Archive for helmikuu, 2021

Verot ja vähennykset

Verot ja vähennykset

Suomalaisen verotusjärjestelmän vähennykset ovat varsinainen viidakko. Vähennyksiä tuloista ja eläkkeistä on niin kirjava joukko, että suuri osa verovelvollisista ei varmaan enää pysy mukana? Nyt on taas vaihteeksi nostettu tikun nokkaan VATT:n ja PT:n tutkimus, jonka päätelmä oli, että kotitalousvähennyksestä ei ole mitään hyötyä. Siis kenelle? Tutkimuksessa on tarkasteltu ”laajojen rekisteriaineistojen avulla sitä, miten kotitalousvähennysjärjestelmän muutokset vaikuttavat palveluiden kysyntään Suomessa ja Ruotsissa”. Mitä nämä laajat rekisteriaineistot ovat, ei selviä lehtitiedoista.

Epäilen, että tutkimuksen tekijät eivät ole kuitenkaan huomioineet aikaa ennen kotitalousvähennystä. Kotitalousvähennys otettiin käyttöön vuonna 1997 tukikokeiluna Etelä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä. Verosta tehtävän vähennyksen rinnalla muualla Suomessa kokeiltiin suoran yritystuen mallia. Kokeilun jälkeen päädyttiin verovähennysmallin käyttöönottoon. Verovähennys laajennettiin vuoden 2001 alusta koko maahan, ja suorasta tuesta luovuttiin. Muistan ajan ennen kotitalousvähennystä ja silloin remontteja tehtiin runsaasti ”puhtaana käteen” ilman kuittia.

Kotitalousvähennyksen käyttöönotto lisäsi valtavasti pienten yritysten määrää ja nosti samalla hintoja hiljalleen. Toki myös inflaatio vaikutti hintoihin. Väite, että kuluttajat ostaisivat samoja palveluita yhtä paljon, vaikkei vähennystä olisikaan, ei perustu tieteelliseen tutkimukseen millään tavoin. Tutkimuksessa olisi syytä esittää myös ikäjakauma, koska etenkin palvelut keskittyvät vanhempiin ikäluokkiin. Tämä merkitsee sitä, että palvelujen kysyntä ja siis myös kotitalousvähennysten määrä, vähenee lähivuosina merkittävästä.

Jos puhutaan yleisellä tasolla vähennyksistä, niin tutkimattakin Suomi olisi kärkisijoilla. Verovähennyksissä on kaksi perusmallia. Jos otetaan verrokeiksi vaikkapa Viro ja Yhdistyneet Kuningaskunnat, niin erot ovat valtavat. Kummassakaan näistä maista ei tuloista ja eläkkeistä voi tehdä mitään vähennyksiä. Myöskään vuosittaisia veroilmoituksia ei tehdä. On kuitenkin tiettyjä poikkeuksellisia olosuhteita, jolloin ilmoituksen voi tehdä verottajan harkintaan. Näissä maissa verotus tapahtuu työnantajien ilmoitusten perusteella. Virossa tulovero on 20 %, eikä varsinaista kunnallisveroa ole lainkaan. Britanniassakin perusvero n. 42 000 € on 20 %, mutta suuremmista tuloista peritään sitten reilummin eli n. 40 %.

Ollaanko liikennepäästöjen osalta sukeltamassa entistä syvemmälle vähennysviidakkoon. Suunnitelmat viittaavat siihen suuntaan, että harvaan asutuilla seuduilla oleville auton käyttäjille sallittaisiin jonkinlainen vähennys tulevista maksuista tai korotuksista. On kuitenkin poliittisesti täysin mahdotonta uusia koko järjestelmä, toimimaan ilman vähennyksiä. Nähtäväksi jääkin, mitä vähennyksiä tulevasta maakuntaverosta saamme tehdä. Siinä on päättäjille ja Valtiovarainministeriölle pohdittavaa, miten säilytetään kokonaisveroaste nykyisellään.

Kummanko kaltainen järjestelmä on parempi järjestelmä, jossa verot ovat reilusti alhaisemmat vai järjestelmä, joka meillä on kirjavina vähennyksineen? Yksi asia kuitenkin on selvä. Suomalainen verotusjärjestelmä työllistää veronkerääjiä huomattavasti enemmän kuin virolainen ja brittiläinen järjestelmä. Tätä todistaa kymmeniä vuosia sitten tehty amerikkalainen tutkimus. Sen mukaan yhden veroilla kerätyn dollarin uudelleen jakaminen maksaa kaksi dollaria. Aina ei saa sitä, mitä tilaa tai toivoo.

Kommentit pois päältä artikkelissa Verot ja vähennykset

WP Login