Archive for maaliskuu, 2020

Lahti Oyj

Suomalaiset kunnat ja kaupungit elävät konserniyhtiöhypetystä. Kaikki pyrkivät siirtämään kunnallisia palveluitaan osakeyhtiöihin, joissa ovat itse pääomistajia. Perustelut ovat yleisesti olleet, että näissä päätöksenteko on nopeampaa kuin kunnallisissa järjestelmissä. Veronmaksajat puolestaan ovat vahvasti sillä olettamalla, että näin pyritään salaamaa päätöksentekoa yrityssalaisuuksien taakse. Joka tapauksessa kuntalaisten valitusmahdollisuudet osakeyhtiöiden päätöksistä niiden konkretisoituessa, ovat varsin minimaaliset!

Lahdella on yli 50 osakeyhtiömuotoista tytäryhtiötä, joita virheellisesti kutsutaan konserniyhtiöiksi. Konserni nimittäin on kahden tai useamman yrityksen muodostama taloudellinen kokonaisuus, jossa emoyrityksellä on yksin tai yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien yritysten kanssa määräysvalta. Suuryritykset ovat tyypillisesti konserneja. Kaupunki tai kunta ei ole yritys – vielä!

Lahden kaupungin tytäryhtiöt hoitavat huomattavan osan pakollisista ja keksityistä ”mukayrityksistä”. Tällaiset ”mukayritykset” edustavat haavemaailmaan, jossa kuntaan voidaan luoda kaikenlaista hyvää vain sormia napsauttamalla. Lahti on siirtänyt myös tärkeät lakisääteiset palvelunsa PHHYKY:lle, joka puolestaan on siirtämässä niitä osakeyhtiömuotoiselle yhteisyritykselle. Tämä yhteisyritys ei kuitenkaan ole Lahden konserniyhtiö, koska päätösvalta on yhteistyökumppanilla.

Nyt onkin loogista kysyä, mitä Lahdelle jää sellaisia palveluita, joita julkinen osakeyhtiö ei voisi hoitaa? Ei niin mitään! Miksi ei siis perustettaisi loppuja kaupungin toimintoja hoitamaan Lahti Oyj? Jos kerran perusteina konserniyhtiöissä on käytetty tehokkuusmantraa niin, eikö olisi luontevaa tehdä velkaisesta Lahdestakin tehokas yhtiö? Siinä on sekin hyvä puoli, että jos vaikka konkurssi uhkaa, niin voisi ainakin kokeilla velkasaneerausta. Sillä saataisiin luotottajat hikoilemaan!

No miten tällainen yritys perustettaisiin? Annettaisiin jokaiselle lahtelaiselle ilmaisantina yksi osake, jolla on yksi ääni. Yhtiökokoukset voitaisiin kerran vuodessa pitää digitaalisesti, koska oy voisi niin tehdä. Yhtiöllä olisi tietysti toimitusjohtaja eikä mitään pahuksen kuvernööriä. Toimitusjohtaja valittaisiin hakemusten perusteella. Johtaja sitten rakentaisi oman organisaationsa. Valtuustoa vastaisi hallintoneuvosto ja yhtiöllä olisi tietysti yhtiökokouksen valitsema hallitus.

Suurin poliittinen ongelma olisi tietenkin siinä, että kuntavaalit korvaisi vuotuinen yhtiökokous. Yhtiökokous punnitsisi sitten valtuuston ja hallituksen luottamuksen. Avoimuus ei juurikaan muuttuisi nykyisestä, mutta arvostelua ei tarvitsisi varttua neljää vuotta. Vuosi riittäisi! Kunnallisveron korvaisi hoitomaksu kuten taloyhtiöissä. Hoitomaksun suuruuden siunaisi yhtiökokous. Samalla voitaisiin sopia yhtiön lainoista eli kuka haluaa maksa ne heti pois ja kuka maksaa vastikkeessa 25 vuoden kuluessa.

