Mikä on ay-liikkeen tulevaisuus?

Viimeisimmät uutiset kertovat, että vain noin puolet nuorista liittyy ay-liikkeeseen. Syynä on työelämän menneillään oleva murros. Onko tämä mahdollisesti heikko signaali, josta ajan myötä kehittyy trendi ja megatrendi? Kaiken taustalla vaikuttaa globalisaatio ja kasvava kilpailu. Monesti jää huomiotta, että myös kotimaassa vaikuttaa vahvasti jo myös ulkomainen kilpailu. Vain reilut 30 % vähittäiskaupoissa myytävistä tuotteista on Suomessa valmistettuja.

Ay-liike on samanlaisen rakenteellisen murroksen edessä kuin koko Suomi. Ay-liikkeen suurimpia haasteita tulevat olemaan lyhenevät työsuhteet, nopeat työpaikan ja -alan vaihdokset. Nykyiset jäykät toimialakohtaiset ammattiliitot eivät vastaa näihin muutoksiin. Työntekijälle on varsin vaivalloista ja haastavaa vaihtaa jatkuvasti jäsenyyttään liitoista ja niiden työttömyyskassoista toisiin.

Toisaalta tämä muutos koskee myös yhteiskuntaa eli tässä tapauksessa työlainsäädäntöä. Sitä mukaan kuin ay-liikkeen jäsenmäärät vähenevät ja työsuhteet muuttuvat ja mutkistuvat, on työlainsäädännön vastattava työntekijöiden työnteon suojaamisesta (vrt. Kuluttajan suoja). Tästä syystä koko työlainsäädäntö on päivitettävä tälle vuosituhannelle ja myös ensi vuosikymmenelle. Yksinyrittäjät ovat pahimpia väliinputoajia. Devalvaation maksavat aina kuluttajat kohoavina hintoina.

Devalvaatio on itse itseään toistava prosessi. Markka devalvoitiin vuosina 1945–1947 useita kertoja. Yli 30 prosentin devalvaatio tehtiin vuosina 1957 ja 1967. Vuosina 1977–1978 markka devalvoitiin kolme kertaa vajaan vuoden kuluessa, mutta vain 5–8 prosenttia kerrallaan, samoin myöhemminkin vuonna 1982. Käytännössä mahdollisuus devalvointiin poistui jo syksyllä 1992, jolloin markka päästettiin lopullisesti kellumaan ja se devalvoitui jälleen yli 30 %. Tämä vain nuorille päättäjille muistutuksena!

Nyt tehty yhteiskuntasopimus ei vastaa lähimainkaan tämän ja tulevien aikojen haasteisiin. Sekä tekniset että kilpailussa tapahtuvat muutokset tulevat olemaan siksi nopeita, että paikallinen sopiminen on kirjattava riittävän selkeästi työlainsäädäntöön. Kolmikanta ja konsensus eivät toimi enää kovin pitkään. Itsepetoksen korkein potenssi on haaveilla markan paluusta ja ikuisesti jatkuvista devalvaatioista. Tunnelissa näkyvä valo ei aina ole hyväksi, koska se voi olla myös juna.

Ne, jotka nyt vastustavat tätä kehitystä, ajatelkaa tulevia sukupolvia! Ay-liikkeessä ei ole niin tyhmiä, että tyhmyys olisi peruste vastustaa muutosta. Vastustus on mitä ilmeisimmin periaatteellista ja oman ja kaverien aseman varjelemista. Ne jotka muutosta vastaan potkivat, keräävät kiviä siihen kivirekeen, jonka vetäjät näyttävät vähenevän ikäluokasta toiseen.

Comments are closed.


WP Login