Archive for maaliskuu, 2017

Soteurakka

Ulkopuolisena on vaikea puuttua soteuudistuksen yksityiskohtiin, mutta isompaa kuvaa on mahdollista tarkastella. Kansalaisen näkökulmasta nyt näyttää siltä, että ideologinenkin takki on monessa puolueessa kääntynyt edelliseltä vaalikaudelta. Nyt pitäisi kuitenkin ideologiat unohtaa, kun kyseessä on näin suuri uudistus. Nyt tarvitaan samaa henkeä, jolla sotakorvaukset maksettiin aikoinaan.

Yhteen hiileen pitäisi puhaltaa niin, että tuhkat eivät pöllyä toisten silmille. On aivan selvää, että näin suuri uudistus ei ole valmis pelkästään eduskunnan aamenella. Kyseessä on tuotanto- tai hoitoketjun uudistus, jossa kaksi täysin erilaista toimintakulttuuria yritetään yhdistää yhdeksi hoitoketjuksi. On täysin varmaa, että tällainen uudistus ei mene putkeen kerralla, vaan tarvitaan ongelmiin nopeasti reagoiva järjestelmä, jolla pakolliset muutokset voidaan hoitaa välittömästi.

Palautetta on odotettavissa niin potilailta kuin henkilöstöltäkin. Ne ovat käytännön toiminnassa ilmeneviä ongelmia, joiden korjaaminen ei voi kestää vuosien poliittista vääntöä. Aluksi muutokset on saatava voimaan nopeasti ja pragmaattisesti, eikä poliittinen asiantuntemattomuus saa niitä jarruttaa!

Suuren ongelman tulee muodostamaan myös potilasturvallisuus. Osakeyhtiölaki ei tunne potilasasiamiehiä, eikä nykyistä hallintomenettelyä. Osakeyhtiömuodossa ongelmat siirtyvät nykyisistä hallintomenettelyistä käräjäoikeuksiin, joten on selvää, että yhtiöittämistä varten tarvitaan uusi laki. Meillä on jo esim. Asunto-osakeyhtiölaki ja samankaltainen erikoislaki tarvitaan tähänkin. As. Oy lain suurin puute on sen valvonta. Käytännössä julkista valvontaa ei ole lainkaan, vaan yksittäisen osakkaan on haettava oikeutta käräjillä.

Ongelmallista on myös se, mitä voidaan sairaanhoidossa ja sosiaaliturvassa piilotella liikesalaisuuksien piiriin. Näistähän on esimerkkejä kuntakonserneista eri puolilta maata. Hallinto-oikeus-menettelyssä virkamiehen sanktio oli yleensä pään silitys vastakarvaan, mutta käräjillä on toisenlaiset tuomiot. Hyvinvointiosakeyhtiön haastaminen käräjille on myös yksityishenkilölle kallis juttu, vaikka jutun voittaisikin ja kulut maksaisi hävinnyt osapuoli. Uudessa laissa pitäisikin tarkastella syyttäjän tehtäviä tavallista tarkemmin.

Myös valinnan vapaus asettaa omat haasteensa. Tähän asti valinnan vapaus on ollut lähinnä valintapakko, kun julkiselle puolelle ei ole päässyt säädetyssä ajassa. Nyt valintapakko on myös akuuteissa tapauksissa taannut tarvittaessa lähetteen erikoissairaanhoitoon. Sitä on julkisella puolella terveyskeskuksissa saattanut joutua odottamaan kuukausia, ellei jopa vuosia. Valintapakko on syntynyt tilanteissa, joissa julkiselle puolelle ei ole päässyt ja on ollut varaa mennä yksityiselle. Olisiko siis täysin mahdotonta ajatella, että julkinen sektori antaa maksusitoumuksen silloin, kun se ei itse pysty antamaan lain säätämää palvelua? Siten täyttyisi vallinnanvapaus.

Kun nykyinen järjestelmä on todettu kansalaisten kannalta epätasa-arvoiseksi, niin jostain on joskus aloitettava. Kansa ikääntyy ja syntyvyys vähenee, joten koko palvelutarve muuttuu. Joudutaanko kohta lastenneuvoloista tekemään vanhusten neuvoloita? Jos tämä uudistus nyt haudataan, suuret ikäluokat ehtivät poistua keskuudestamme enne seuraava yritystä. Sitäkö oppositio haluaa?

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Soteurakka

Konjakkikauppias

Monet tuntevat Monnet-konjakin laadukkaana konjakkina. 1950-luvulta lähtien asiakasillallisten jälkeen kahvin kanssa oli tapana tarjota Monnet mieheen ja useimmiten monet. Sen sijaan harvemmilla on tiedossa, miten konjakkikaupparatsu yhdistyy merkittävällä tavalla Euroopan Unioniin.

Monnet oli maailman kansalainen, jonka ajoi kansainvälisyyteen konjakki. Hän nimittäin syntyi alkoholista toimeentulonsa saavaan perheeseen Cognacissa.  Hän jätti koulunkäyntinsä kesken ollessaan vasta kuusitoista ja siirtyi myymään konjakkia ympäri maailmaa. Hänen myyntialueensa alkoi Länsi-Kanadan preerioilta päätyen Niilin yläjuoksun kyliin Egyptissä.

