Archive for lokakuu, 2016

Yrittämisen olosuhteet Suomessa

Jos Apple olisi perustettu Suomessa, niin Applea ei olisi. Suomessa yrityksen toiminnan puitteet on kaikilla tasoilla säännelty perusteellisesti. Suomessa ei autotalleissa saa harjoittaa minkäänlaista yritystoimintaa. Toimitilaa säätelevät ja valvovat mm. rakennusvalvonta, työturvallisuusvalvonta, palo- ja pelastusvalvonta, väestönsuojeluvalvonta jne.

Kävin kansainvälistä kauppaa yli 30 vuotta ja näin matkoillani sellaisia toimitiloja, joissa Suomessa ei olisi ollut mitään mahdollisuutta harjoittaa minkäänlaista liiketoimintaa. Tulinkin siihen tulokseen, että Suomessa on maailman tehokkaimmat esteet yrittämiselle.

Suomessa poliitikot puuhastelevat yrityksen perustamisen ongelmien kanssa. Yrityksen perustamisesta byrokratiasta onkin tehty varsin helppoa suomalaiselta kannalta katsottuna. Virossa sen sijaan voi mennä kauppaan ja ostaa yrityksen parilla sadalla eurolla. Hintaan sisältyy uuden hallituksen valinta, mahdollinen nimen muutos ja notaarin vahvistus, joka Virossa vaaditaan. Siellä notaari myös tarkistaa, että kaikki lain edellytykset on täytetty.

On varsin yleistä, että tavaroita tuotetaan maailmalla kaikenlaisissa olosuhteissa. Britanniassa valmistetaan autotalleissa jopa huonekaluja ja siellä saattaa olla 3-5 työntekijää. Saksassa osavaltiosta riippuen yhteiskunta rahoittaa ja vuokraa teollisuustilat. Virossa 90-luvun puolivälissä tanskalaiset huonekalufirmat valtasivat suuren osan Viron tyhjentyneistä navetoista. Paikalliset pankit rahoittivat saneeraukset olemattomilla vakuuksilla.

Näissä tiloissa ei ollut sosiaalitiloja eikä suihkuja ja vessoja. Rakennuksen ulkopuolella saattoi olla ränsistynyt puuhuussi. Lattiat jouduttiin valamaan uusiksi, jotta saatiin koneille perustat. Suomessa pahimmillaan työsuojelu vaatii 1 vessan/2 työntekijää, Suihku tarvitaan viidelle, vaikka kukaan ei niitä käyttäisi. Palotarkastaja voi määrätä katolle automaattisesti aukeavat paloluukut, vaikka asiantuntijat sanovat, että niiden vuoksi rakennus palaa ennen, kuin palokunta ehtii paikalle.

Etenkin teollisuuskiinteistöt ovat niin monen eri viranomaisen mielivallan alla, että aikaa ja rahaa palaa ennen, kuin kaikki luvat on täytetty. Euroopassa on toisin. Italiaan, Ranskaan, Saksaan, Britanniaan jne. rakennettiin EU:n rahoituksella kokonaisia teollisuuskyliä ja jopa kaupunkeja. Suomen ministeriövetoiseen järjestelmään tämä ei jostain syystä istunut. Monissa muissa maissa tällaiset rahoitukset haettiin suoraan Brysselistä, kun ne Suomessa menevät ministeriöiden kautta!

Tämän lisäksi Suomessa on kehitetty aivan ihmeellinen passijärjestelmä. Jokaiseen hommaan pitää olla oma korttinsa tai passinsa. Yrittäjällä saattaa olla 5-10 erilaista ”työlupaa”, joita kuitenkaan ei edes valvota. Muissa EU-maissa riittää yleensä ajokortti, eikä passia tarvita kuin matkustettaessa rajojen yli. Jos joku maa, niin Suomi on todellinen yrittäjän holhousvaltio! Siinä on todellista kikyä!

Mitä sitten tulee yrittämisen paperibyrokratiaan, niin Virossa otettiin ns. verotili käyttöön jo 10 vuotta ennen, kuin se tuli Suomeen. Koska Virossa yrityksiä verotetaan vain siitä tulosta, joka otetaan ulos yrityksestä, niin koko taloushallinto on paljon kevyempi. Kirjanpidon poistoilla ja arvostuserillä ei ole mitään rajoituksia. Virossa laki ei tunne edes peiteltyä osingonjakoa, joka on Suomen verottajan suursuosikki.

