Archive for kesäkuu, 2017

Energiatodistus

Energiatodistus tulee 1.7.2017 pakolliseksi myös hyvinkin vanhoihin kiinteistöihin. Erityisesti ongelmiin joutuvat vanhat oamakotitalot.

Yksioikoinen laskentakaava ei todellisuudessa pysty määrittämään esimerkiksi vanhan omakotitalon energiatehokkuutta. Lisäksi Euroopassa energiaa käytetään hyvin eri tarkoituksiin. Mm. Espanjassa energiaa käytetään per m2 enemmän asuntojen jäähdyttämiseen kuin lämmittämiseen. Sama lienee kaikissa Välimeren maissa.

Meilläkin kokeiltiin jo 60-luvulla 0-energiataloja ainakin Mikkelissä. Parin vuoden kuluttua ne olivat umpikosteita ja jouduttiin osittain purkamaan. Tällainen hiljainen tieto on vain jostain syystä kadonnut ja nyt halutaan tehdä samat virheet uudelleen?

Edellä olevan lisäksi energian saanti on Euroopan eri puolilla hyvin vaihtelevaa. Meillä yleinen kaukolämpö on suurimmassa osassa Eurooppaa täysin vieras. Suomessa huomioidaan vain lämmitys tapa, mutta ei suoranaisia energiakustannuksia kuin viitteellisesti. Esim. aurinkolämpö ja ilmalämpöpumput pienentävät energian tarvetta, mutta niitä ei huomioida lämmitysmuotoina. Maalämpö puolestaan rinnastetaan sähköön, joka pariteetti on täysin suhteeton!

Vanhojen kiinteistöjen arvioinnissa on useita ongelmia, koska muuttujia on runsaasti:

  1. Useissa tapauksissa ei ole piirustuksia käytettävissä,
  2. Vanhoissa taloissa on tehty sekä sisäisiä että ulkoisia korjauksia, joiden yhteydessä lämmön eristeitä on parannettu. Tällaisia ei yleensä kirjata rakennusvalvontaan,
  3. Vanhoissa rakennuksissa on yleensä painovoimailmanvaihto ja talvella yleensä poistoventtiilit ovat kiinni,
  4. Rossipohjissa käytettiin yleisesti eristeinä sammalta ja sanomalehtiä. Mitenkähän tämä asettuu matemaattisiin kaavoihin?
  5. 1950-luvulla käyttöön otetut mineraalieristeet olivat niin höttöisiä, että ne vuosien mittaan valuivat alas seinistä ja yläosa jäi kokonaan ilman eristettä. Sen asian voi todeta rakenteesta riippuen pakkasilla ihan silmämääräisesti, joten pitääkö arvioitsija kutsua silloin erikseen ja miten se asettuu laskentakaavaan?

Yllä vain muutamia epäkohtia yksioikoisiin kaavoihinne. Kun asiakkaalle esittää vaihtoehtoisesti esim. 10 vuoden todellisen kiinteistön energian kulutuksen ja energiatodistukseen, niin asiakas ymmärtää todellisen kulutuksen helpommin kuin täysin abstraktin energiatodistuksen.

Kommentit pois päältä artikkelissa Energiatodistus

Kuntakonsernit

Kuntakonserni on täysin hatusta temmattu toimintamuoto. Ei ole olemassa minkäänlaista hallinnollista määritelmää kunta- tai kaupunkikonsernista. Konserni on kahden tai useamman yrityksen muodostama taloudellinen kokonaisuus, jossa emoyrityksellä on yksin tai yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien yritysten kanssa määräämisvalta.

Kunta ei ole osakeyhtiö. Kunta on veroilla toimeentuleva julkinen yhteisö, jollaisena se ei voi muodostaa lainmukaista konsernirakennetta. Kunnat kuitenkin yhtiöittävät toimintojaan yhä kiihtyvällä vauhdilla. Miksi näin menetellään? Mikä on se pakottava syy? Alkaa olla riittävästi näyttöä siitä, että hyvin usein yhtiöittäminen epäonnistuu ja tappiot jäävät veronmaksajien maksettavaksi. Paikallisena esimerkkinä vaikka LSKT.