Käännekohdaksi hänen kansainvälisessä ajattelussaan hän itse pitää tapausta, joka sattui hänelle Calgaryssä hänen ollessaan matkalla Lääkehatusta (Medicine Hat) Hirventurpaan (Moose Jaw).  Hän oli etsiskelemässä Calgaryssä vossikkaa, kuitenkaan löytämättä sellaista.  Tällöin hän kysyi paikallisilta lähintä tallia hevosen saamiseksi. Mies oli kehottanut häntä ottamaan oman hevosensa ja lähettämään sen takaisin, kun ei enää tarvitsisi sitä. Myöhemmin Monnet totesi tämän olleen hänen ensimmäinen opetuksensa kansainvälisien resurssien yhteiskäytöstä.

Hänen ideassaan, jossa keskityttiin priorisointiin ja osoitettiin kansantaloudellinen suunta kansallistetulle osalle elinkeinoelämää, muodostui Ranskan sodanjälkeinen tuotemerkki, joka erotti sen marxilaisesta talousjärjestelmästä. Sen tarkoituksena olikin nimenomaan muodostaa uusi kansantaloudellinen toimintamalli kommunismin ja markkinatalouden väliin.

Vaikka Jean Monnet’lla ei koskaan ollut minkäänlaista merkittävää virallista asemaa, tuli hänestä eräs sodan jälkeisen ajan merkittävimpiä henkilöitä. Hänet muistetaankin parhaiten ”Euroopan isänä” – Euroopan Unionin ideoijana ja rakentajana. Ensin hänen oli kuitenkin tehtävä suunnitelma, joka tulisi ravistelemaan Ranskan irti sen talouden pattitilanteesta ja modernisoisi sen perustuksiaan myöden.

Ensimmäisessä maailmansodassa hänellä oli tärkeä tehtävä liittoutuneiden huollon – logistiikan – organisoinnissa. Tässä tehtävässään hän alkoi kehittää laajaa kansainvälistä ystävyysverkostoa molemmin puolin Atlantin. Vuonna 1919 olleessaan 31-vuotias hänet nimitettiin korkeaan virkaan, mutta kyllästyneenä hän luopui siitä pari vuotta myöhemmin ja palasi takaisin perheyritykseen. Pian hän kuitenkin luopui kokonaan konjakista ja siirtyi kansainvälisen pankkitoiminnan pariin.

Ranskaa rasittivat sodan jälkeen mittava maksutaseen vaje ja teollisuuden rappeutuminen.  Tilanne tarvitsi nopeasti toimenpiteitä ja niinpä syntyikin ”Monnet Plan”.  Hän esitti suunnitelmansa de Gaullelle Washingtonissa elokuussa 1945, joka pyysi häntä ryhtymään heti toimeen.  Monnet aloitti perustamalla toimistonsa aluksi hotelli Bristoliin Pariisissa sijoittaen työpöytänsä kylpyammeen päälle. Myöhemmin hään muutti toimistonsa pääministerin asunnon läheisyydessä sijaitsevaan kaupunkitaloon.

Siellä hän suunnitteli pienellä henkilökunnalla ja erittäin salassa pidetyillä operaatioilla Ranskan talouden tulevaisuuden suunnitelman. Monnet’in tarkoituksena ei ollut tieteellisen tarkasti suunnitella toimenpiteitä vaan pikemminkin luoda optimistinen tulevaisuuteen suuntautuva järjestelmä. Suunnitelmassa varattiin selvä ja merkittävä tila pienyrittäjyydelle kansantaloudessa.

Winston Churchill oli Zürichin yliopistossa 19.9.1946 pitämässään puheessa esittänyt Saksan ja Ranskan liittoa ensimmäisenä askeleena yhtenäisempään Eurooppaan. Perimmäisenä syynä oli sotariskien minimointi. Tätä puhetta seurasikin Eurooppaa yhdistävien sopimusten sarja. Ensiksi muodostettiin 17.3.1948 kollektiivisen puolustuksen ja taloudellisen yhteistoiminnan liitto (Western Union), johon kuuluivat Iso-Britannia, Ranska ja Benelux- maat, sitten OEEC (Organization for European Economic Cooperation), 4.4.1949 NATO ( North Atlantic Treaty Organization) ja Strassburgin sopimus Euroopan neuvostosta 5.5.1949.

Ehkä Euroopan kehityksen kannalta tärkeimmän tapahtuman muodosti ns. Schumanin julistus 9.5.1950.  Jean Monnetin aloitteesta Ranskan ulkoministeri esitti, että Ranskan ja Saksan liittotasavallan hiili- ja terästeollisuus saatettaisiin maiden yhteisen elimen alaisuuteen. Järjestelmä olisi avoin kaikille halukkaille eurooppalaisille valtioille. Tämä ehdotus johti 19.4.1951 Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (ECSC, European Coal and Steel Community) perustamiseen.  Jäseniksi tulivat Belgia, Ranska, Italia, Luxemburg, Alankomaat ja Saksan liittotasavalta eli ns. kuutoset.  Tätä sopimusta pidetään nykyiseen Euroopan Unioniin johtaneena sopimuksena.  Vuodesta 1985 alkaen toukokuun 9. on juhlittu Eurooppa päivänä.

