikkihan tuntevat käsitteen heräteostos. Maailman sivu verotus on myös perustunut erilaisiin ahaa-elämyksiin. Ministeriön virkailijat ovat kahvitunneillaan miettineet, että mistähän voisi vielä verottaa? Tai sitten ovat kävelleet vaikka Tammelan torilla ja huomanneet, että hei täällähän ei makseta myynnistä alveja.

Tämä on johtanut mm. Suomessa tilanteeseen, jos veropohja on niin laaja, että seinät ja katto ovat niin kaukana horisontissa, että niitä on mahdotonta nähdä. Siksi veropohjan laajentaminen alkaakin jo kysellä mielikuvituksen rajoja. Nykyisen hallituksen aikana on esitetty erityisen paljon uusia veroja ja sitten vedetty niitä takaisin.

Kaikki alkoi aikoinaan siitä, että veroja maksettiin tavaroina eli veroparseleina. Näitä veroja kannettiin kruunulle, kirkolle, paikalliselle hallinnolle ja oikeudenkäytölle. Veroksi katsottiin myös se, kun kuninkaalle annettiin ratsu ja ratsumies 30-vuotiseen sotaan. Joskus 1600-luvulla verotusoikeus siirtyi aatelistolle, joiden läänitykset perustuivat verotukseen. Se oli silloin Ruotsin vallan aikana ja Venäjän vallan aikana herätteet olivat toisenlaisia.

Vuonna 1915 kansalla oli jo niin hauskaa, että tsaari päätti panna vähän jarruja päälle ja lanseerasi Huviveron. Sitä kannettiinkin aina vuoteen 1981 saakka, joten joku saattaa sen vielä muistaakin. Huviveron piiriin kuuluivat mm. konsertit, lavatanssit, teatterit, elokuvat ja tivolit. Huviveron tarkoitus oli velvoittaa huvitilaisuuksien järjestäjät ja välillisesti myös yleisö osallistumaan yhteiskunnan palvelujen kustannuksiin. Kalleimmillaan vero oli jopa 40 % lipun hinnasta. Veroa kyllä kierrettiin lausumalla runoja tai siis laulamalla ilman nuotteja.

Oli siinä verotarkastajilla töitä, kun kävivät kaikki latojen latotanssit kyttäämässä ympäri Suomea. Taisi siinä hyytyä hymy niin kansalta kuin verottajaltakin. Nyt huvivero on aivan ilmeisesti korvattu YLE-verolla, joka sekin saa kansan suupielet alaspäin. Lisäksi ehdokkaina ovat olleet venevero, moottoripyörävero ja mitä niitä nyt olikaan. Kaikkien tarkoitus on kuitenkin ollut yleisen ja julkisen ilonpidon ja hymyilyn hyydyttäminen. Kansalle leipää ja sirkushuveja on unohtunut?

Elokuvien verotus päättyi Suomessa kuitenkin vasta paljon huviveron kaatumisen jälkeen vuonna 1994. Useimmat kovan verotuksen luokkaan asetetuista elokuvista olivat eroottisia. Mitä enemmän oli paljasta pintaa ja seksiä, sen korkeampi oli vero. Veron tuoton pudottivat kuitenkin vhs-videoiden yleistyminen myös Suomessa 1990-luvulla. Tästä syystä elokuvavero ei enää juurikaan kerryttänyt valtionkassaa.

Vanhanpojan ja -piian vero tarkoitti Suomessa kovennettua verorasitusta 24 vuotta täyttäneille naimattomille, lapsettomille kansalaisille. Veron tarkoitus oli kannustaa ihmisiä naimisiin ja hankkimaan lapsia. Lisäksi ajateltiin, että yksineläjillä oli varaa maksaa enemmän veroja. Veron suuruus oli asteittainen. Kovin veroluokka oli naimattomilla, jotka maksoivat veroa tuloista riippuen 3–6 %. Seuraavaksi eniten maksoivat veroa naimisissa olevat lapsettomat pariskunnat.

Vanhanpojan vero tuli voimaan 1935 ja se poistui vuonna 1975 henkilöverotuksen kokonaisuudistuksen yhteydessä. Syntyvyyden laskiessa rajusti, olisi tässä kohden varmaan herätteen paikka, jossa veropohjaa voisi laajentaa. Eronneita, karanneita ja sinkkuja voisi kevättalvisin ratsata Lapin huvittelukeskuksissa. Viime vuonna eläkkeelle jäi jo puolet enemmän kuin syntyi uusia kansalaisia. Jos peittoja ei saada heilumaan, niin kohta täällä on enemmän muita kuin meitä. Siinä sitä olisi persuille pureskelemista.