Normaalissa konserniyhtiön konkurssissa tai alasajossa, osakkeenomistajat eli sijoittajat maksavat tappiot. Ennen konkurssia joutuvat omistajat normaalisti sijoittamaan lisää pääomia yhtiöön toiminnan jatkamiseksi. Mikäli lisärahoituskaan ei auta, on edessä konkurssi tai toiminnan alasajo.

Kuntakonsernissa veronmaksajilla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia valita, haluavatko sijoittaa varojaan kuntien perustamiin yhtiöihin. Tässä kohden perustuslaillinen kysymys onkin, antaako valtuustoon demokraattisesti äänestäjiltä saatu valtuutus oikeuden perustaa veronmaksajien nimissä ja varoilla osakeyhtiöitä? Kysymyshän on veronmaksajien rahojen sijoittamista ilman suoraa valtuutusta.

Osakkeenomistaja tarvitsee osakeomistuksensa kohteena olevasta yhtiöstä totuudenmukaista tietoa, jotta voi huolellisesti arvioida yhtiön toimintaa ja osakeomistuksensa mielekkyyttä. Riittävä tiedonsaanti lisää osakkeenomistajien luottamusta yhtiöön, mikä on markkinoiden tehokkaan toiminnan edellytys. Kunnallisissa osakeyhtiöissä on maan tavaksi muodostunut koko toiminnan salaaminen liikesalaisuuksiin vetoamalla. Tilanne on hyvin kaksinaismoraalinen!

Osakeyhtiölainsäädäntö, EY-oikeus sekä elinkeinoelämän itsesäätely takaavat osakkeenomistajalle sekä vähemmistöosakkeenomistajalle kattavan oikeuden luotettavaan tietoon. Tätä ei kuntien omistamissa yhtiöissä noudateta? Näyttääkin vahvasti siltä, että itsesäätely ei toimi kuntien omistamissa yhtiöissä, vaan niissä pyritään kaikin keinoin piilottamaan yhtiön toiminta liikesalaisuuksien piiriin.

Tällainen yhtiöittäminen, jossa kunta tai kunnat omistavat täysin osakeyhtiön, antaa perustellun aiheen epäillä, että nykyinen osakeyhtiölaki ei käytännössä toimi julkisesti omistetuissa yhtiöissä. Samoin perustein on syytä epäillä, että yhtiöitä perustetaan nimenomaan tiettyjen toimintojen salaamiseksi todellisilta omistajilta eli veronmaksajilta. Lahdesta esiin nousee Lahti Events.

Laissa harmaan talouden selvitysyksiköstä (1207/2010) harmaalla taloudella tarkoitetaan organisaation sellaista toimintaa, josta aiheutuvia lakisääteisiä velvoitteita laiminlyödään. Harmaasta taloudesta puhuttaessa, sormi osoittaa yleensä yritysten yrityksiin välttää verojen ja muiden lakisääteisten maksujen maksamista. Kun puolestaan puhutaan kuntayhtiöiden tarkoituksellisesta tiedon salaamisesta, niin liikutaan harmaalla alueella (Shadow Economy).

Kuntayhtiön toiminnan määritteleminen harmaan talouden toiminnaksi, edellyttäisi perehtymistä yhtiön perustamisen syihin. Onko visiona ollut nimenomaan demokraattisen läpinäkyvän päätöksenteon piilottaminen osakeyhtiölain säännösten taakse. Varmaa perustamistapahtumasta on ainakin se, että valtuutetut eivät ole olleet laatimassa yhtiöjärjestyksiä. Ne ovat virkamiestyötä. Kovinkaan monella valtuutetulla ei ole osaamista arvioida yhtiöjärjestystä veronmaksajan tai mistään näkökulmasta. Sama koskee pääosin yhtiöiden hallituksia.

