Archive for lokakuu, 2018

Vetovoimatekijöistä

Lahdessa on vuosikymmeniä ollut strategia, joka perustuu kaupungin väkiluvun kasvuun. Nastolan liittämistä lukuun ottamatta tämä toiveajattelu on pettänyt strategistit vuosi toisensa perään. On hyvin perustelua kysyä miksi? Tässä yhteydessä on puhuttu kaupungin vetovoimatekijöistä, mutta mitä ne oikeasti ovat? Onko kukaan kaupungin organisaatiossa miettinyt, miksi ihmiset muuttavat ja etenkin mitkä ovat kohderyhmät, jotka muuttoa harkitsevat?

Kohderyhmiä voisi kuvitella olevan ainakin kolme. Työn perässä muuttajat, paikkakunnalle opiskelemaan tulevat ja eläkeläiset. Mitä sitten ovat ne tekijät, jotka näitä ryhmiä kaupunkiin vetäisivät. Ensimmäinen ryhmä edellyttää työpaikkoja ja mielellään kilpailua työntekijöistä, jotta on mahdollisuus myös vaihtaa työpaikkaa paikkakunnalla. Seuraava edellytys on palkkaa sopivat asunnon saanti. Asumiskustannukset ovat kaikenlisäksi Laahdessa korkeat!

Työnperässä muuttajat ovat useimmiten nuoria lapsiperheitä, joille lasten tarpeet ovat tärkeitä. Miten tämä asia on hoidettu Lahdessa? Päiväkotipaikoista ja niiden henkilökunnasta on pulaa. Kouluissa toimitaan suuressa määrin parakeissa ja koulukuljetuksissakin on ongelmia. Lapset eivät kuulu työterveyden piiriin, joten terveys ja sosiaalipuolellakin mennään säästöt edellä. Kaiken lisäksi kiusaamista ei oikein ole saatu kouluissa hallintaan, mutta tämä on koko maan yhteinen ongelma. Houkutteleeko lapsiperheitä muuttamaan etenkin, kun niitä työpaikkojakaan ei tunnu tänne syntyvän suurin määrin???

Tutkimusten mukaan opiskelijat tulevat Lahteen käymään vaan, mutta ei olemaan. Kun valmistutaan, niin muutetaan sinne, missä työpaikkoja on eli Uudellemaalle, Tampereen seudulle, Turkuun, Ouluun jne. Opiskelijoiden verotuotto kaupungin kassaan ei sekään ole suuren suuri. Jos asiaa tutkittaisiin, niin saattaisi osoittautua, että opiskelijat kuluttavat enemmän kaupungin varoja, kuin maksavat veroja. Mutta onhan se niin hienoa, että Lahti voi kutsua itseään yliopistokaupungiksi. Eikö?

No, entäpä sitten eläkeläiset? Mikä heitä vetäisi Lahteen? Eläkeläiset tuskin kaipaavat omakotitontteja, vaan enemmän tulee mieleen edulliset asunnot. Asunnon sijainti hiljaisessa ja autiossa kaupungin keskustassa on tietenkin houkutteleva. Hinnatkaan eivät ole Helsinkiin verrattuna korkeita. Sitten tietenkin ryhdytään miettimään, että mitä Lahden korkeilla veroilla saa täällä palveluita. No eläkeläisellä, joka Lahteen muuttaa, ei eläke voi olla kovin pieni, mutta kyllä se vero kuitenkin on maan korkeimpia, vaikka voisikin käyttää yksityisiä palveluja. Se on katsokaas niin, että eläketulonvähennyksen tuloraja on 25 000 euroa. Sen ylittävistä eläkkeistä joutuu maksamaan täyden kunnallisveron!

Kaiken edellä olevan perusteella kaupungin päättäjät ovat toimineet juuri päinvastoin, kun strategioissa on esitetty ja toivottu. Jollei asia olisi niin vakava meidän vanhojen lahtelaisten veronmaksajien osalta, niin alkaisi naurattaa tällainen päätön touhu. Oikein kovasta naurattaisi, jos se tapahtuisi jossain kilpailevassa kunnassa. Mitä sitten pitäisi tehdä?

Niitä työpaikkoja olisi ensiksi saatava! Entisessä vilkkaassa teollisuuskaupungissa päätettiin 70-luvun lopulla tehdä strateginen päätös siirtyä teollisesta yhteiskunnasta jälkiteolliseen palveluyhteiskuntaan. Strategisia virheitä on siis tehty ennenkin. Tässähän toki seurattiin vaan maailmalla yleistyvää megatrendiä. Ideoiden ja tuotteidenkin kopiointi vaatii kuitenkin perusteellista harkintaa ja oman paikkakunnan vahvuuksien tunnistamista. Lahdessa ei ymmärretty sitä, että teollisuus on eniten jakovaraa tuottava yritysmuoto. Tästä hyvä esimerkki on Kreikka, joka yrittää selvitä palvelemalla turisteja.