Pelikorttivero syntyi autonomisessa Suomessa vuonna 1842. Jokaisesta pelikorttipakasta oli maksettava osuus valtiolle. Muistan tämän, koska pelikortteja salakuljetettiin laajasti mm Ruotsista ja Ruotsin laivoilta. Tämäkin vero poistui vasta 1983. Koiraverosta on juttua likimain jokaisessa näppiksessä, joten se lienee tuttu kaikille.

Kyllä sitä osattiin muuallakin. Saksassa 1700-luvulla perittiin niin sanottua varpusveroa. Koska varpuset söivät paljon siemeniä, niiden määrää tahdottiin vähentää. Tätä voisi käyttää heräteverona lokkien osalta. Kiinassa alettiin kerätä partaveroa, kun parta 1300-luvulla yleistyi seurapiireissä. Keisari Ming-Taizu Hongwu halusi uuden kesäpalatsin ja keksi uuden veron kerätäkseen varoja. Tätä en suosittele, koska se saattaisi johtaa partakapinaan.

Sitten Euroopassa oli myös peruukkivero, tiilivero, puuterivero jne. Nämähän ovat edelleenkin verotettuja Suomessa, koska kaikista mitä myydään, on maksettava arvonlisävero. Maailmalla on yleinen verotuksen kohde ollut ylellisyydestä verottaminen. Sekin on Suomessa edelleen käytössä tuloveron progression muodossa. Ei siis mitään uutta verotuksen maailmasta! Me tulemme aina olemaan valtaapitävien verotuksen uhrilampaita! Ja verojen lisäksi vielä pitää ottaa velkaa.

 

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Heräteverotus

Salppurin MM-kisat

Joskus kauan sitten 50-luvulla olin useana vuonna kisoissa myymässä kaikenlaista muistokamaa. Silloin oli väkeä tungokseen asti ja ilotulituksen jälkeisessä ruuhkassa muutama katsoja polkeutui jopa jalkoihinkin. Väkeä oli siis tosi paljon katsomoissa vaikka vielä hypittiin puumäestä. Silloin olivat asiat hieman toisin. Ei ollut televisiota, eikä muitakaan kilpailevia on-line medioita.

Kirjoitin epäilyksistäni 2013 näiden MM-kisojen suhteen ja vielä toisen kerran 2015. MM-kisat toistuvat samoilla paikkakunnilla niin pitkien aikojen päästä, että markkinat ja ihmisten käyttäytyminen ehtivät muuttua ja sukupolvet vaihtua. Näin ollen kisojen järjestäminen ei toimi pelkän urheilun ja oheistoimintojen ehdoilla. Tämän vuoden kisojen järjestäjät törmäsivät käyttäytymistaloustieteenongelmakenttään. Tämän tieteenalan määritelmä on melko pitkä, mutta kansanomaisesti se tutkii, vaihtoehtoja ja onko Matti mahdollisesti kukkarossa.

Sellaisilla urheilulajeilla, joissa tapahtumat ovat koko ajan fyysisesti katsojan silmien edessä, on täysin erilainen tapahtuma markkinoida kuin sellainen, jossa urheilijat vilahtavat vain ohi kiitävien hetkien ajan katsoja silmien edessä. Näköesteitäkin voi joutua kurkottelemaan. Hiihtoreittejä on toki yritetty tehdä niin, että hiihtäjät menevät mahdollisimman usein katsojien ohi, mutta siinäkin on rajansa.

Television katselija sen sijaan näkee koko ajan tapahtumat koko reitiltä sohvan mutkasta ilman näköesteitä. TV:n lisäksi voi katsella läppäriltä, älypuhelimesta tai tabletilta jne. Oheispalvelut ovat lähellä jääkaapissa, baarin tiskillä tai puhelimen päässä pizzakuskista. Oheispalvelut on myös alistettu kilpailulle, kun taas stadionilla ei näin välttämättä ole, joten palvelut ovat ehkä ylihinnoiteltuja. Käyttäytymistaloustieteeseen tämä liittyy siten, että meillä on tuo pakollinen YLE-vero, jota pitää kuolettaa katsomalla kisoja eduskunnan tahdon mukaan televisiosta.

Kisojen järjestäjien on entistä enemmän otettava huomioon markkinavoimat ja niiden synnyttämät trendit. Myös hintakilpailu liittyy samaan sarjaan, koska siinä kilpailevat erilaiset mediat suljetun stadionin kanssa. Silloin, kun tulee tällaisia tappioita, selityksenä on aina, että paikkakunnan yrittäjät hyötyivät niin ja niin paljon. Tällaisessa väitteessä on se hyvä puoli, että miljoonat voi vetää hatusta, eikä kukaan voi väittää vastaan.

