Archive for tammikuu, 2017

Ilmaston vaihtelut

Ilmaston muutoksen asiantuntijoiksi ovat itsensä nimenneet säätieteilijät. Heidän tutkimuksensa perustuvat lämpötilojen mittauksiin, joiden jakso ei ihmiskunnankaan historiassa ole edes silmänräpäys. Muilla tieteenaloilla vaikkapa arkeologisissa tutkimuksissa ilmaston vaihteluista on näyttöä pidemmältä ajalta.

Suomessakin on pystytty eri tutkimuksin menemään tuhansia vuosia taaksepäin. Jo pelkästään tietoisuus jääkauden häviämisestä kertoo, että niin paksu jääkansi ei ole voinut hävitä nykyisen kaltaisissa sääoloissa. Vaikka sulaminen kesti vuosituhansia, niin jokainen voi ymmärtää, että lämmintä on pitänyt olla.

Tutkimuksissa on myös kiistatta osoitettu, että ensimmäiset puulajit Suomessa olivat samoja kuin nykyisessä Keski-Euroopassa. Kajaani-Kokkola linjan eteläpuolella kasvoi vuosituhansia vaahteroita, metsälehmuksia, pähkinäpensaita jne. Vasta niiden lannoitettua jääkauden köyhdyttämää maaperää, täällä alkoivat kasvaa havupuut. Lämpötila salli havupuiden leviämisen myös tuntureiden huipuille.

Pitkän lämpimänkauden aikana tänne vaeltaneet suomalaiset asuivat lehti- ja havumajoissa ja hankkivat elantonsa metsästyksellä ja kalastuksella. Vasta paljon myöhemmin asumukset alettiin veistää tukeista hirsitaloiksi. Noista ajoista alkaen ilmasto on välillä viilentynyt pitkiä aikoja ja välillä on ollut lämpimämpiä jaksoja. Sulamisvedet ja nykyistä laajemmat vesialueet mm. Ancylus-järvi, joka edelsi Itämerta ja Suomenlahtea, viilensi ilmastoa pitkään.

Ilmastonvaihteluihin on maapallon historiassa ollut monenlaisia syitä. Maapallon laajuiset tulivuorenpurkaukset ovat viilentäneet ilmastoa. Auringon toiminnan vaihtelut ovat sekä viilentäneet että lämmittäneet ilmastoa. Ilmaston vaihteluiden arviointi on siis varsin poikkitieteellistä ja nykyisiä trendejä voidaan arvioida vain lämpötilojen mittauksilla ja satelliittien avulla.

Viimeinen mielenkiintoinen teoria Pohjolan ilmaston muutoksesta on Golf-virran arvoitus. On ryhmä tutkijoita, jotka sanovat, että pohjoisten jäätiköiden sulaminen tulee viilentämään Skandinavian ilmastoa. Heidän mukaansa sulamisvedet jäähdyttävät Golf-virran vesiä ja saattavat suorastaan ohjata sen eteläisemmälle reitille, jolloin Pohjola ja myös Brittein saaret joutuisivat kärsimään Golf-virran brexitistä.

Toinen tiedemiesryhmä puolestaan esittää vastakkaisen näkemyksen. Koska Golf-virta tuo pohjoiseen hyvin suolaista vettä, niin makeat sulamisvedet laimentavat virran vesiä. Koska vähäsuolaisempi vesi on kevyempää, niin se nousee pintaan ja saattaa ohjautua etäämmälle pohjoiseen kohti Kuolan niemimaata. Näin ollen Skandinavian ilmasto alkaisi lämmetä eikä kylmetä.

Siinä sen sijaan tieteilijät ovat kohtalaisen yksimielisiä alasta riippumatta, että syy nykyiseen lämpenemiseen on ihminen, joka aiheuttaa ilman saasteita. Aikaisemminhan tulivuorten purkausten aiheuttamat tuhkapilvet viilensivät ilmastoa, koska auringon lämpö ei päässyt läpi. Miten käy nyt, kun saastepilvet alkavat peittää taivaan? Kylmeneekö vai lämpiää, kun aurinko ei ehkä enää saasteiden vuoksi lämmitäkään planeettaamme?

On myös esitetty, että planeettaamme on varustettu itsepuolustusmekanismilla, jota kutsutaan Gaia-(maa) hypoteesiksi. Gaia-hypoteesi eli Gaiateoria on englantilaisen biologin James E. Lovelockin kehittämä ekologinen hypoteesi, jonka mukaan biosfääri on itsesäätelevä järjestelmä, joka pystyy kokonaisuutena säilyttämään Maa-planeetan elämiseen soveltuvana asuinpaikkana.

P.S. Etelänapamantereesta on irtautumassa yli 5000 neliökilometrin suuruinen jäävuori. Sen on kerrottu nostavan valtamerien pintaa useilla metreillä. Onko tämä Gaian ensimmäinen suuri varoitus?

