?%, %, %


Joku viisas matemaatikko on joskus sanonut, että prosenttilaskua ei olisi pitänyt koskaan keksiä. Monissa julkisen sektorin laskelmissa prosentti on kuin Jeesuksen veli – vähintään. Prosentti kertoo etupäässä muutoksista suuntaan tai toiseen. Se ei kuitenkaan kerro absoluuttista tulosta.

Hyvä esimerkki on yleisesti käynnissä oleva keskustelu työllisyysasteesta, huoltosuhteesta ja hyvinvointiyhteiskunnan koossa pitämisestä. Kun nyt on tavoitteena 75 % työllisyysaste, johon valtion koko budjetti perustuu, niin samassa yhteydessä ei kerrota, paljonko työtätekevien määrän on oltava, jotta hyvinvointia voidaan ylläpitää???

Kun tarkastellaan suurten ikäluokkien siirtymistä eläkkeelle, niin muutos vähentää aktiivi-iässä olevien työntekijöiden määrää oleellisesti. Ennusteiden mukaan tämä 75 % tavoite edellyttääkin jo vuonna 2035 82 % työllisyysastetta, jotta sama määrä työtätekeviä käsipareja olisi työssä turvaamassa hyvinvointia. Ovatko päättäjät miettineet tätä? Vai suhtaudutaanko asiaan samalla leväperäisyydellä kuin suurten ikäluokkien siirtymiseen työterveydestä julkiselle puolelle terveyspalveluja? Kun tätä ei otettu huomioon silloin, kun asia oli tiedossa parikymmentä vuotta sitten, niin nyt on niin sanotusti löysät housuissa!

Toisaalta huoltosuhdetta mietittäessä olisi myös otettava huomioon asian toinen pää eli syntyvyys. Syntyvyys menee niin kovaa vauhtia alaspäin, että huoltosuhteen kohtaantoa pitäisi myös miettiä. Meillä on olemassa Tilastokeskus, VATT jne., joista ennakoivaa tietoa löytyy ja myös mahdollisuuksia tehdä riittävän tarkkoja tulevaisuuden ennusteita. Mutta ketä kiinnostaa? Historia todistaa satavarmasti, että poliitikot elävät vain tätä päivää ja kuluvaa vaalikautta! Historiallinen huominen ja ylihuominen eivät kiinnosta. Tulevat ongelmat jääkööt lastenlasten murheeksi.

Ilmastonmuutos on vähän eri asia, koska sillä on helppo tehdä politiikkaa ja pelotella erityisesti tulevia sukupolvia keskipitkällä tähtäimellä. Tässäkin pelataan prosenteilla. Ilmaston lämpenemisen tilastoja tarkasteltaessa, ilmasto lämpeni aivan yllättäen, kun Neuvostoliitto hajosi. Selitys, joka silloin saatiin, on unohtunut. Köyhä Venäjä nimittäin sulki kaikki syrjäisillä kylmillä alueilla olevat sadat säähavaintoasemat. Jäljelle jäivät vain kaupungeissa lämpimissä olosuhteissa olevat asemat.

Pitkässä juoksussa Suomesta tulee hiilineutraali, kun väestö vähenee. Taustamuuttuja on kuitenkin maahanmuuttajat, joita yritykset tarvitsevat työvoiman vähentyessä. Vihervasemmistolle on turha kertoa, että tilastollisesti suurimmat päästöt ovat alueilla, joihin on kaikkein vaikein, ellei mahdoton, vaikuttaa. Ilmasto muuttuu, mutta niin se on muuttunut miljardeja vuosia. Nyt uusi taustamuuttuja on ihminen, mutta on täysin mahdotonta arvioida, kuinka paljon prosentuaalisesti ihminen muutokseen vaikuttaa ja mitkä ovat muut taustamuuttujat.

Comments are closed.


WP Login