Ongelma puolestaan selityksessä on se, että kymmenien miljoonien investoinnit eivät jakaannu oikeudenmukaisesti hyötyvien yritysten ja veronmaksajien välillä. Yritykset maksavat verot voitoistaan, mutta tavalliset veronmaksajat palkoistaan. Kaiken lisäksi veronmaksajat maksavat suurimman osan kustannuksista. Investoinnit osin jakautuvat pidemmälle ajalle, mutta onko velkaisella kaupungilla varaa pitää yllä koko Suomen talviurheilumainetaa?

Mielenkiintoista olisi myös, hyvät veljet, pohtia, miksi tappioiden todellinen määrä piti paljastaa vasta vaalien jälkeen?

Kommentit pois päältä artikkelissa Salppurin MM-kisat

Ilmastonkehitys

Ilmastonmuutos on jatkuvasti esillä eri yhteyksissä. Täältä Suomen vinkkelistä katsottuna ilmaston lämpeneminen vaikuttaa vahvasti vaihtoehtoiselta totuudelta tai jopa virtuaalitodellisuudelta. Nytkin on ollut kylmin kevät vuosikausiin ja jopa muuttolinnut värjöttelevät jossain Baltiassa odotellen Pekka Poudan kertovan lämpenevistä säistä.

Keskustelu ilmaston lämpenemisestä sattuu metkasti aikaan pari vuotta Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Silloin oli jossain juttuja siitä kuinka Neuvostoliiton kylmillä alueilla kymmeniä sääasemia poistui käytöstä rahapulan vuoksi. Onneksi kuitenkin Vienanmeren salmen suulla olevat asemat, jotka ovat toimineet 1800-luvun lopulta alkaen, jäivät toimintaan. Niiden mukaan koko mittausaikana ei vuoden keskilämpötila ole muuttunut lainkaan.

Totta kai ilmaston on lämmennyt, mutta kuten aina tilastojen kanssa leikittäessä, keskiarvot ovat keskiarvoja. Sama tuntuu olevan tilanne ilmastonkin suhteen. Jos jossain oikein kovasti lämpiää, niin jossain varmaan sitten voi säätila viiletäkin. Nytkin on kahtapuolta Suomea hyvin lämmintä jopa poikkeuksellisen lämmintä, mutta meillä poikkeuksellisen kylmää. Keskiarvoissa on normaalia säätä. Kuitenkin lunta sataa Keski-Suomea myöten vielä kesäkuussa. No onhan meillä ollut juhannuspakkasiakin silloin tällöin.

Tilastolliset keskiarvot kertovat omia tarinoitaan, mutta meitä suomalaisia kiinnostaa tämä oma tilanteemme eniten. Onko parta kesäkuussa huurteessa, kiinnostaa enemmän kuin se, että vaikkapa Lontoossa on toukokuussa 28 astetta. Toivottavaa olisi tietää, mikä tähän meidän kotoiseen ilmastoomme oikein vaikuttaa ja miltä tulevaisuus näyttää. Etteivät vain ne meidän metsäiset hiilinielumme vain toimisi myös lämpönieluina.

Esi-isämme eivät varmaan olisi muuttaneet tänne havumajoihin jääkauden jälkeen, ellei ilmasto tällä olisi ollut jotakuinkin subtrooppinen. Vaikkei nyt ihan niin lämmintä tulisikaan, niin voisi kuitenkin vähän lämmetä. Tulee ihan mieleen vanha vitsi, kun äiti jääkarhu ja pentu seilailivat tuolla pohjoisessa jäälautalla. Pentu kysyi äidiltään, että oliko isä varmasti myös jääkarhu. Totta kai oli, vastasi emo. No jos sinä olet jääkarhu ja isä oli jääkarhu, niin miksi minua sitten palelee niin hitosti? Keskiarvoisesti kait ei kumpaakaan palellut.

Kommentit pois päältä artikkelissa Ilmastonkehitys

Opitut kielet unohtuvat

 

Ruotsin kielen oppimisesta eli pakkoruotsista on väitelty vuosikymmenet. Varsinaisia perusteluja ei kuitenkaan ole esitetty, vaan on menty täysin mutu-pohjalta. On ehkä haluttu säilyttää muistot Ruotsin satoja vuosia kestäneestä miehityksestä.

Empiiristä näyttöä on kuitenkin runsaasti olemassa siitä, että kielitaito passivoituu, ellei sitä käytetä säännöllisesti. Opittu kieli myös katoaa ensimmäisenä ihmisen vanhetessa, vaikkei muistissa muuten olisi vikaa. Äidin maidossa opittu kieli, eli äidinkieli, säilyy koko elämän ajan.