Nykyisen trendin jatkuessa, kuntien hallituksilla ja valtuustoilla ei ole lautakuntia.  On vain eri alojen osakeyhtiöitä, joiden päätöksentekoon hei eivät voi osallistua. He voivat vain valita hallituksen jäseniä puolueen ohjauksen mukaan. Koska lukuisista mielipiteistä huolimatta hallitukseen ei valita osaajia, siellä päättävät asioista kykenemättömyytensä tasolle ylennetyt jees-jees-miehet.

Onko demokratia siis tullut tiensä päähän? Alistetaanko veronmaksajat salassa pidettyjen päätösten maksumiehiksi?

Kommentit pois päältä artikkelissa Kuntakonsernit

Salppurin MM-kisat

Joskus kauan sitten 50-luvulla olin useana vuonna kisoissa myymässä kaikenlaista muistokamaa. Silloin oli väkeä tungokseen asti ja ilotulituksen jälkeisessä ruuhkassa muutama katsoja polkeutui jopa jalkoihinkin. Väkeä oli siis tosi paljon katsomoissa vaikka vielä hypittiin puumäestä. Silloin olivat asiat hieman toisin. Ei ollut televisiota, eikä muitakaan kilpailevia on-line medioita.

Kirjoitin epäilyksistäni 2013 näiden MM-kisojen suhteen ja vielä toisen kerran 2015. MM-kisat toistuvat samoilla paikkakunnilla niin pitkien aikojen päästä, että markkinat ja ihmisten käyttäytyminen ehtivät muuttua ja sukupolvet vaihtua. Näin ollen kisojen järjestäminen ei toimi pelkän urheilun ja oheistoimintojen ehdoilla. Tämän vuoden kisojen järjestäjät törmäsivät käyttäytymistaloustieteenongelmakenttään. Tämän tieteenalan määritelmä on melko pitkä, mutta kansanomaisesti se tutkii, vaihtoehtoja ja onko Matti mahdollisesti kukkarossa.

Sellaisilla urheilulajeilla, joissa tapahtumat ovat koko ajan fyysisesti katsojan silmien edessä, on täysin erilainen tapahtuma markkinoida kuin sellainen, jossa urheilijat vilahtavat vain ohi kiitävien hetkien ajan katsoja silmien edessä. Näköesteitäkin voi joutua kurkottelemaan. Hiihtoreittejä on toki yritetty tehdä niin, että hiihtäjät menevät mahdollisimman usein katsojien ohi, mutta siinäkin on rajansa.

Television katselija sen sijaan näkee koko ajan tapahtumat koko reitiltä sohvan mutkasta ilman näköesteitä. TV:n lisäksi voi katsella läppäriltä, älypuhelimesta tai tabletilta jne. Oheispalvelut ovat lähellä jääkaapissa, baarin tiskillä tai puhelimen päässä pizzakuskista. Oheispalvelut on myös alistettu kilpailulle, kun taas stadionilla ei näin välttämättä ole, joten palvelut ovat ehkä ylihinnoiteltuja. Käyttäytymistaloustieteeseen tämä liittyy siten, että meillä on tuo pakollinen YLE-vero, jota pitää kuolettaa katsomalla kisoja eduskunnan tahdon mukaan televisiosta.

Kisojen järjestäjien on entistä enemmän otettava huomioon markkinavoimat ja niiden synnyttämät trendit. Myös hintakilpailu liittyy samaan sarjaan, koska siinä kilpailevat erilaiset mediat suljetun stadionin kanssa. Silloin, kun tulee tällaisia tappioita, selityksenä on aina, että paikkakunnan yrittäjät hyötyivät niin ja niin paljon. Tällaisessa väitteessä on se hyvä puoli, että miljoonat voi vetää hatusta, eikä kukaan voi väittää vastaan.