Voi siis perustellusti todeta, että yritysbyrokratian purkamisyritykset Suomessa ovat olleet täysin kosmeettisia. Tällä vuosituhannella on byrokratia vain lisääntynyt. Yrittäjyydestä on tullut julkisen työllistämisen turbo, jolla pyritään lisäämään julkisen sektorin työpaikkoja tai ainakin säilyttämään ne. Toinen asia on sitten se, pystytäänkö kaikkia sääntöjä edes valvomaan.

Britanniassa asia on ratkaistu siten, että siellä TEM:ssä on erillinen osasto pk-yrityksiä ja yksinyrittäjiä varten. Tämän otti käyttöön Margaret Thatcher. Tämä osasto voi kävellä paikallisten byrokraattien yli ja oikaista mutkat. Suomessa byrokraatti on valtiovallan erityisessä suojeluksessa, jonka takaa hallinto-oikeus.

Kommentit pois päältä artikkelissa Yrittämisen olosuhteet Suomessa

Koulutusleikkaukset

Keskustelu koulutusleikkauksista käy kuumana, mutta leikkausten syitä ei ole juuri perusteltu. Tätäkin asiaa vatuloidaan, koska poliittiset päätökset harvoin perustuvat tosiseikkoihin. Päätöksiin vaikuttavat tunteet, äänestäjien mielipiteet etenkin somessa ja mm. vaalien läheisyys. Kriittinen tarkastelu on toisarvoisessa asemassa.

Vuoden 1960 vaihteessa Suomessa oli alle 14-vuotiaita eli kouluikäisiä n. 1,25 miljoonaa. Tähän vaikuttivat ns. sodan jälkeen syntyneet ikäluokat. Koko koulutuksen infra jouduttiin rakentamaan tältä pohjalta.

Väliaikaisesti jouduttiin käyttämään hyvin suuria jopa yli 40 oppilaan luokkakokoja. Silloin olivat myös toisenasteen eli teknisissä oppilaitoksissa ja kauppaoppilaitoksissa luokkakoot yli 30 oppilasta. Koulutus oli myös keskitetty kasvukeskuksiin oppikoulujen ja em. oppilaitosten osalta, joten koulumatkat saattoivat olla pitkiä.

Ennuste vuodelle 2020 on, että alle 14-vuotiaita on enää vain n. 750 000. Varsinaisessa opetuksessa ja hallinnossa pitäisi siis olla säästökohteita. Luokkakokoja pienentämällä on pyritty pitämään henkilöstö- ja hallintopolitiikka säilyttävänä. Sen sijaan luokkakoon pienentämistä on perusteltu oppimistulosten paranemisella yms.

Tästä huolimatta oppimistulokset, etenkin lukutaito, ovat heikkenemässä. Myös kuri ja järjestys ovat huomattavasti heikommassa tilassa kuin suurten ikäluokkien aikana. Näin suuri oppilasmäärän väheneminen kuitenkin merkitsee väistämättä sitä, että koulutuksen kustannuksia tulisi loogisesti ajatellen vähentää.

Koska menneet poliittiset sukupolvet eivät ole huolehtineet oppilaitosrakennusten kunnosta, niin nyt joudutaan rakentamaan uusia seiniä vanhojen tilalle. Tällainen kertaluontoinen korjaaminen nostaa investointikuluja, joita ei sovi yhdistää opetuskuluihin.

Kaavoitus on kuitenkin määrännyt jo vuosikymmenet sen, missä lapset asuvat ja minne uudet peruskoulut rakennetaan. Näiden koulujen käyttöaika on kuitenkin lyhentynyt huomattavasti, koska on vain arvailujen varassa, kuinka kauan uusilla alueilla on kouluikäisiä. Olisiko kannattavampaa tutkia asiaa tarkemmin? Suositeltavaa olisi rakentaa siirrettäviä kouluja, koska nykytekniikalla se on mahdollista.

