Vero vai maksu

Palkat eivät Suomessa ole korkeita, mutta työvoimakustannukset ovat. Tämä johtuu siitä, että muihin kilpailijamaihin verrattuina meillä on eniten maailmassa pakollisia palkkasidonnaisia veroja, joita kutsutaan maksuiksi. Tein 1990-luvun lopulla LUT:ssa tutkimuksen EU-maiden vastaavista maksuista. Osa maista ei suostunut lainkaan paljastamaan näitä kilpailullisista syistä, mutta sain niitä kuitenkin kaupallisten edustajien kautta. Tuolloin Suomessa oli kappalemääräisesti 23 erilaista palkkaan sidottua maksua. Seuraavan maana oli Portugal, jolla oli 5 vastaavaa maksua.

Toisessa ääripäässä oli Tanska, jossa ei ole lainkaan työnantajamaksuja. Välille mahtuu monia maita, joissa maksuja on 2-3. Tanskan malli luotiin 1970-luvulla parantamaan Tanskan kansallista kilpailuasemaa. Siellä mentiin jopa niin pitkälle, että tuntipalkkaisten kesäloma-ajan palkkakin lisättiin tuntipalkkaan. Mitään erillistä lomakorvausta tai lomaltapaluurahaa ei ole. Kuukausipalkkaisille maksetaan palkka loma-ajalta. Tällä toimenpiteellä saatiin nimenomaan pk-yritysten kilpailukykyä ja kassavirtaa parannettua.

Sailaskin tilasi tutkimuksen ministeriöön, mutta eipä siitä toimenpiteitä seurannut. Kolmikanta päätöksiin ei voinut kajota.

Tällainen rakenne on omiaan vääristämään verovertailuja. Esimerkiksi pyynnöistä huolimatta Veronmaksajain keskusliitto tekee vertailunsa vain virallisesti tilastollisesti hyväksyttyjen verojen perusteella. Onkin syytä kysyä, miksi pakollisia palkkasidonnaisia maksuja ei Suomessa kutsuta veroiksi, vaikka ne aivan selvästi niitä ovat? Palkkaperusteiset pakolliset maksut ovat yhteensä työntekijältä ja työnantajalta yli 35 % palkoista, hieman työntekijän iästä riippuen. YEL yrittäjillä tämä on korkeampi, koska yrittäjä joutuu maksamaan itse myös työntekijän (oman) osuuden eläkemaksusta.

Tanskassa kaikki palkkasidonnaiset maksut siirrettiin muihin veroihin. Kuitenkin Tanskan keskimääräinen tulovero on vain noin 4 % korkeampi kuin Suomessa. Verovertailut eivät ole oikeudenmukaisia mittareita vertailtaessa kansallisia veroasteita. Kussakin maassa veroja kerätään eri tavoin. Suomessa veronluoteisia maksuja on eniten, mutta kansainvälisiin verovertailuihin ne eivät päädy. Eräs selkeä esimerkki on eläkemaksujärjestelmä. Useimmissa maissa veroilla kerätään peruseläke ja sen  lisäksi yksityisrahoitteisia eläkevakuutuksia.

Kun Suomen sosiaaliturvaa ryhdyttiin rakentamaan, niin kolmikanta päätti rakentaa sen pitkälti palkkatulojen varaan. Lähtökohta oli ilmeisesti se, että kansantaloudessa palkkatulojen arviointi oli huomattavasti helpompaa, kuin verotulojen arviointi. Tämä helpotti julkisten budjettien tekoa. Asialla ei ollut maan elintärkeiden vientitulojen kannalta suurtakaan merkitystä, koska devalvaatioilla saatiin kilpailu kilpailukyky ”tuunattua” kuntoon yön yli. Vaikutus oli kuitenkin sama kuin, jos olisi pissannut pakkasella housuihinsa. Nyt euro toimii vaippana. Enää ei ole edes hetken helpotusta!

Kansaa huijattiin saamalla verot näyttämään kansainvälisissä vertailuissa hyväksyttäviltä, kun suurta osaa veroista kutsuttiin maksuiksi. Nyt ollaan pisteessä, jossa veroja ja maksuja ei ole mahdollista enää nostaa. Joskus markka-aikana sanottiin, että katto on korkealla ja seinät kaukana toisistaan. Tämä korttitalo on nyt romahtamaisillaan. Miten aloittaa puhtaalta pöydältä, kas siinäpä kysymys!

Tanskan mallillakin on omat kuvionsa. Veroprogressio on siellä niin korkea, että monet työntekijät tekevät lyhyempää työviikkoa, koska nettotulot eivät siitä juurikaan pienene. Tämä puolestaan on merkinnyt sitä, että monet tuotantoyritykset ovat siirtyneet 6- tai 7-päiväisiin viikkoihin. Osittain tästä johtuen Tanskan työttömyys nyt noin 4,2 %. Toisaalta yritysten kilpailukyky parani, koska käyttöaste nousi.

Kilpailukykyä ei siis rakenneta pelkästään kiky-sopimuksilla. Sopii myös kysyä, kuinka suuri on 1 % kasvuennusteissa tilastollinen virhe? Suomessa tarvitaan todellinen suursiivous, jolla saadaan julkisten sektorien kulut kuriin ja niin vero- kuin maksuastekin kilpailukykyiseksi. Mistä löytyy se poliittinen päättäväisyys, joka löytyi Tanskassa liki 40 vuotta sitten?

Comments are closed.


WP Login