Kommentit pois päältä artikkelissa Ilmaston vaihtelut

Tieinfra – suuri puhallusko?

Kun nykyisen kaltainen autovero otettiin 1950-luvun lopulla käyttöön, niin silloinkin oli kyseessä merkittävä uudistus. Autojen tuonti oli lisensioitu ja se oli johtanut laajaan mustanpörssin kauppaan. Käytännössä autoja ei saanut ”oikeilla” hinnoilla, vaan niistä piti maksaa huimaa ylihintaa. Samaan aikaan tieverkko oli käytännössä ”hevonen ja rattaat” kunnossa. Autokannan hidas uusiutuminen aiheutti kovan paineen tieverkoille ja (metsäteollisuuden) viennin kasvu edellytti nopeaa tieverkon parantamista.

Tällöin päätettiin, että autojen maahantuonti vapautetaan ja mustanpörssin hinnoittelu siirretään autoveroksi, joka kannetaan ”tullina” maahantuoduista autoista. Veroesityksen lähetetekstissä eduskunnalle oli maininta, että vero käytetään teiden rakentamiseen ja ylläpitoon. Reilussa 50 vuodessa autoilijoiden rasitukseksi on tullut lisää veroja ja kaikenlaisia maksuja, joiden kustannus autoilijoille on noin 7,3 miljardia euroa. Alkuperäinen lupaus on unohdettu ja tieinfran ylläpitoon ja rakentamiseen palautuu vain 1,7 miljardia euroa.

Nyt on käynnissä yhtä suuri muutos eli digiloikka autoilun verotuksessa. Suomi on sinnitellyt lypsylehmänsä kanssa kalkkiviivoille asti, kuten tapahtui myös alkoholin verotuksessa. EU-tuomioistuin joutui sopimuksen mukaisen siirtymäajan jälkeenkin komentamaan Suomea pysymään sopimuksissaan ja Suomi joutui vapauttamaan alkoholin tuonnin toisista EU-maista. Autojen verokikkailujenkin kanssa on tullut keppiä kynsille ja ilmeisesti on lisää tulossa. Kohta suomalaiset voivat ajaa täälläkin ulkomaille rekisteröityjä autoja. Selityksen suomalaisten epätasa-arvoiselle kohtelulle alkavat olla lopussa.

Naurettavat säännökset siitä, kuinka monta päivää saa milläkin säännöllä Suomessa ajaa ulkomaille rekisteröityä autoa, ovat täysin valvomattomissa. Passeja ei enää leimata, joten miten tien päällä asiaa valvotaan? Ja kuka valvoo, kun ei ole liikkuvaa poliisiakaan. Tässä taas koetellaan vapaan liikkuvuuden pelisääntöjä.

Nyt suunnitellussa uudistuksessa on jo todettu useita ongelmia. Vaikka ministeri Berner vakuutti, että itse asiassa koko jutussa on vain kyse rahan siirrosta taskusta toiseen eli valtion budjetista valtion konserniyhtiön budjettiin, niin kuinka paikataan valtion kassaan syntyvä 5,6 miljardin suuruinen aukko?  Yksityisyyden suoja mustien laatikoiden osalta on aika pieni juttu tässä vedätyksessä.

Kaikkein suurin ongelma on kuitenkin teiden omistuksen rakenteellinen ongelma. Valtion tieverkkoon eli omistukseen kuuluu n. 78 000 kilometriä teitä. Uudistuksen ulkopuolelle jäisi näillä tiedoilla kuntien ja kaupunkien omistamia teitä n. 26 000 km ja muita pysyvän asutuksen käytössä olevia yksityisiä teitä n. 100 000 kilometriä. Kaiken kaikkiaan yksityisiä teitä ja metsäautoteitä on Suomen Tieyhdistyksen mukaan yhteensä n. 330 000 kilometriä.

Suuri kysymys, jota ei ole tässä yhteydessä vielä käsitelty on, mitä esimerkiksi tapahtuu yksityisteiden valtionavuille? Koko tieverkosta valtion ja tämän uudistuksen piiriin kuuluisi siis vain n. 40 %. Suurin osa esim. metsäteollisuuden käyttämästä tieverkosta jäisi herran haltuun eli yksityisten ylläpidettäviksi. Myös kaupungit saisivat entiseen malliin hoitaa omat tiensä ja katunsa. Iso kysymys onkin, pitääkö tämän uuden järjestelmän yhteydessä maksaa myös näiden teiden käytöstä, jotka nyt hoidetaan verovaroin?

Tämän hetkisten tietojen mukaan autoon liittyvät verojen vekslaukset merkitsisivät vain nykyisten verojen maksua osamaksulla. Tämän lisäksi valtio joutuisi paikkaamaan yli 5 miljardin kassaansa tulevan aukon muilla maksuilla ja veroilla, joten autoilijoiden maksama verorasitus siirtyisi kaikkien veronmaksajien maksettavaksi. On myös muistettava, että uusi yritys tarvitsee pari miljardia euroa alkupääomaa, koska täysin puhtaalta pöydältä joutuisimme vuoden 2018 alusta alkaen ajamaan auraamattomilla ja hoitamattomilla teillä.