Toinen suuri ongelma koulutuksessa on tutkintojen ja työpaikkojen kohtaamisongelma. Meillä valmistuu paljon kaikilta tasoilta opiskelijoita, joille ei ole koulutustaan vastaavaa työtä. Sorsan hallituksen suuri tavoite kouluttaa koko kansa akateemisesti, on tuottanut kasvavaa työttömyyttä. Itse menin yliopistoon pitkän kansainvälisen uran tehneenä varttuneella iällä. Olin hyvin pettynyt opetuksen tasoon, koska se oli hyvin paljon ajastaan jäljessä useilla ”pehmeillä” tieteen aloilla.

Miksi meille tulee rakennuksille työntekijöitä Virosta. Ammattikouluissa ei ole enää päteviä rakennusalan opettajia. Työnopettajatkin ovat vähintään AMK-insinöörejä, jotka tuskin ovat muurarin kauhaa tai saumarautaa nähneet kuin näyttöpäätteeltä. Virossa ammattiin opiskelu on pitkälle työssä oppimista.

Ei kirjoista opita muurareiksi, maalareiksi, kirvesmiehiksi, betoniraudoittajiksi jne. Meilläkin työnopettajat olivat aikoinaan usein rakennusmestareita, jotka olivat koulua ennen toimineet ammattirakentajina. Sitten kehä 3. sisäpuolella päätettiin lopettaa rakennusmestarien koulutus! Valitettavasti kaikki viisaus ei ole ministeriöissä! Tämä on osoitus selkeästi syndroomasta: leikkaus onnistui, mutta potilas kuoli! Koulutus on pitkäjänteistä toimintaa, joka on nyt tullut suurten haasteiden eteen. Maailma muuttuu nopeasti ja samaa tahtia muuttuvat työnteon vaatimukset. Pitäisikin päättää, mihin tarpeisiin ihmisiä koulutetaan.

Kommentit pois päältä artikkelissa Koulutusleikkaukset

Palaathan oi armain

Oi armain taas kuulet sä kutsun
kaukaisen nyt viuluin huilujen
se yli kantaa vuorten, halki laaksojen
pois sua se kutsuu nyt luotain mun.

Kun vuorten huippuin varjot pitenee
ja laaksot kätkeytyvät taas pimeyteen.
Kun lehdet puiden leijuu hiljalleen
ja maahan mustaan ujostellen putoilee.

Ja kun lumi kietoo vaippaan valkoiseen
laakson hiljaisen ja laen harjanteen
oi armain silloin mentävä taas sinun on,
mun kohtaloin kaipaamaan sua jäädä on.

Vaan kun poistuu kylmyys talven hyisen
ja kevät jälleen lyhentää nuo varjot vuorten
palaathan oi silloin armain luoksein mun
Oi armain saanhan silloin jälleen nähdä sun.

Kesä jälleen kultaa huiput vuorten
ja laakso peittyy alle kedon kukkien
sua ootan silloin alla vanhain vaahterain
Oi saavuthan sä jälleen luoksein armahain.

Surge, propera, amica mea, columba mea, formosa mea, et veni, iam enim hiems transiit.
Nouse, kiirehdi, rakkaani, kyyhkyseni, kaunottareni ja tule, sillä talvi on jo mennyt

Kommentit pois päältä artikkelissa Palaathan oi armain

Mikä meitä oikein vaivaa?

Likimain kaikki amerikkalaiset ovat elintasopakolaisia. Ensimmäiset tulivat Euroopasta, mutta sitten kaikkialta maailmasta. Paikalliset alkuperäisheimot yrittivät puolustaa maitaan jousin ja keihäin, mutta hävisivät taiston. Suomalaisten esi-isät tulivat tänne myös elintasopakolaisina riistan perässä. He puolestaan ajoivat täällä olleet alkuperäisheimot Lapin perukoille ja vielä ottivat sielläkin maat haltuunsa valtiolle.

Nyt sitten amerikkalaiset vastustavat maahanmuuttoa ja vastustusta on laajalti myös Suomessa. Suomen tilanne on vain hyvin ristiriitainen. Suomessa syntyvyys vähenee ja megatrendiksi näyttää muodostuvan suomalaisten sukupuuttoon kuoleminen. Voimia riittää juuri ja juuri mielenosoituksiin kaduilla ja toreilla, mutta armeijaan saati lasten tekoon voimat eivät sitten riitäkään.