Esitän lopuksi rakentava ehdotuksen, jonka olen jo aiemmin tuonut julki FB:ssani. Rakennetaan Lahteen radan varteen vaihteeksi asuntojen keskelle toimistokaupunki- Tämä siis BW Towerin esimerkin mukaan. Sen ehdottomat vetovoimatekijät ovat nopeat yhteydet Helsinkiin, Lentokentälle ja Pietariin. Tällä voisi houkutella jopa ulkomaisten yritysten edustustoja Lahteen. Koska teollisuutta ei näytä syntyvän lisää, niin tällä tavoin olisi mahdollista saada työpaikkoja ja jopa niitä veronmaksajia lisää kaupunkiin.

Kommentit pois päältä artikkelissa Vetovoimatekijöistä

Liikenteen päästöt

Liikenteen päästöt muodostavat Euroopassa noin 20 % kaikista päästöistä. Suomessa on yritetty monin eri tavoin vähentää liikenteen päästöjä, mutta 30 vuoteen ne eivät ole juuri vähentyneet. Erityisesti Suomessa liikenteen verotus on hyvin monimuotoista ja raskasta. Siksi liikenteen päästöjen vähentämisestä puhuminen on hyvin kaksinaismoraalista. Liikenteen verotulot ovat monissa maissa niin merkittäviä valtioiden talouksille, että niiden todellinen vähentäminen on vaikeaa.

Kun raha valtion kirstuun kilahtaa, niin päästöt ilmaan vilahtaa! Näin on varsin helppo todeta.

Erinomainen esimerkki verotuksen voimasta on vetyä käyttävien polttokennoautojen häviäminen markkinoilta pari vuosikymmentä sitten. Tuotekehittelyyn oli panostettu paljon, koska ilmaston kannalta vety oli täysin puhdasta. Vetyä poltettaessa syntyy käytännössä vain vettä. Vedyn valmistusteknologia on kaiken aikaa kehittynyt nopeasti ja nyt sitä voidaan valmistaa mm. aurinkokennojen avulla.

Suomessa kokeillaan parhaillaan myös hyvin edullista ja tehokasta vedyn valmistusta puuhakkeen avulla. Sen perustana saattaa olla vanha hiilen poltossa käytetty tekniikka, jolloin hiilitulen päälle sumutettiin vettä. Vesi muuttui korkeassa lämpötilassa vedyksi ja paransi huomattavasti hiilenpolton tehoa. Ongelma onkin nykyisin jälleen se, että vedyn valmistusta on vaikea verottaa. Jospa vaikka joku keksisi tuottaa vetyä kotona, niin sehän vastaisi pontikan keittoa. Tarvittaisiin vedyn valmistukseen kieltolaki.

Nyt on nouseva trendi sähköautot, mutta Suomessa sekin törmää kovaan ja monimutkaiseen verotukseen. Ensin verotetaan autoja erilaisilla veroilla, vaikka päästöjä ei olekaan. Sen lisäksi tulevat sähköverot ja siirtomaksut, jotka ovat kaksi kolmasosaa sähkölaskusta. No siinäkin on nyt avuksi tulleet aurinkosähkökennot, joilla polttoaine saadaan ainakin ilman veroja ja siirtomaksuja. Akkujen valmistus ei ole sekään saasteetonta, mutta siitä ei paljon puhuta.

Ministeri Orpo on kauhistuttavan ilmastoraportin myötä todennut, että ensi vuosikymmenellä on autovero poistettava Suomesta kokonaan, jotta tavoitellut liikenteen päästöt voitaisiin puolittaa. Tavoitetta nimittäin vaikeuttaa se, että Suomessa on Euroopan vanhin ja saastuttavin autokanta. Koska kuitenkin verotus on sillä tavoin nollasummapeliä, että jos jostain veroja vähennetään, niin jostain niitä on lisättävä. Tämä merkitsee sitä, että liikenteen polttoaineiden verotusta on korotettava.

Tässä tapauksessa häviäjä on aina autoilija, tehtiinpä mitä tahansa. Virossa autoissa ei ole kuin ALV eli Käibemaksu, mutta sielläkin on jouduttu nostamaan liikenteen polttoaineiden hintoja valtion muihin tarpeisiin. Kun on kyse valtion taloudesta ja veroista, niin toistaiseksi tilanne on kuin varis tervatulla laudalla, Jos ei ole nokka kiinni, niin on pyrstö. Vaikka planeetta pelastettaisiin tuleville sukupolville, niin verotukselta ei pelastu kukaan!

Kommentit pois päältä artikkelissa Liikenteen päästöt

WP Login