Yllä olen esittänyt yhden vision kuntia vaanivista muutoksista. Tulkoonpa ratkaisuksi mikä tahansa, niin suurin osa kunnista on jyrkänteen reunalla ellei suorastaan tuonelan joen rannalla. Valtio on ylivoimaisella päätösvallallaan siirtänyt omia tehtäviään kunnille ja leikannut korvauksia ja jättänyt niitä maksamatta. Jo tämä vuosi saattaa laittaa valtionkin polvilleen, jolloin viimeinen sammuttaa valot!  

Kommentit pois päältä artikkelissa Lahti Oyj

Uskonnot ja Jumalat

Maapallolla on lähes kaikilla kulttuureilla oma uskontonsa ja sen ääriliikkeet. Uskonnoilla on kuitenkin paljon yhteistä johtuen ehkä siitä, että kaikki uskonnot ovat syntyneet Aasiassa. Juutalaisuus, kristinusko ja islam Lähi-Idässä ja muut kauempana Aasiassa. Lähes kaikista uskonnoista löytyy taivas, jumala(t) ja Jeesuksen opettama Kultainen sääntö hieman eri muodoissaan.

Uskontojen eroavaisuudet johtuvat syntyperän, levinneisyyden, jumalakäsityksen (määrittelyn) ja sisäistenkin opillisten erojen perusteella. Samojenkin uskontojen edustajat kokevat uskonnon hieman eri tavalla, kuten viimeaikaisista julkisuuden keskusteluista voi päätellä. Kiina ja Japani ovat varsinaisia uskontojen soppakattiloita. Sykretismiä esiintyy kyllä kaikissa muissakin uskonnoissa, eikä tarvitse etsi kauempaa kuin Koto-Suomesta!

Ennen kristinuskon saapumista Suomeen, täällä palvottiin karhua pyhänä ja palvoivat metsän henkiä kristinuskon rinnalla. Mekin uskomme vielä jumalaan, mutta käsitys alkaa etääntyä kirkon ja raamatun katsomuksista. Näin väittävät viimeaikojen tutkimukset. Japanissa moniuskoisuus on enemmän sääntö kuin poikkeus ja Kiinassa useat harjoittavat useaa eri uskontoa – varmuuden vuoksiko?

En tiedä onko Jumalaa yritetty koskaan tieteellisesti määritellä, mutta melko laajalti on pohdittu sitä, voisiko sama Jumala olla kyseessä kaikissa eri uskonnoissa. Tässä tapauksessa kaikki uskonnot olisivat ikään kuin yhtä ja samaa suurta perhettä. Hindulaisuus on ehkä lähinnä tätä ajatusmaailmaa. Olipa niin tai näin niin ekumeenisuus olisi välttämätöntä päivittää tulevaisuudessa poly meenisuudeksi  eli kutsua kaikki uskontokunnat saman pöydän ääreen. Ehkä sitten vihdoin päästäisiin eroon uskonsodista – siis ehkä?

Uskontoja voidaan karkeasti luokitella kirjoitettuihin uskontoihin suullisen (kirjoittamattoman) uskomusten perinteisiin varhaiskantaisiin uskomuksiin. Toinen luokittelu peruste on etniset eli kulttuuripohjaiset uskonnot, jotka rajoittuvat yhden maan tai yhden kulttuurin keskuuteen ja joihin synnytään. Tällaisia ovat mm. alkuperäiskansojen uskonnot. Näiden vastakohtana ovat Universaalit uskonnot, jotka leviävät maasta ja kulttuurista toiseen, eikä niihin varsinaisesti synnytä.

Jumalakäsitykset poikkeavat eri uskonnoissa, mutta eivät merkittävästi. Yhteinen nimitys Jumalalle voisi olla Kaikkivaltias. Kaikkivaltias johtaa käsitykseen Yliluonnollinen. Tällainen yliluonnollisuus on kaukaista historiallista perua, joka perustuu aikalaisten ymmärrykseen tapahtuneista yliluonnollisista ilmiöistä ja tapahtumista. Esihistorialliset käsitykset kuten tulivaunut taivaalla, voivat tämän päivän ihmisille olla vaikkapa suihkuhävittäjiä. Tällaisia tulivaunuja eli nykykielellä Ufoja seikkaili harvinaisen paljon Korean sodan aikana, mutta myös sen jälkeen.