Pitkällä tähtäimellä siis suomalaiset ovat jäämässä vähemmistöksi isiensä maassa. Toivottavasti suomalaista vähemmistöä kohdellaan yhtä hyvin kuin ruotsalaisvähemmistöä ja pakkosuomi otetaan käyttöön kouluissa ja hallinnossa. Puhutaanko täällä sitten jatkossa englantia vai arabiaa, jää nähtäväksi.

Sitten on tämä amerikkalaisten Kivääriyhdistys. Sen edustaja totesi puheessaan, että aseistetun pahiksen paras vastavoima on aseistettu hyvis. Anna minun kaikki kestää! Tuhansia tapetaan vuosittain yksittäin ja joukoittain, eikä muutosta saa aikaan kukaan. Elävät Villin Lännen aikoja. Siellähän ratkaisi se, kuka nopeimmin ampuu. Ei se onko hyvis vai pahis.

Tässäkin on yhtäläisyyksiä Suomeen. Meillä hyviksenä itseään pitävä ay-liike on yleissitonut yrittäjäpahiksen niin, että yrittäjä ei voi toimia yrityksensä parhaaksi. Tästä systeemistä pidetään kiinni viimeiseen työpaikkaan! Mutta mitä väliä! Ansiosidonnaisella aloitetaan ja jatketaan sitten muilla päivärahoilla. Entä sitten yrittäjä? Millä hän puolustautuu, kun hänet on riisuttu aseista? Menee koti alta ja jos kantti kestää, niin yhteiskunnan tuilla mennään. Kaikilla vaan ei kestä. Eipä 1990-luvulla hallituksia kiinnostanut kuin pankkien pelastaminen. Ei kiinnostanut kuinka monen yrittäjän henki meni pankkien pelastamiseen.

Amerikoissa presidenttiehdokas Trump ei ole maksanut veroja 18 vuoteen. Meillä ay-liike ei ole maksanut veroja koskaan. Onko yleishyödyllistä se, että pannaan lakoilla maa polvilleen ja lakkojen kustannukset yritykset saavat maksaa itse. Tämä vaikuttaa kyllä vahvasti riistotoveruudelta. Rassaahan se vähän lakkokassoja, mutta niiden sijoitukset poikivat tuloja veroparatiisisijoituksissa. Olisikohan tämä sitä joukkokapitalismia?

No Jenkeissä on kaksipuoluejärjestelmä ja meillä monipuoluesysteemi. Tulokset näyttävät kuitenkin yhtä kehnoilta. Kummassakaan järjestelmässä ei oikein saada tarvittavia päätöksiä aikaan. Jenkeissä on kiväärimiesten lisäksi satoja muita kotiinpäin vetäviä lobbareita. Suomessa jarrumiehenä toimii mm. ay-liike. Sen päävihollinen on yrittäjä, johon ei voi mitenkään luottaa. Konetuliaseena toimii kolmikanta konsensus, lakko, tukilakko jne.

No järjestelmä puolustautuu sillä, että kansa on tyhmä, kun se valitsee edustajikseen osaamattomia, epäpäteviä ja omaa etuaan ajavia. Tämäkin on hitonmoinen valhe! Suomessa puolueet asettavat itse ehdokkaansa. Se ei muuta asiaa, että joissakin puolueissa äänestetään ehdokkaista, jotka kuitenkin puolueen järjestö on nimennyt. Sitä paitsi äänten laskentaa ei valvo mikään puolueeton taho. Näin kansalle ei anneta vaihtoehtoja.

Kun tähän vielä lisää munattoman YK:n, joka alkaa olla samassa tilanteessa kuin Kansainliitto eli edeltäjänsä, niin ei tilanne hyvältä näytä. YK on ylennyt kykenemättömyytensä tasolle. Turvallisuusneuvostossa ei ole konsensusta, siellä on VETO-oikeus. Se estää kaikkien konfliktien päättämisen. Veto-kortit heiluvat täysin oman vallan ja taloudellisten etujen mukaan. Ihmishengistä ei mitään väliä.

Tämän perusteella voi todeta, että ihmiskunta on täysin kykenevä tuhoamaan itse itsensä.

Mitä hittoa ihmiskunnalle, siis meille, on tapahtumassa?

Hamish McTavis

Kommentit pois päältä artikkelissa Mikä meitä oikein vaivaa?

WP Login