Kotimaisen kulutuksen merkitys

VVM alentaa tulevan vuoden ennusteitaan kuukausittain. Jos kasvuennuste on 1 % tai sen alle, niin käytännössä se merkitsee sitä, että tarjonta alkaa ylittää kysynnän. Kun näin käy niin, mitkään palkkatuet eivät saa yrityksiä palkkaamaan lisää työvoimaa. Miksi ihmeessä pitäisi työllistää, jos tuotteet eivät mene kaupaksi ja kilpailu alkaa laskea hintoja? Vientikään ei auta, kun euroalue on menossa samaan suuntaan.

Kotimaan kulutusta pitävät yllä palkkatulot, jotka ovat n. 55 miljardia vuodessa. Maksetut eläkkeet puolestaan ovat indeksillä leikattunakin puolet edellisestä eli n. 27 miljardia. Näillä rahoilla kansa kuluttaa. Jos palkkasummaa kovasti nostetaan, niin kilpailukyky heikkenee ja kansallistalous ja yritykset kärsivät. Onko vaihtoehtoja saada kotimaista kulutusta kohennettua?

Varmaa keinoa ei ole, mutta yhtä voisi yrittää. Eläkkeet eivät vaikuta kilpailukykyyn, mutta eläkkeellä olevat ovat kasvaneet säästäväisiksi, joten heidän kulutuksensa on arvailujen varassa. Eläkkeiden korottaminenkin on vaikea yhtälö. Kaikkein pienimmät eläkkeet eli kansaneläkkeet menevät näet valtioin budjetista. Työeläkkeet sen sijaan maksetaan reilun 200 miljardin säästöpossusta.

Kulutusta voisi nostaa erityisesti kansaneläkkeiden korotus, mutta siihen eivät toteutumattomat vappusatasetkaan oikein riitä. Eläkejärjestelmässä on ns. kahden kerroksen väkeä. Kun työeläkejärjestelmä otettiin käyttöön, niin siinä unohdettiin vanhemmat ikäluokat tylysti ja jätettiin kansaneläkkeen varaan. Täyttä kansaneläkettä saavia on n. 75 000 ja joukko tietenkin vähenee nopeasti.

Sitten on noin 500 000 eläkeläistä, jotka saavat vähennettyä kansaneläkettä, eli saavat pientä työeläkettä. Tällaisia henkilöitä ovat he, jotka olivat yli viisikymppisiä työeläkelain tullessa voimaan. Suomen eläkejärjestelmä ei siis ole mikään yksiviivainen järjestelmä, vaan siinä on voittajia ja häviäjiä. Tätä tausta vasten on vaikea ymmärtää 10-tuhansien eläkkeitä, joita ei saaja ehdi kuluttaa, vaan varat siirtyvät perintönä seuraaville sukupolville.

Muutos pitäisi saada, mutta se on vaikeaa, koska ylisuuria eläkkeitä saavat ovat poliittisestikin vaikutusvaltaisia ja pitävät hyvin puoliaan. Tässä tarvittaisiin nyt sitä talvisodan henkeä, jolla pidettäisiin heikommista huolta ja saataisiin aikaan työpaikkoja turvaavaa kulutuksen kasvua! Toinen skenaario on hyvinvointivaltion lopullinen alasajo!    

Comments are closed.


WP Login