Ongelma puolestaan selityksessä on se, että kymmenien miljoonien investoinnit eivät jakaannu oikeudenmukaisesti hyötyvien yritysten ja veronmaksajien välillä. Yritykset maksavat verot voitoistaan, mutta tavalliset veronmaksajat palkoistaan. Kaiken lisäksi veronmaksajat maksavat suurimman osan kustannuksista. Investoinnit osin jakautuvat pidemmälle ajalle, mutta onko velkaisella kaupungilla varaa pitää yllä koko Suomen talviurheilumainetaa?

Mielenkiintoista olisi myös, hyvät veljet, pohtia, miksi tappioiden todellinen määrä piti paljastaa vasta vaalien jälkeen?

Kommentit pois päältä artikkelissa Salppurin MM-kisat

Ilmastonkehitys

Ilmastonmuutos on jatkuvasti esillä eri yhteyksissä. Täältä Suomen vinkkelistä katsottuna ilmaston lämpeneminen vaikuttaa vahvasti vaihtoehtoiselta totuudelta tai jopa virtuaalitodellisuudelta. Nytkin on ollut kylmin kevät vuosikausiin ja jopa muuttolinnut värjöttelevät jossain Baltiassa odotellen Pekka Poudan kertovan lämpenevistä säistä.

Keskustelu ilmaston lämpenemisestä sattuu metkasti aikaan pari vuotta Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Silloin oli jossain juttuja siitä kuinka Neuvostoliiton kylmillä alueilla kymmeniä sääasemia poistui käytöstä rahapulan vuoksi. Onneksi kuitenkin Vienanmeren salmen suulla olevat asemat, jotka ovat toimineet 1800-luvun lopulta alkaen, jäivät toimintaan. Niiden mukaan koko mittausaikana ei vuoden keskilämpötila ole muuttunut lainkaan.

Totta kai ilmaston on lämmennyt, mutta kuten aina tilastojen kanssa leikittäessä, keskiarvot ovat keskiarvoja. Sama tuntuu olevan tilanne ilmastonkin suhteen. Jos jossain oikein kovasti lämpiää, niin jossain varmaan sitten voi säätila viiletäkin. Nytkin on kahtapuolta Suomea hyvin lämmintä jopa poikkeuksellisen lämmintä, mutta meillä poikkeuksellisen kylmää. Keskiarvoissa on normaalia säätä. Kuitenkin lunta sataa Keski-Suomea myöten vielä kesäkuussa. No onhan meillä ollut juhannuspakkasiakin silloin tällöin.

Tilastolliset keskiarvot kertovat omia tarinoitaan, mutta meitä suomalaisia kiinnostaa tämä oma tilanteemme eniten. Onko parta kesäkuussa huurteessa, kiinnostaa enemmän kuin se, että vaikkapa Lontoossa on toukokuussa 28 astetta. Toivottavaa olisi tietää, mikä tähän meidän kotoiseen ilmastoomme oikein vaikuttaa ja miltä tulevaisuus näyttää. Etteivät vain ne meidän metsäiset hiilinielumme vain toimisi myös lämpönieluina.

Esi-isämme eivät varmaan olisi muuttaneet tänne havumajoihin jääkauden jälkeen, ellei ilmasto tällä olisi ollut jotakuinkin subtrooppinen. Vaikkei nyt ihan niin lämmintä tulisikaan, niin voisi kuitenkin vähän lämmetä. Tulee ihan mieleen vanha vitsi, kun äiti jääkarhu ja pentu seilailivat tuolla pohjoisessa jäälautalla. Pentu kysyi äidiltään, että oliko isä varmasti myös jääkarhu. Totta kai oli, vastasi emo. No jos sinä olet jääkarhu ja isä oli jääkarhu, niin miksi minua sitten palelee niin hitosti? Keskiarvoisesti kait ei kumpaakaan palellut.

Kommentit pois päältä artikkelissa Ilmastonkehitys

WP Login