Verotuksen tulevaisuuden haasteet

Yhteiskunnan eri tahojen yleiseksi käsitykseksi tuntuu vakiintuneen se, että me eläkeläiset olemme vain rasite kansantaloudelle. Useat peräkkäiset hallituksetkin ovat omaksuneet tämän käsityksen. Vahvana todisteena on vanhustenhoidon alennustila. Totuus on kuitenkin aivan tilastojen valossakin toisenlainen. Eläkkeen saajien yhä kasvava joukko ansaitsee kuulla muutakin kuin valeuutisia.

Valtion tuloverokertymä oli vuonna 2017 kokonaisuudessa n. 30 miljardia. Eläkkeistä peritty vero puolestaan oli n. 6,3 miljardia eli n. 21 % koko tuloverokertymästä. Ikärakenteen valossa eläkeläisten osuus verokertymästä on kasvamassa. Yhä suurempi osuus eläkkeistä tulee eläkerahastoilta ja pienenevä osuus on rahojen kierrätystä kansaneläkkeen muodossa. Työeläkkeiden merkitys on kansantaloudelle huomattava, koska ne eivät rasita valtion kassaa, vaan vero-osuus on siirto eläkevakuutusyhtiöiden rahastoista valtion pohjattomaan pussiin.

Tässä mielessä eläkeindeksin leikkaus onkin varsin ristiriitainen päätös valtion talouden kannalta. Ilman leikkausta valtion verotulot olisivat nyt huomattavasti suuremmat. Verotuksessa on eläketulovähennys, jonka tulorajan ylittänyt eläketulo ei enää saa tätä vähennystä hyväkseen. Tämä vähennyksen yläraja ja progressiivinen valtion verotus olisivat merkinneet huomattavaakin valtion verotulojen lisääntymistä eläkerahastoilta. Ylärajan alittavilla eläketuloilla indeksikorotuksen säilyttäminen olisi merkinnyt ostovoiman kasvua ja ehkä kulujen säästöä Kelassa. Kun tällaisia taustavaikutuksia ei päätöksiä tehtäessä oteta huomioon, niin on ihan pakko miettiä, millä perusteilla hallituksen ministerien avustajat valitaan.

Kun ennusteiden mukaan tulevaisuudessa on näkyvissä jonkinasteinen lama eli kulutuskysynnän väheneminen, niin se merkitsee, että eläkkeistä maksettujen verojen suhteellinen osuus kasvaa. Nykyisellä taloudellisella kehityksellä eläkeläisten osuus olisi vuonna 2025 ehkä 25-27 % koko verokertymästä. Mahdollinen talouslama voi kuitenkin johtaa siihen, että kertymä onkin 30 % tai jopa yli sen. Tämä johtuu siitä, että laman aikana palkansaajien verokertymä pienenee lomautuksien, irtisanomisien ja muista laman vaikutuksista johtuen.

Eläketulot ovat eräänlainen vakio, johon eivät vaikuta nousu- eivätkä laskusuhdanteet. Palkoista perittävät verot sen sijaan riippuvat voimakkaasti suhdanteista ja erityisesti kansainvälisestä kilpailukyvystä. Eläkeläisten kannalta tällainen yhtälö onkin erittäin pelottava. Kun valtion menot vain jatkavat kasvuaan ja veropohja on niin laaja, että verohallinto alkaa jo putoilla sen reunoilta niin, mitkä ovat hallituksen vaihtoehdot. Hyvin houkutteleva vaihtoehto on korottaa eläkeläisten verotusta. Eläkeläisten oma voima ei näytä riittävän vastustamaan ja verottajan kannalta verotulojen ennustettavuus on 100 %!

Valtiolla ja kunnilla toki riittää vaihtoehtoja, mutta näille vaihtoehdoille on sitten vahvoja vastustajia ”hyväveliverkostojen” kautta. Perinteinen demokratia onkin jo kriisissä. Tutkimusten mukaan demokratian suosio on länsimaissa ollut laskussa jo pitkään. Miksi? Onko demokratia joutunut hyväksikäytön uhriksi?

Comments are closed.


WP Login