Strategia vai tragedia?

Strategia tarkoittaa suunnitelmaa, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä. Strategian päämääränä kilpailumarkkinoilla on saavuttaa kilpailuetua suhteessa kilpailijoihin. Tragedia eli murhenäytelmä on näytelmäkirjallisuuden muoto, jossa henkilöt kohtaavat murheellisen kohtalon.

”Lahden visio: Menestymme kansainvälisesti rohkeana ihmisten ja yritysten ympäristökaupunkina. Lahden strategia perustuu Lahden ja Nastolan yhdistymissopimukseen ja se on yhteisesti ja vuorovaikutteisesti laadittu tahtotila kaupungin kehittämisen suunnista.”

Lahden visio oli 1970-luvulla se, että kaupungissa siirrytään jälkiteolliseen palveluyhteiskuntaan, eikä tänne tarvita lisää savupiippuja! Näin kerrottiin kaupunkiin pyrkivälle teollisuudelle. Tämä visio on toteutunut erinomaisesti, siitä kunnia kaikille poliittisille puolueille tasapuolisesti.

1970-luvulla Lahden työvoimasta oli 75 % teollisuuden palveluksessa ja 25 % muissa töissä ja myös palveluissa. Nyt palveluissa on 75 % ja teollisuudessa hädin tuskin 25 %. Veroäyri on seurannut muutosta siten, että se on noussut samassa suhteessa, kuin väkeä on siirtynyt palveluihin.

Tähän on olemassa selkeä tutkimuksiin perustuva selitys. Useat akateemiset tutkimukset mm. professori Kanniaisen Helsingin yliopistossa tekemä tutkimus osoittaa, että teollisuus tuottaa kansantalouteen eniten jakovaraa. Siinä yhdistyvät raaka-aineet, pääoma ja työ kaikkein tuottavimmalla tavalla.

Kun Lahdessa päätettiin sulkea savupiiput, niin jo silloin talousviisaat varoittelivat, että ”toistemme paitoja pesemällä emme selviä.” Tämä on nyt valitettavasti näytetty toteen eripuolilla maailmaa. Palveluteollisuutta (service industry) tarvitaan toki yhtenä osana kansantaloutta, koska ilman sitä eivät teollisuudenkaan tuotteet päädy Suomenkaltaisesta saaresta maailman markkinoille. Se ei kuitenkaan yksin riitä ylläpitämään hyvinvointiyhteiskuntaa. Yhteen ideologiaan ei kuitenkaan pitäisi hurahtaa.

Digitalisoinnin myötä on myös muodostunut palveluteollisuuteen aloja, joiden sijainnilla ei ole merkitystä tuotteiden markkinointiin. Tällainen on esimerkiksi peliteollisuus. Se on kuitenkin hyvin herkkä ala, joka voi nopeasti siirtyä vaikka Kiinaan. Isommat toimijat tarjoavat perustajille niin paljon rahaa, että tarjouksesta ei voi kieltäytyä.

Lahden alue oli 1970-luvulla huonekaluteollisuuden keskittymä, jonka alueella toimi yli 500 puutuote- ja huonekalualan yritystä. 1990-luku vei mennessään näistä yrityksistä yli 300 ja nyt on jäljellä vain muutama kymmen. Samanlaisia keskittymiä on eri puolilla Eurooppaa, mutta ne ovat selvinneet Lahtea paremmin. Suomessa oli toinenkin alan keskittymä Pohjanmaalla ja myös se on selvinnyt paljon Lahtea paremmin. Sopiikin kysyä, oliko Lahden visio oikea, kun se päätti luopua teollisuudestaan?

Vuosikymmeniä on Lahdessa rakennettu visioita ja strategioita niiden toteuttamiseksi. Visiot ovat vain olleet impivaaralaisia päiväunia, joita virkamiehet ovat poliitikoille syöttäneet pilke silmäkulmissaan. On täysin perusteltua olettaa, että virkamiesten suunnitelmat ovat perustuneet oman uran auvoon, alaisten määrän kasvuun ja palkatason nousuun. Mutta, kuten sanotaan, tyhmä ei ole se, joka pyytää.

Lahden tähänastisten visioiden toteuttamisstrategiat ovat olleet varsin rönsyileviä, tuhlailevia, huolettomia ja huolimattomia. Ne ovat nyt johtaneet kaupungin tragediaan, jossa nykyiset päättäjät joko syystään tai ilman omaa syytään ovat nyt murhenäytelmän surullisen tähden ritareita. Väestökehitys, jota on saatu lisättyä vain kuntaliitoksella osoittaa, että kaupungin kilpailukyky ja vetovoima eivät ole toteutuneet toivotulla tavalla.

Nyt, kun jopa päätoiminen hallituksen puheenjohtaja pyytää avoimesti apua, niin tarjotaan nyt sitten uudenlainen yksinkertainen visio. Lahden kaupungin visio on tuottaa lakisääteiset palvelut kuntalaisille mahdollisimman hyvin Kauniaisten veroprosentilla 16,5 %! Strategian tähän voivat sitten miettiä ne, jotka Lahden ovat tähän tilaan saattaneet. Todettakoon, että tämä ei ole sitä puskista huutelua

 

Comments are closed.


WP Login