EU:n juuret ovat siis syvällä pysyvän rauhan saamiseksi Eurooppaan kahden tuhoisan sodan jälkeen. Talousliitto vahvisti kehitystä. Kun yritykset pääsevät vapaasti sijoittamaan rajojen yli, niin intressit sotilaallisiin yhteenottoihin vähenevät, koska taloudelliset menetykset kohdistuisivat kaikkiin osapuoliin. Nyt kuitenkin alkaa useiden Euroopan maiden vaalien alla näyttää siltä, että punainen lanka ja EU:n identiteetti alkaa olla hukassa. Ongelmaa korostavat vielä Puolan ja Unkarin omapäiset sooloilut.

Nähtäväksi jää, löytääkö Eurooppa itsensä ulos ongelmistaan. Liittovaltiokehitys näyttää mahdottomalta ja sanktiopolitiikkakaan ei näytä toimivan. Nyt tarvitaan eurooppalainen ”think tank” kehittämään EU v.?.0. Kun nyt taivastellaan Brexitin aiheuttamia taloudellisia menetyksiä niin, mitkä olisivat seuraukset koko EU:n hajoamisesta kunkin yksittäisen valtion kohdalla? Paluuta entiseen ei taida olla?

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Konjakkikauppias

Valemuisto

Populismi on valtaamassa alaa eripuolilla maailmaa ja viimeistään Trumpin valinta presidentiksi on osoittanut sen voiman. On olemassa useita kansainvälisten yliopistojen tutkimuksia populismista ja sen teorioista. On selvitetty myös sitä millaisiin ihmisryhmiin populismi vaikuttaa parhaiten. Sen sijaan vähemmän on selvityksiä siitä, millä tavoin voidaan synnyttää haluttuun suuntaan vaikuttavaa populismia. Yhdysvaltain presidentin vaalit osoittivat, että manipulointi on selkein keino, mutta miten se saadaan aikaan?

Valemuisto on muisto, joka voi kokemuksellisesti tuntua hyvinkin todelta, mutta joka todellisuudessa on osittain virheellinen tai jopa kokonaan keksitty. Valemuistot voivat olla iloisia tai surullisia. Ilmiöstä, jossa informaatio ”saastuttaa” muiston, käytetään nimitystä interferenssi. Valemuiston luomiseen tarvitaan jonkinlainen aavistus, että jotain tärkeää on tapahtunut mutta se on unohdettu tai torjuttu alitajuntaan. Aavistus saa ihmisen hakemaan apua tai tukea muistolle.

Valemuiston luomiseksi tarvitaan myös jonkinlainen aavistus ja uskottava auktoriteetti, joka sanoo tietävänsä, mistä on kyse. Lisäksi muistelijan on pidettävä auktoriteettia uskottavana. Uskottavuus puolestaan luodaan erilaisilla mielikuvilla. Yksi tällainen on luoda mielikuva siitä, että henkilö tuntee asian ja olosuhteet.

Valemuistoilla voidaan siis synnyttä populismia ja ohjata sitä oikeaan suuntaan. Trump nosti Ruotsin tikun nenään juuri tällä tavalla. Ensin hän kehui Ruotsia ja ruotsalaisia. Sitten hän alkoi luoda valemuistoja ”kuvitelkaa – Ruotsissa”. Tarkoituksena oli varmaan luoda omien äänestäjien keskuudessa uskottavuutta.

Samalla se kuitenkin loi valemuistoja ja hajaannusta Ruotsissa. Samaa hän yrittää nyt myös Ranskassa ja Saksassa. Perinteisessä diplomatiassa tämä ei olisi tullut kuuloonkaan, mutta tästä Trump ei piittaa. Tarkoitus oli myös siirtää keskustelu pois omista töppäyksistä.

Putin käytti huomion siirtämiseen pois kotimaasta luomalla kriisejä ja sotia. Yhdysvalloissa tämä ei vielä onnistu, joten piti keksiä jotain muuta. Oikealla tavalla valeuutisista voidaan luoda valemuistoja. Kun näitä toistellaan tarpeeksi usein, muistot muuttuvat ”oikeiksi” muistoiksi. Lopulta kuitenkin, jos historia toistaa itseään, käy kuin Neuvostoliitolle. Tulee niin sanotusti pää vetävän käteen.

Trumpin neuvonantajissa pitää olla mukana joku asian ammattilainen. Hän iski vahvasti tähän aika kultaa muistot-ilmiöön. Ihanat vanhat hiilikaivokset ja raskas teollisuus palautetaan. Se tuo onnea ja autuutta. Tähän oli helppo iskeä. Eläkeläiset muistelivat näitä kultaisia aikoja, jotka eivät koskaan palaa. Jos ne palaavatkin, niin robotit korjaavat suurimman osan työpaikoista, koska toiminta ei ole muutoin kannattavaa.

 

 

 

 

 

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Valemuisto

WP Login