Verotusviidakko

Kansainvälisillä verovertailuilla ei ole mitään käytännön merkitystä. Tämä johtuu siitä, että vertailukelpoisia parametrejä on mahdotonta löytää. Suomessa on veroluonteisia palkkoihin sidottuja maksuja kuten eläkemaksut, sotemaksut, työttömyysvakuutusmaksut, yle-maksut jne. Muissa maissa yleisesti ottaen ei tällaisia maksuja ole, joten esim. Eurostatin vertailuissa näkyvät vain tuloista maksettavat verot. Sen sijaan Eurostatista löytyy helposti erikseen lueteltuina yritysten maksettaviksi määrätyt maksut. Vertailuissa Tanska on yleensä kovimman verottajan maineessa. Siellä ei kuitenkaan työnantajilla ole mitään palkkaperusteisia maksuja.

Lähempänä totuutta on vertailu julkisten menojen suhteesta bruttokansantuotteeseen. Viimeisissä tilastoissa Suomen suhde oli reilut 50 %, joka on melko yleinen taso ns. hyvinvointivaltioissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että veronmaksajilla on käytössään kulutukseen vain noin puolet palkastaan. Suomessa on ehkä maailman laajin veropohja, jossa seinät ovat kaukana toisistaan ja katto korkealla – kuten tavattiin markka-aikana sanoa. Lisäksi meillä on sekä progressiivinen- että tasavero. Tätä ei monista kilpailijamaista löydy.

Ongelma ei kuitenkaan ole varsinaisesti verotus vaan verovarojen käyttö. Suomen taloudessa verotulotkaan eivät riitä, vaan velkaa on otettu jatkuvalla syötöllä lisää hallituspohjasta riippumatta. Näiden varojen käyttö huolestuttaa. Jos rahat eivät riitä terveydenhuoltoon ja koulutukseen, ollaan perimmäisten kysymysten äärellä. Mihin ne kaikki rahat oikein menevät? Onko poliittinen priorisointi karannut kuin mopo käsistä?

Nokia veti Suomen nousuun 90-luvun lamasta. Tutkimukset toteavat, että se tapahtui liian nopeasti, jotta rakenteita olisi ollut pakko korjata. Nyt hallitus pelkää, että koronan vuoksi joudutaan taas purkamaan hallinnon himmeleitä ja lapioi rahaa joka puolelle. Rahaa mätetään kotimaahan ja ympäri EU-aluetta, välittämättä oikeusvaltioperiaatteista tai hupiloivista hallinnoista. Jossain vaiheessa pitää ottaa lusikka kauniisti käteen ja miettiä, mihin meillä on varaa. Jos rahaa pitää jakaa miljarditolkulla rajojen ulkopuolelle, niin on katsottava peilistä, mihin meillä on varaa täällä Suomessa.

Verotuksessa on myös valtavia ristiriitaisuuksia. Suurimmat ristiriidat ovat verotuksen ja viheragendan välillä. Jos halutaan vähentää liikennepäästöjä niin, miksi biodieseliä rangaistaan verotuksella ja käyttövoimaverolla? Miksi käyttövoimaveroa peritään myös sähkö-, kaasu- ja vetyautoilta. Pitäisi ilmeisesti palata häkäpyttyautoihin?

Kansainvälisissä vertailuissa (OECD Tax Policy Studies: Taxation an Employment 12.10.2011) todetaan, että myös korkea verotus ja työttömyys korreloivat keskenään. Tähän on kaksi merkittävää syytä. Hyvinvointivaltioiden sosiaaliset tuet ja korkeaveroaste vähentävät halukkuutta työntekoon ja työnantajat ovat haluttomampia palkkaamaan uusia työntekijöitä. Merkittävä tekijä on myös se, että korkea verotus rajoittaa kulutuskysynnän kasvua ja aiheuttaa näin työttömyyttä.    

Suomen verorakenteessa on myös pahoja valuvikoja. Ne ovat seurausta Devalvaatio-Suomen erilaisten hallituskokoonpanojen sulle-mulle-jakopolitiikasta. Punamultahallitukset kunnostautuivat erityisesti tässä konsensusrakentelussa. Ensimmäinen punamultahallitus perustettiin 12.3.1937 ja niitä jatkui aina vuoteen 2007. Asiaan palattiin sitten Rinteen ja Marinin hallituksissa, joiden suurin vitsi oli ”vappusatanen”. Vieläkään ei haluta myöntää, että veropohjan laajennuksilla ja veronkorotuksilla viedään Suomen kilpailukykyä lahtarin penkille.

Kilpailukykyvertailut ovat ihan oma huumorilajinsa. Kilpailuissa kun on vain yksi voittaja, joka tekee diilit! Muut sijoitukset ovat täysin katteettomia! Kilpailukyvyn matemaattinen kaava on: Suomen kilpailukyky on kaikkien suomalaisten yritysten kilpailukyvyn summa! Suomen viennin arvo BKT:sta vuonna 2019 oli n. 40 % ja tuonti likimain saman verran. EU-oloissa on muistettava, että kotimaan kaupassa suomalaiset yritykset joutuvat myös kilpailemaan ulkomaisten yritysten kanssa. Tämä iso kuva näyttää usein unohtuneen työsopimusneuvotteluissa!    

Comments are closed.


WP Login