Pyhimykset sädekehä pään päällä ja enkelit siipineen, voidaan myös selittää tämän päivän tietämyksellä muuksi kuin, miksi ne on historian hämärässä ymmärretty. Mistä sen sijaan on luotu Isä, Poika ja Pyhä Henki, onkin sitten jo vaikeampi selittää. Jos kaikki uskonnot summaa yhteen, niin ihmiskunnan evoluutiota on ollut auttamassa ja ohjaamassa jokin korkeampi voima, joka jostain syystä haluaa yhä olla anonyymi ja yksityisyyden suojaamana.

Ollaanpa Jumalasta ja uskonnoista mitä mieltä tahansa, niin niiden moraalisia oppeja kuten kymmentä käskyä ei tule unohtaa. Samoin tulee muistaa ja noudattaa Kultaista sääntöä – älä tee toiselle mitään, mitä et haluaisi itsellesi tehtävän! Tämä on paitsi kristinuskon myös kugfutselaisuuden moraalinen ydin!

Kommentit pois päältä artikkelissa Uskonnot ja Jumalat

Digiaika ja lainsäädäntö

Meillä hehkutetaan digiaikaa kaikkialla, mutta onko lainsäädäntömme tämän ajan tasalla. Päivä päivältä näyttää yhä enemmän siltä, että hippiaikakaudella säädetty lainsäädäntö ei vastaa enää tämän päivän vaatimuksia. Lakeja säädettiin aikoinaan antaa kaikkien kukkien kukkia-aatteen pohjalta. Silloin oli kaikki vihreää ja pehmeää!

Näistä ajoista meille on jäänyt lainsäädäntö, joka ei esim. salli itsensä puolustamista kuten monissa muissa maissa. Meillä molemmat saavat rangaistuksen, vaikka maassa makaava yrittäisi puolustaa itseään. Nettikiusaaminen ja koulukiusaaminen ovat hauskaa ajanviihdettä. Koska netissä kiusattu ei voi lyödä takaisin. Voi siis sanoa mitä vain, eikä juuri kukaan puutu asiaan.

EU:n suhteen Suomineito yrittää olla kympin tyttö, mutta sitten yrittää laatia maastapoistumisveroa. Autojen verotuksesta on tapeltu vuosikausia ja aina keksitään uusia mutkia verotulojen säilyttämiseksi. Meillä on uskonryhmiä, joissa naisia ja lapsia käytetään häikäilemättä hyväksi. Kauppakaari ja rikoslaki ovat ristiriidassa keskenään ja pahasti. Se, minkä toinen laki sallii, se puolestaan on toisessa laissa rangaistava teko.

Meillä on myös vanha hallinto-oikeusjärjestelmä, joka velvoittaa viranomaisen käymään yksityisen henkilön kimppuun, mutta tämän oikeuden päätöksiä, ei viranomaisten ole pakko noudattaa! Järjestelmä suojelee omiaan. Yhteiskunnalliset päätökset kätketään nykyisin konserniyhtiöiden liikesalaisuuksien suojaan. Onkin perusteltua kysyä, onko tämä avointa demokratiaa?

Vaikka Suomi onkin saari, niin kansainvälinen rikollisuus siirtyy tänne niin Baltiasta kuin Ruotsistakin. Vanhojen lakien rangaistukset ovat päänsilittelyä ja houkuttelevat rikollisia tänne vankiloihin talvilomille. Yksityisyyden suoja ei salli paatuneiden myymälävarkaiden kuvien julkaisua netissä tai muutoinkaan. Laki ei myöskään salli kiinniottoa ja poliiseja vain vähennetään. Myymälävarkauksista ei edes rangaista ja kansa, tavallinen kuluttaja maksaa viulut! Vihervasemmistolaisille se näyttää olevan yks hailee?

Uusia lakeja tulee kuin tykin piipusta, mutta laatu on tutkimusten mukaan kyseenalaista. Olisiko syytä nostaa katti pöydälle ja käydä tämän ajan kannalta tärkein vanha lainsäädäntö läpi ja todella päivittää se digiaikaan. Jos näin ei tehdä, niin lintukoto on hyvin nopeasti mennyttä aikaa!

Kommentit pois päältä artikkelissa Digiaika ja lainsäädäntö

WP Login