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Tieinfra – suuri puhallusko?

Tilastot ja kuinka niitä käytetään

Erilaisia tilastoja laaditaan tolkuttomasti Suomessakin, mutta miten on niiden tulkinta?  Tulkitaanko niitä tarkoitusperäisesti eli subjektiivisesti vai tarkoitukseen sopivalla tavalla? Tilastoissa ja niiden tulkinnassa on suurin ongelma se, että tulkitsijoiden tiedossa ei juuri koskaan ole tilaston kaikkia muuttujia. Tiedossa ei myöskään usein ole, mihin tarkoitukseen tilasto on alun perin tehty.

Käytännön on lukemattomia esimerkkejä siitä, mitä ja miten tilastoja julkistetaan. Nyt on juuri saatu tilastoja siitä, että Lahdessa on työttömyys laskenut. Tämä on otettu annettuna totuutena, mutta sen vastaparametri on, ovatko työpaikat lisääntyneet. Työttömyyden lasku on muodostumassa trendistä megatrendiksi, koska suuret ikäluokat poistuvat markkinoilta eläkkeelle. Kaupungin talouden kannalta tärkeää on saada lisää työpaikkoja eli veronmaksajia.

Valtakunnallisesti ajatellen on helppo yhtyä Donnerin ajatukseen siitä, että Suomeen on saatava 40 000 hengen vuosittainen pakolaiskiintiö. Viime vuonna suomalaisten määrä lisääntyi vain reilulla 120 hengellä. Tämän verran oli syntyneitä enemmän kuin kuolleita. Tilastollinen todennäköisyys tältä pohjalta on se, että jo ensi vuosikymmenellä kuolleisuus ylittää syntyvyyden. Toisin sanoen suomalaiset ovat kuolemassa sukupuuttoon. Tätä trendiä vahvistaa rasismi ja muukalaisviha pyrkimällä estämään maahanmuuttoa!

Kaupunki on myös tiedottanut, että väkiluku vuoden 2014 lopussa oli Lahdessa 118 000. Aikaisemmin kaupunki ilmoitti: ”Lahti on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754.”  Jostain syystä kaupunki on halunnut ilmoittaa Nastolankin asukasmäärän jo 2014 tilastoon. Miksi? Tällaisella tilaston vääristämisellä on oltava jokin painava syy.

Joistakin tilastoista puolestaan ei piitata lainkaan. Parhaita esimerkkejä on Suomen väestön ikärakenne (demografia). Jo 2000-luvun alussa viimeistään oli selvää, että suuret ikäluokat alkavat siirtyä eläkkeelle 2010-luvulla. Päättäjiltä jäi joko huomaamatta tai ymmärtämättä, mitä seurauksia tästä on. Kirjoitin useaan kertaan Lahden kaupunginjohtajalle, että eläköityminen aiheuttaa suuria paineita terveyspalveluissa, koska eläkkeelle lähtevät siirtyvät työterveyshuollosta kuntien kustantamaan terveyshuoltoon.

Vieteistäni seurasi vain suuri hiljaisuus. Varmaan päättäjät ajattelivat silloin, että no se on monen vaalikauden päässä. Se on silloin toisten päättäjien murhe. Tätä täydellistä piittaamattomuutta paikataan nyt soteuudistuksella. Kunnat eivät jaksaneet tätä taakkaa yksin kantaa, joten asia oli pakko korjata, mutta vasta sitten, kun oli jo housuissa.

Sama todennäköisyys on nyt peruskoulutuksessa edessä. Syntyvyys vähenee hurjaa vauhtia ja kohta koulut ammottavat tyhjyyttään. Nyt kuitenkin korjataan homekouluja vanhan kapasiteetin mukaiseen kuntoon. Trendi kuitenkin näyttää siltä, että suuri osa näistä kouluista ammottaa tyhjyyttään jo 2030-luvulla. Vaihtoehto tietenkin on, että niissä opetetaan maahanmuuttajia, mutta ehkä heiltä ei vaadita enää pakkoruotsia.

Esimerkkejä tilastojen väärinkäytöstä, ymmärtämättömyydestä ja täydellisestä piittaamattomuudesta riittää niin paljon, että niitä on mahdoton listata yhdessä jutussa. Historia kuitenkin todistaa supisuomalaiseksi maan tavaksi sen, että Suomessa muutokset tehdään vasta pakon edessä. Onko tämä sukupolvi viisaampi kuin edeltäjänsä, vai jäävätkö ongelmat seuraaville sukupolville, jää nähtäväksi.

 

 

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Tilastot ja kuinka niitä käytetään

WP Login