Lähdin 1950-luvun lopulla Ruotsiin. Kielitaitoni oli surkea, koska oppikoulussa opetettiin etupäässä kielioppia ja sanoja ja etenkin sanojen taivutusta. Puheen opetus oli vähän kuin aapisen tankkaamista. Ensimmäisessä työpaikassani Ruotsissa työnjohtaja sanoi, että täällä puhutaan sitten vain ruotsia, tai muuten tulee lopputili. Meitä oli samoissa töissä unkarilaisia, suomalaisia, tanskalaisia jne. Ohjattiin vain ilmaisille kielikursseille

Ohjeena oli, että siellä voi käydä opiskelemassa ruotsia iltaisin. Kävin siellä muutaman kerran ja totesin, että paremmin oppii puhumalla ja laittamalla osaamiaan sanoja peräkkäin. Se ruotsin kieli, jota siellä käytännössä puhuttiin päivittäin, ei muistuttanut meille koulussa opetettua kieltä pätkääkään.

Opin Ruotsissa muutamassa kuukaudessa enemmän kieltä kuin viidessä vuodessa Lahden Lyseossa. Palailin sieltä sitten Lahteen opiskelemaan, kun tiskaaminen ja voileipien voiteleminen ei oikein tuntunut omalta jutulta. Kauppaopistossa jouduin sitten heti vaikeuksiin ruotsin kielen lehtorin kanssa. Minun ääntämykseni ei kelvannut hänelle. Suomessa ei puhuta ruotsia tuolla tavoin.

Kokeissa pärjäsin hyvin, mutta arvosana oli aina 5. Kaiken huippu oli, kun loppukokeissa oli 2000 sanan sanakoe. Minulla oli oikein 1994 sanaa, mutta arvosana oli 5-. Päästötodistuksessakin oli viitonen. Se ei minua haitannut, koska kielitaitoni riitti kyllä omiin tarpeisiin. Koulun jälkeen en joutunut koskaan käyttämään ruotsia työurani aikana maailman turuilla. Englanti oli se kieli, jota maailman kaupassa käytetään. Joitakin maita oli, joissa arvostettiin, jos edes yritti puhua paikallista kieltä.

Tosin englannin kielessä on suunnaton määrä murteita. Pitäessäni ensimmäistä myyntipuhettani Amerikassa, asiakkaani istui hiiren hiljaa ja kuunteli. Ajattelin, että olin sanonut jotain väärin ja keskeytin puheeni. Hän katsoi minuun oudosti ja sanoi: ”jatka vaan. Tuo vanhan maan englanti kuulostaa niin eksoottiselta.” Minun aksenttini ei kyllä ollut posh-englantia, mutta olihan se mieleen jäävä kommentti.

Jos sitten palataan tähän pakkoruotsiin, niin sen opettaminen pakollisena on suurta resurssien tuhlausta. Mikäli kieltä ei käytetä aktiivisesti vähintään viikoittain, niin taito unohtuu hyvin nopeasti. Viimeiseksi jää lukutaito. Sitä auttavat suuresti digitaaliset sanakirjat. Kieli myös muuttuu ja kehittyy ajan myötä. Vanhaa ruotsia, venäjää tai mitä tahansa kieltä kutsutaan ”emigranttikieleksi”.

Viime vuosituhannen lopussa jouduin yliopistossa virkamiesruotsin uhriksi. Ajattelin, että pääsen läpi puhumalla ja menin tapamaan rovaniemeläistä ruotsin kielen opettajaa. Hän halusi kuulla minun puhuvan ruotsia, joten siinä sitten haastelimme. Lopuksi hän totesi, että ruotsin kieleni on ”historiallista” ja kehotti osallistumaan muutamille tunneille. Jo ensimmäisellä tunnilla totesin, että mihin on unohtunut kielioppi ja sanojen taivutukset yms.?

Päivitetyssä ruotsissa oli mutkat vedetty suoriksi. Sellaista ruotsia ei puhuttu edes Tukholman kaduilla 1950-luvulla. Sitä paitsi Ruotsissa saa englannin kielellä paremman palvelun kuin, että jos huomaavat suomalaiseksi. Tätä voi kysyä vaikka ahvenanmaalaisilta. Kaiken sotkee vielä lisäksi kansainvälinen some-kieli, josta lainataan sanoja ja lyhenteitä kaikkiin kieliin. Englanti on globaalin kanssakäymisen kieli!

Kommentit pois päältä artikkelissa Opitut kielet unohtuvat

WP Login