Lääkkeiden saatavuus


Euroopan yhteinen lääkevirasto EMA valvoo keskitetysti EU-alueen lääkkeiden turvallisuutta ja saatavuutta. Suomessa Fimea on eräänlainen päällekkäisorganisaatio, joka tekee kansallista valvontaa eli samoja asioita kuin EMA. Miksi? Fimean voimattomuus nykyiseen lääkepulaan on nyt paljastunut, kun suuria määriä tärkeitä ja välttämättömiä lääkkeitä ei ole Suomessa saatavilla. Fimea on täysin voimaton tilanteen edessä. Se voi ainoastaan heristellä sormeaan tukkureille ja apteekeille.

Sormen heristely ei kuitenkaan auta mitään. Suomi on lääketeollisuudelle pieni syrjäalue, jonne lääkkeitä saadaan silloin, kun laajemmilta markkinoilta riittää. Mielenkiintoista tilanteessa on se, että jossain päin Suomea lääkkeitä saattaa olla. Kun Lahden apteekeista lääke oli loppu, googlasin lääkettä nimellä. Kuinka ollakaan lääkettä oli saatavana Yliopiston Apteekista Kemissä.

Ongelma kuitenkin oli, että lääke olisi pitänyt käydä hakemassa sieltä henkilökohtaisesti. Minun olisi siis pitänyt matkustaa hiilineutraalisti Lahdesta Kemiin noutamaan lääke. Kela kieltäytyi maksamasta matkakustannuksia. Näin meistä huolehditaan kohdusta hautaan! Olisikohan ideaa perustaa kansallinen tietopankki, jossa olisi kaikki maassa olevat lääkkeet? Apteekit voisivat sitten lähettää niitä toisilleen. Apteekkien nykyisillä katteilla lähetyskulut eivät voi olla este.

Mitä sitten lääkkeiden hinnoitteluun tulee, niin kaikki kansainväliset yhtiöt käyttävät hinnoittelussaan kohdemaan ostovoimaa olipa tuote mikä tahansa. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. hampurilainen on Suomessa kalliimpi kuin Eestissä tai Latviassa, koska suomalaisilla on enemmän rahaa käytössään. Kansainväliset yritykset käyttävät hintoja suunnitellessaan ns. Mac Indeksiä (https://themacindex.com/). McDonalds ylläpitää tätä indeksiä, koska sillä on tarvittava tieto eri puolilta maailmaa. Näin hinnoitellaan myös lääkkeet.

Poikkeus lääkkeiden hinnoittelussa tapahtuu silloin, kun lääkepatentti on vielä voimassa. Silloin hinnat eivät riipu ostovoimasta, vaan ne ovat kustannuspohjaisia ja niissä on ”kermankuorintalisä”. Suomessa lääkkeiden hinnoittelussa on otettu huomioon myös Kelakorvaus. Kun vertaa hintoja eurooppalaisiin nettiapteekkien hintoihin, niin niiden hinnat ovat jotakuinkin Suomen Kelakorvausta edullisempia. Jos Suomessa haluttaisiin mittavia säästöjä, niin kannattaisi hieman miettiä asiaa.

Jos vaikka otettaisiin mallia Eestistä? Toisaalta, kun tilaa vaikkapa saksalaisesta apteekista lääkkeen, niin Kelakorvauksen voi hakea Kelasta jälkikäteen. Oma kokemukseni kuitenkin vuosien takaa on, että Kela ei maksa samaa rahallista korvaus kuin suomalaisesta apteekista ostetussa lääkkeessä. Minulle korvattiin kyllä sama prosentuaalinen summa kuin suomalaisesta lääkkeestä, mutta rahassa se oli pienempi, koska lääke oli halvempi. Toivottavasti käytäntö on muuttunut.

Suomi on ollut jo pitkään EU:n jäsen, mutta meillä on edelleen käytäntöjä, jotka ovat ajalta ennen jäsenyyttä. Olen suurimman osan ikääni kiertänyt maailmaa ja joskus ovat lääkkeetkin päässet loppumaan. Silloin olen mennyt lääkepurkkini kanssa paikalliseen apteekkiin ja aina olen saanut lääkkeet ilman reseptiä. Maailmalla hätä ei lue lakia! Voisin vielä kertoa tarinan kiinalaisesta apteekista, jossa ovat rinnakkain resepti- ja modernit lääkkeet ja tuhansia vuosia vanhat kiinalaiset luonnon lääkkeet, mutta se onkin jo toinen juttu. Tosiasia on kuitenkin se, että suurin osa lääkkeistä on syntetisoituja luonnon johdannaisia.    

Comments are closed.


WP Login